Kielen makureseptoreiden välityksellä maistamme perusmaut: makean, happaman, suolaisen, karvaan ja umamin eli lihaisan maun. Haju- ja makuaistimuksen erottaminen toisistaan on vaikeaa, koska osa makuaistimuksista aistitaan nenänielun kautta hajuepiteeliin kulkeutuneina hajuina.

Monesti makuaistin häiriössä on todellisuudessa kyse hajuaistin häiriöstä. Esimerkiksi nuhaisena ruoka ei tunnu maistuvan miltään, koska limakalvoturvotuksen vuoksi hajut eivät pääse kosketuksiin hajuepiteelin kanssa. Makuaistin täydellinen puuttuminen on erittäin harvinaista.

Makuaistin häiriöiden syyt

Makuaistin häiriöt voivat liittyä ikääntymiseen, neurologisiin sairauksiin, moniin yleissairauksiin, huonoon suuhygieniaan, lääkkeisiin, solunsalpaajahoitoihin tai sädehoidon ja leikkausten jälkitiloihin.

Makuaistin häiriöiden oireet

Makuaistin täydellinen puuttuminen on erittäin harvinaista. Heikentynyt makuaisti tai vääristynyt makutuntemus ovat tavallisempia. Vääristyneessä aistimuksessa maistuu usein karvas, hapan tai metalli. Epilepsiaan ja psykiatrisiin sairauksiin voi joskus liittyä makuhallusinaatioita.

Makuaistin häiriöiden toteaminen

Makuaistin häiriötä tutkittaessa selvitetään ensin tarkasti, mitä potilas tarkoittaa makuaistin häiriöllä. Usein makuhäiriö onkin hajuaistin häiriö, joten tutkimuksissa on suljettava pois hajuaistin häiriöihin vaikuttavat tekijät, kuten infektionuha tai edeltänyt ylähengitystieinfektio, poskiontelotulehdus, allerginen nuha, nenäpolyypit tai päähän kohdistunut vamma.

Makuaistin häiriötä tutkittaessa selvitetään seuraavat asiat:

  • Perusmakujen tunnistaminen: maistaako makean, happaman, suolaisen, karvaan ja umamin?
  • Alkoiko makuaistin häiriö äkillisesti vai vähitellen ja edelsikö sitä esimerkiksi uuden lääkkeen aloitus, pään ja kaulan alueen leikkaus (esimerkiksi välikorvan kirurgia, nielurisojen poisto, alanielun toimenpiteet tai hammaskirurgia) tai sädehoito, solunsalpaajahoito tai pään vamma?
  • Millainen on suun limakalvojen kunto ja ovatko ne kuivat? Syljen eritys on makuaistimuksen syntymisen edellytys.
  • Mitä perussairauksia potilaalla on ja onko ilmaantunut muita uusia oireita makuaistin häiriön lisäksi?

Makuaistin häiriöitä voivat aiheuttaa muun muassa B12-vitamiinin puute (ikääntyneet, ne kasvissyöjät, jotka eivät juuri käytä maitotuotteita), diabetes, kilpirauhassairaudet, maksa- ja munuaissairaudet ja autoimmuunisairaudet. Harvinaisempia syitä voivat olla aivoverenkiertohäiriö, aivokasvain tai aivovamma. Myös Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa sekä MS-taudissa esiintyy makuaistin häiriöitä.Tuolloin muut oireet ovat tavallisesti niin hankalia, ettei makuaistihäiriötä useinkaan huomata.

Milloin lääkäriin?

Jos makuaistihäiriö liittyy esimerkiksi leikkauksen jälkitilaan, voi rauhassa odottaa makuaistin palautumista. Monet lääkkeet, kuten antibiootit, voivat aiheuttaa makuaistivääristymiä, mutta makuaisti palautuu lääkekuurin loputtua. Jos uusi lääke on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön ja haittavaikutuksena on makuaistin muutos, tulee lääkäriltä tiedustella lääkkeen vaihtoa toiseen.

Jos makuaisti ei palaudu kohtuullisessa ajassa eikä syytä makuaistin huonontumiselle ole tiedossa tai on ilmaantunut myös muita uusia oireita, tulee hakeutua lääkäriin. Huolellinen lääkärin tekemä tutkimus on osa diagnoosin tekoa.

Erikoissairaanhoidossa voidaan seulontatestinä tehdä makutestauksia, joilla voidaan mitata perusmakujen tunnistamista. Makuaistin vääristymistä ei voida mitata millään testillä.

Makuaistin häiriöiden hoito ja ehkäisy

Makuaistin häiriöihin ei ole olemassa kohdennettua hoitoa, jos tutkimuksissa ei löydy selvää syytä häiriölle. Usein makuaistihäiriöt kuitenkin korjaantuvat ajan myötä.

Hyvästä suuhygieniasta ja suun limakalvojen kosteudesta huolehtiminen on tärkeää. Mahdollinen suun ja nielun sieni-infektio tai B12-vitamiinin puute tulee hoitaa.

Tärkeä osa heikentyneen maku- ja usein myös hajuaistin hoitoa on monipuolisen ruokavalion ylläpitäminen. Runsaat värit ruoka-annoksessa, ruoan lämpötilaerot ja erilaiset suutuntumat, kuten karkea leipä, raasteet ja pähkinät, ovat suositeltavia.

Jos kyseessä on hajuaistin häiriö, hoito toteutetaan sen mukaan.

Kirjallisuutta

  1. Doty RL, Bromley SM. Effects of drugs on olfaction and taste. Otolaryngol Clin North Am 2004;37(6):1229-54. PMID: 15563912
  2. Gamper EM, Zabernigg A, Wintner LM ym. Coming to your senses: detecting taste and smell alterations in chemotherapy patients. A systematic review. J Pain Symptom Manage 2012;44(6):880-95. PMID: 22921177
  3. Welge-Luessen A, Hummel T. Management of smell and taste disorders. A practical guide for clinicians (Ed.1). Thieme Publishers 2014.
  4. Sedaghat AR, Gengler I, Speth MM. Olfactory Dysfunction: A Highly Prevalent Symptom of COVID-19 With Public Health Significance. Otolaryngol Head Neck Surg 2020;():194599820926464. PMID: 32366160
  5. Whitcroft KL, Hummel T. Olfactory Dysfunction in COVID-19: Diagnosis and management. JAMA. Published online May 20, 2020.