Synnytyksen käynnistäminen voi joskus olla tarpeen, jos raskauden jatkamisen riskit äidin ja sikiön kannalta ovat suuremmat kuin raskauden päättämiseen ja itse käynnistämiseen liittyvät riskit. Synnytyksen käynnistämisellä pyritään alatiesynnytykseen. Suomessa vähän yli 30 % synnytyksistä käynnistetään. Yleisimmät käynnistyksen syyt ovat yliaikainen raskaus tai lähestyvä yliaikainen raskaus ja lapsivedenmeno ilman spontaanien supistusten alkamista. Käynnistämiseen tulisi aina olla lääketieteellinen syy.
Käynnistämisen aiheet
- Sikiöön liittyvät ongelmat: esimerkiksi kasvun hidastuma ja vähäinen lapsivesi, poikkeava sykekäyrä (KTG), yliaikaisuus (yli 41-42 raskausviikkoa)
- Äidin raskauskomplikaatio tai sairaus: esimerkiksi pre-eklampsia, hepatogestoosi, diabetes, munuaissairaus tai korionamnioniitti (sikiökalvojen tulehdus)
Kohdunkaulan kypsytysmenetelmät ja synnytyksen käynnistystavat
- Prostaglandiinivagitoriot
- Prostaglandiinitabletit suun kautta
- Balonkikypsytys
- Oksitosiinitiputus
- Kalvojen puhkaisu
- Edellä olevien yhdistelmät
Näistä käynnistystavoista prostaglandiinien käyttö on tavallisin. Sillä voidaan "kypsyttää" kohdunkaulaa ja vasta myöhemmin varsinaisesti käynnistää synnytys. Prostaglandiinit aiheuttavat kohtulihaksen supistelua. Epäkypsää kohdunkaulan kanavaa voidaan kypsyttää myös mekaanisesti niin sanotulla ballonkimenetelmällä (ks. kuva ). Ballongin ajatellaan vaikuttavan suoraan paikallisesti laajentamalla kohdunkaulan kanavaa mekaanisen paineen kautta ja epäsuorasti lisäämällä prostaglandiinien tuotantoa. Kun kohdunkaula on kypsä, synnytys tavallisimmin käynnistetään kalvojen puhkaisulla. Oksitosiinia käytetään lähinnä synnytyksen vauhdittamisessa.
Kohdunkaulan kypsyys on tärkein käynnistymisen onnistumiseen ja synnytyksen kulkuun vaikuttava tekijä. Käynnistämisen jälkeen tapahtuva synnytys ei ole tavanomaista kivuliaampi. Jos kohdunkaula on epäkypsä, käynnistykseen liittyy useammin epäonnistumisia ja pitkittyneitä ja pysähtyneitä synnytyksiä sekä sikiön synnytyksen aikaista hapenpuutetta. Käynnistys sinänsä ei lisää vastasyntyneen terveyteen liittyviä komplikaatioita, jos syyt käynnistykseen ovat selvät. Keisarileikkauksien riski on suurempi käynnistetyissä synnytyksissä kuin spontaanisti käynnistyneissä.
Lisätietoa
Katso myös PregMind mobiilisovellus raskausajan ja vanhemmuuden henkiseen hyvinvointiin.
Kirjallisuutta
- Rahkonen L, Heinonen S. Synnytyksen käynnistäminen. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 564–568.
- Panelius E, Heikinheimo O, Rahkonen L. Synnytyksen käynnistäminen ballonkimenetelmällä. Duodecim 2012;128(20):2093-102
- Odottavan äidin käsikirja: Synnytyksen käynnistyminen.
- Terveyskylä: Synnytyksen käynnistäminen.
