Vuonna 2023 Suomen markkinoilla on kolme valmistetta:

  • 52 mg levonorgestreelia sisältävä valmiste (Mirena®), jonka käyttöaika raskauden ehkäisyyn on kahdeksan vuotta.
  • 19,5 mg levonorgestreelia sisältävä valmiste (Kyleena®), jonka Suomen myyntiluvan mukainen käyttöaika on viisi vuotta.
  • 13,5 mg levonorgestreelia sisältävä valmiste (Jaydess®), jonka Suomen myyntiluvan mukainen käyttöaika on kolme vuotta.

Hormonikierukkaa voivat käyttää useimmat, joille ei muuten suositella hormonaalista ehkäisyä. Esimerkiksi sairastettu veritulppa, verenpainetauti, maksasairaus ja diabetes eivät ole esteitä hormonikierukan käytölle. Ikärajoja käytölle ei ole. Hormonikierukka voidaan asettaa myös synnyttämättömälle. Jaydess®- ja Kyleena®-kierukoiden asetinputki on ohuempi, mikä helpottaa hieman kierukan asetusta. Kierukan ehkäisymekanismista, asetuksesta ja poistosta voi lukea tarkemmin artikkelista Kierukkaehkäisy.

Mirena®-hormonikierukkaa voidaan käyttää myös hoidollisiin tarkoituksiin. Niistä tavallisin on runsaiden kuukautisten hoito.

Raskauden ehkäisy

Hormonikierukan ehkäisyteho on parempi kuin yhdistelmäehkäisypillereillä ja sterilisaatiolla. Hormonikierukka muuttaa kohdunkaulan liman paksummaksi, jolloin siittiöiden kulku synnytinelimissä vaikeutuu. Kohdun limakalvon muutokset haittaavat sukusolujen toimintaa ja hedelmöitymistä sekä estävät alkion kiinnittymisen. Kierukasta kohtuonteloon vapautuva keltarauhashormoni vaikuttaa pääsääntöisesti paikallisesti kohdussa.

Hormonikierukalla voidaan välttää tavallisin kuparikierukan haitta, lisääntyneet kuukautisvuodot ja -kivut. Kohdussa keltarauhashormoni saattaa kohdun limakalvon lepotilaan, jolloin vuodot niukkenevat ja kivut vähenevät. Viidesosalla käyttäjistä vuodot jäävät kokonaan pois.

Ensimmäisen puolen vuoden aikana voi esiintyä tiputteluvuotoa, turvotusta ja rintojen arkuutta. Nämä haitat tasoittuvat useimmiten muutamassa kuukaudessa. Koska hormonikierukan käytön aikana verenkierrossa on erittäin vähäinen määrä keltarauhashormonia, munasarjat toimivat yleensä normaalisti ja munasolu irtoaa. Jotkut saavat kierukan käytön aikana kuitenkin lieviä, keltarauhashormonista johtuvia sivuoireita, kuten ihon rasvoittumista, aknea, karvoituksen lisääntymistä ja mielialavaihtelua. Mikäli eniten keltarauhashormonia vapauttava kierukka aiheuttaa näitä ongelmia, voidaan kokeilla vähemmän hormonia sisältävää kierukkaa tai kuparikierukkaa.

Hormonikierukka ei lisää tulehduksia. Pitkäaikainen hormonikierukan käyttö pienentää riskiä sairastua kohdun runko-osan syöpään ja mahdollisesti munasarjasyöpään.

Runsaiden tai kivuliaiden kuukautisten hoito

Hormonikierukan keltarauhashormoni saattaa kohdun limakalvon lepotilaan vaikuttamalla suoraan kohdun limakalvoon. Limakalvo ohenee, jolloin vuodot niukkenevat tai jäävät vähitellen pois. Kohdulle tästä ei ole haittaa, päinvastoin. Ohuempi limakalvo tuottaa vähemmän prostaglandiineja, jolloin kohtu supistelee vähemmän ja kuukautiskivut helpottuvat. Hormonikierukalla ei ole vaikutusta munasarjojen estrogeenituotantoon.

Endometrioosin ja adenomyoosin oireiden hoitoon voidaan myös käyttää hormonikierukkaa, joka helpottaa kipuja. Lisäksi hormonikierukan on todettu estävän tai hidastavan endometrioosin uusiutumista leikkauksen jälkeen.

Vaihdevuosien hormonihoito

Vaihdevuosioireiden hoitoon käytetään estrogeenia, mutta kohdun limakalvon suojaksi tarvitaan keltarauhashormonia. Se voidaan annostella suoraan kohtuonteloon kierukan avulla. Kierukka on siis sama valmiste kuin raskauden ehkäisyssä käytetty Mirena®-hormonikierukka. Hormonikierukan käytön aikana estrogeeni voidaan annostella tablettina, geelinä, laastarina ja ihosuihkeena.

Kirjallisuutta

  1. Käypä hoito -suositus. Raskauden ehkäisy (päivitetty 5.12.2022)
  2. Halttunen-Nieminen M, Piltonen T. Raskauden ehkäisy ja sterilisaatio. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 120–135.
  3. Heliövaara-Peippo S, Hurskainen R, Paavonen J. Hormonikierukka on muuttanut naisten elämänlaatua ja terveyttä. Duodecim 2013;129(6):565–68.