Yleistä

Kohdunsisäisellä bakteeritulehduksella eli korioamnioniitilla tarkoitetaan sikiökalvojen ja istukan tulehdusta. Kohdunsisäinen bakteeritulehdus lisää sekä äidin että sikiön sairastuvuutta ja johtaa pahimmillaan sikiön vakavaan hapenpuutteeseen ja kohdunsisäiseen kuolemaan. Ennenaikaisista synnytyksistä 25–40 % johtuu kohdunsisäisestä tulehduksesta. Mitä aiemmin synnytys tapahtuu, sitä todennäköisemmin se on tulehduksen käynnistämä.

Korioamnioniitin syyt ja oireet

Korionamnioniitti liittyy yleisesti vesikalvojen ennenaikaiseen puhkeamiseen, mutta sitä esiintyy myös kalvojen ollessa ehjät. Kohdunsisäinen bakteeritulehdus voi olla ennenaikaisen lapsivedenmenon syy tai sen seuraus. Puhjenneet kalvot altistavat myös emättimestä nousevalle tulehdukselle, jolloin tulehdus on usein useamman kuin yhden bakteerin aiheuttama. Tulehduksen aiheuttajia on useita. Esimerkkejä näistä ovat Ureaplasma urealyticum, Streptococcus agalactiae (B-ryhmä), Escherichia coli, Fusobacterium-lajit ja Gardnerella vaginalis. Joitakin pystytään seulomaan, ja monia pystyään hoitamaan. Myös äidin yleisinfektio lisää synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen riskiä, vaikka infektio ei olisikaan synnytinelimissä.

Oireista korioamnioniittia on arvioitu esiintyvän noin 1 %:ssa raskauksia. Korioamnioniitin klassisia merkkejä ovat äidin kuume, kohdun aristus, märkäinen tai pahanhajuinen erite kohdunkaulasta ja sykekäyrässä näkyvä sikiön takykardia eli nopea sydämensyke. Äidin tulehdusmerkkiainepitoisuudet, kuten veren CRP ja veren valkosolumäärä ovat koholla. Kaikkia oireita ei välttämättä esiinny, ja tulehdus voi paikallisena olla varsin oireeton aiheuttaen vain lapsivedenmenon tai supistuksia. On hyvä tietää, että lievällä korioamnioniitilla saattaa olla sikiön keuhkoja kypsyttävä vaikutus.

Korioamnioniitin hoito

Oireisen kohdunsisäisen bakteeritulehduksen hoitona ovat aina suoneen annettava antibiootti ja synnytys. Jos tulehdusoireet ovat lievät, voidaan hyvin ennenaikaisilla raskausviikoilla tapauskohtaisesti harkita raskauden jatkamista antibioottilääkityksen tuella.

Vaikka antibioottihoito ei näytä ehkäisevän ennenaikaista synnytystä ennenaikaisen lapsivedenmenon jälkeen, se vähentää lapsen infektioiden riskiä. Pitkäaikaisista hyödyistä lapsen terveydelle ei ole näyttöä.

Korioamnioniitin ehkäisy

Virtsatietulehdus, oireeton bakteerivirtsaisuus (bakteriuria) ja klamydiatulehdus hoidetaan raskaana olevalta naiselta aina. Oireettoman bakteerivaginoosin tai emättimen GBS (Streptococcus agalactiae) -kasvun hoitaminen raskauden aikana ei vähennä kohdunsisäisiä tulehduksia. GBS-bakteeria seulotaan kaikilta odottajilta. Näyte otetaan alueen synnytyssairaalan käytäntöjen mukaisesti joko neuvolassa raskausviikkojen 35–37 aikana tai pikatestilla emättimen suultä synnytyssairaalassa synnytyksen alkaessa. Jos GBS-testi on positiivinen, annetaan synnytyksen käynnistyttyä lyhyt mikrobilääkekuuri (yleensä penisilliini) ehkäisynä. Hammashygienia on tärkeää korioamnioniitin ehkäisyssä jo raskautta suunniteltaessa ja raskausaikana. Ennenaikaisessa lapsivedenmenossa antibioottilääkitys vähentää korioamnioniitin riskiä ja pitkittää raskauden kestoa.

Kirjallisuutta

  1. Uotila J. Äitiysneuvolatarkastukset ja neuvolassa annettu hoito. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 19.9.2022.
  2. Aitokallio-Tallberg A, Keski-Nisula L. Infektiosairaudet ja raskaus. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 517–539.
  3. Myntti T, Rahkonen L, Paavonen J, ym. Korioamnioniitin diagnostiikan uudet mahdollisuudet. Suom Lääkäril 2018;73(12-13):768–-72.
  4. Ekholm E, Alanen A. Kohdunsisäinen bakteeritulehdus. Suom Lääkäril 2012;67(50–52):3762–7.