Koronavirusrokotteet

Koronavirusrokotteiden vaikutusmekanismi ja annostelu

COVID-19-infektion ehkäisemiseksi on kehitetty useita rokotteita, joista Euroopassa myyntiluvan on saanut kahdeksan eri rokotetta:

• BioNTechin ja Pfizerin kehittämä koronavirusrokote (Comirnaty): mRNA-rokote
• Modernan kehittämä koronavirusrokote (Spikevax): mRNA-rokote
• AstraZenecan kehittämä koronavirusrokote (Vaxzevria): adenovirusrokote
• Janssen kehittämä koronavirusrokote (Johnson & Johnson): adenovirusrokote
• Novavax yhtiön kehittämä koronavirusrokote (Nuvaxovid): piikkiproteiinirokote
• Valnevan kehittämä koronavirusrokote (COVID-19 Vaccine Valneva): inaktivoitu kokovirusrokote
• Sanofi Pasteurin kehittämä koronavirusrokote (VidPrevtyn Beta): piikkiproteiinirokote
• Hipra laboratorioiden kehittämä koronavirusrokote (Bimervax): piikkiproteiinirokote

Näistä vain osa on ollut Suomessa käytössä. Eniten Suomessa on käytetty mRNA-rokotteita. Lisäksi alkuperäisistä rokotteista on kehitetty viruksen muuntumisen takia muunneltuja rokotteita, jotka on paremmin kohdistettu epidemian aikana muuntuneisiin viruskantoihin. Nämä ovat yleensä tarkoitettu ns. tehosterokotuksiin (kolmannen tai sitä myöhempien kertojen rokotukset).

Kaikkien paitsi kokovirusrokotteiden vaikutus kohdentuu koronaviruksen piikkiproteiiniin. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA) ja ovat kapseloituja nano-lipidipartikkeleihin. Adenovirusvektorirokote sisältää DNA:ta, joka viedään adenoviruksen avulla pistoskohdassa solujen sisään. Molemmissa rokotetyypeissä lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta eli koronaviruksen ns. piikkiproteiinia. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintavalkuaisen vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Rokotteilla elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön. Osa rokotteista on ns. Proteiinirokotteita, joissa on mukana myös tehoaina ns. adjuvantti, tehostamaan rokotteen synnyttämää rokotevastetta.

Myyntiluvan mukaisesti on annettu ensimmäiset rokotukset seuraavasti:

• Pfizer-Biontech totsinameraania 2 annosta 3 viikon välein
• Moderna Covid-19-rokotetta 2 annosta 4 viikon välein
• AstraZeneca Covid-19-rokotetta 2 annosta 4−12 viikon välein
• Janssen-Cilag (Johnson&Johnson) covid-19-rokote (Covid-19 Vaccine Jansen). Myyntiluvan mukaisesti perusrokotesarja on 1 annoksen mittainen, mutta THL suosittelee tehostamaan rokotetta 2 kuukauden jälkeen ja kolmatta annosta kolmannen annoksen yleisten aikatauluohjeiden mukaisesti.
• Nuvaxovid-rokotetta 2 annosta 3 viikon välein.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ohjeisti keväällä 2021 pidentämään mRNA-rokotteiden ensimmäisen ja toisen annoksen annosvälin 6–12 viikkoon. AstraZeneca rokotteen annosväli oli THL:n suositusten mukaisesti 8–12 viikkoa. Janssenin adenovirusvektorirokotetta ei Suomessa ole otettu lainkaan käyttöön. Nuvaxovid-rokotteen ensimmäisen ja toisen annosvälin suositeltu (THL) annos Suomessa on 6−12 viikkoa.

Alle 65-vuotiaille aloitettiin aina mRNA-rokote myös toisena annoksena, vaikka henkilö olisi saanut ensimmäisenä annoksena adenovirusvektorirokotetta. 65 vuotta täyttänyt saattoi keväällä 2021 valita rokotussarjaa aloitettaessa annetaanko hänelle mRNA- vai adenovirusvektorirokotetta. Suurin osa Suomessa annetuista rokotteista on ollut mRNA-rokotteita ja adenovirusvektorirokotteen käyttö kevään 2021 jälkeen jäi vähäiseksi ja sen antaminen lopetettiin Suomessa kokonaan 30.11.2021. Alle 30-vuotiaille miehille annetaan vain Comirnaty-rokotetta.

Koronavirusrokotteiden rokotusjärjestys Suomessa

THL suosittelee kolmatta rokoteannosta kaikille 18 vuotta täyttäneille 4–6 kuukauden kuluttua ja riskiryhmiin kuuluville 3–4 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. THL suosittelee voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille kolmatta annosta, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään 2 kuukautta.

THL suosittelee neljänsiä koronarokoteannoksia

• 12 vuotta täyttäneille, joiden immuunipuolustus on voimakkaasti heikentynyt
• 60 vuotta täyttäneille
• 18–59-vuotiaille, jotka kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin

THL on antanut heinäkuussa 2022 suosituksen, missä järjestyksessä kyseisiä ryhmiä rokotetaan. Järjestyksen alkupäässä oleville on annettu suositus neljänsistä annoksista eri aikoihin vuoden 2022 alkupuolella.

1. yli 12-vuotiaat voimakkaasti immuunipuutteiset
2. yli 70-vuotiaat
3. 18–69-vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat
4. 60–69-vuotiaat, jotka eivät kuulu riskiryhmiin

Näitä riskiryhmiä, joille suositellaan kolmatta ja neljättä rokotusta ovat mm. henkilöt, joille on tehty alla mainittu toimenpide tai jotka sairastavat alla mainittuja puolustuskykyä heikentäviä sairauksia:

• Elinsiirto
• Kantasolusiirto
• Vaikea tai keskivaikea synnynnäinen immuunipuutos
• Immunosuppressiivinen syöpähoito
• Autoimmuunisairauksien hoito immunosuppressiivisilla biologisilla lääkkeillä tai JAK-estäjillä
• Dialyysi ja vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta
• Pitkälle edennyt tai hoitamaton HIV
• Lääkärin arvioima muu vaikea-asteinen immunosuppressiivinen tila

Neljättä rokotetta suositellaan yllä mainituille yli 12 -vuotiaille riskiryhmäläisille, kun kolmannesta rokotuksesta on kulunut 3–4 kuukautta. Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksen sivuilta kannattaa käydä katsomassa tarkemmat rokotusohjeet, jos henkilö kuuluu ym. riskiryhmään.

Joulukuussa 2021 aloitettiin Suomessa 5–11-vuotiaiden rokotukset. Katso Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjeet 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotuksista.

Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Raskaana oleva voi ottaa koronarokotukset omalla rokotusvuorollaan rokotusjärjestyksen mukaisesti. Koronarokotus suojaa raskaana olevaa naista koronataudilta. Rokotteiden antama suoja vakavaa tautia vastaan on erinomainen ja oireista tautia vastaan myös erittäin hyvä. Rokotukset suojaavat myös vastasyntynyttä puolen vuoden ajan vakavaa koronavirustautia vastaan. mRNA-rokotteiden ei ole havaittu aiheuttavan mitään erityistä haittaa sikiölle tai äidille. Rokote voidaan antaa imettävälle äidille. Rokotteiden tai niiden sisältävien aineiden ei tiedetä siirtyvän äidinmaitoon.

Koronavirusrokotteiden teho

Molempien RNA-rokotteiden teho oireisen COVID-19-infektion ehkäisyssä oli epidemian alkuvaiheessa 95 %.

Epidemian alkuvaiheessa AstraZenecan Covid-19-rokotteen teho oireisen infektion ehkäisyssä on ollut kahden rokotteen vakioannoksen jälkeen 62.1 % (toinen rokote 4−12 viikkoa ensimmäisen jälkeen). Tutkimusten ja myös myöhempien tulosten perusteella voidaan arvioida, että AstraZeneca Covid-19-rokote ehkäisi vakavat koronavirusinfektiot tehokkaasti, kun rokote tuli markkinoille.

Totsinameraania ja Moderna Covid-19-rokotetta voidaan antaa 5 vuotta täyttäneille.

Uusien varianttien ilmaantuessa ja levittäytyessä havaittiin rokotetehokkuuden laskeneen. Deltavarianttiin kahdella rokotuksella on erinomainen teho vakavan koronavirusinfektion ehkäisemisessä. Kaksi rokotuskertaa ehkäisi deltavariantin aiheuttaman vakavan taudin noin 90 %:sti. Kahdesti rokotettu voi kuitenkin olla oireeton viruksen kantaja tai saada lievän taudin ja tartuttaa edelleen virusta. Rokotukset näissäkin tapauksissa vähentävät jatkotartuntojen riskiä. Deltavariantin suhteen kolmas rokotus tuo selvää tartuntojen ehkäisyn lisätehoa.

Omikronvariantin suhteen näyttää siltä, että kaksikaan rokotetta ei ehkäise tartuntoja yhtä tehokkaasti kuin deltavarianttia vastaan. Kolmen mRNA-rokotteen jälkeen teho omikronvariantin aiheuttamien vakavien infektioiden ehkäisyssä on ollut yli 80 %.

Kahden rokotuskerran suojavaikutus alkaa heiketä noin 3 kuukauden jälkeen, joten kolmas rokotuskerta on perusteltu. Iäkkäillä ja voimakkaasti immuunipuutteisilla rokotevasteet ovat olleet vaimeampia ja suojateho on laskenut nopeammin, joten heille neljännet rokoteannokset ovat olleet perusteltuja.

Kolmannenkin rokotuskerran jälkeen mRNA-rokotteiden teho alkaa laskea noin 3 kuukauden kohdalla ja neljännet rokotteet pidentävät suojaa erityisesti vakavaa koronavirusinfektiota vastaan. Todennäköisesti neljänsienkin rokotteiden teho hiipuu joidenkin kuukausien kuluttua. Näyttää siltä, että 3−6 kk:n edellisestä rokotuksesta annetuilla toistuvilla tehosterokotuksilla ei enää ole saatu lisähyötyä. Syksyn 2023 koronarokotesuositusta ei kesään 2023 mennessä ole viranomaiset antaneet. Jatkossa voi koronarokote tulla vuosittaiseksi influenssarokotusten tapaan. Silloin todennäköisesti käytetään sellaisia rokotteita, jotka on suunniteltu kunakin vuotena leviäviä koronavirusvariantteja vastaan.

Koronavirusinfektioon sairastumisen arvioidaan suojaavan sairastunutta saman verran kuin yksi rokotuskerta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen rokotusohjeissa sairastuminen Covid-19 infektioon vertautuu yhteen rokotuskertaan eli jos henkilö on saanut esimerkiksi kolme rokotetta ja hän on kerran sairastanut koronavirusinfektion, niin hän ei tarvitse neljättä rokotusta.

Koronavirusrokotteiden haittavaikutukset

Kaikilla rokotteilla voi esiintyä haittavaikutuksia. Haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä.

Tavallisimmin kyseessä olivat paikallisreaktiot pistokohdalle, esimerkiksi

• pistoskohdan kipu
• pistoskohdan arkuus.

Yleistyneitä reaktiota ovat mm.

• kuume
• päänsärky
• yleinen heikkous
• lihaskivut
• nivelkivut
• pahoinvointi
• oksentelu
• vilunvärinät.

Yleisoireet ilmaantuvat yleensä viikon kuluessa rokotuksesta. Vakavat yleistyneet haittatapahtumat olivat harvinaisia, totsinameraanin jälkeen vakavia haittavaikutuksia raportoitiin aktiivirokotetta saaneilla 0.6 prosentilla ja lumeryhmässä 0.5 prosentilla, Moderna covid-19-rokotuksen jälkeen 0.5 prosentilla ja AstraZeneca covid-19-rokotteella alle 1 prosentilla. Nuvaxovid-proteiiniadjuvanttirokotuksen jälkeen haittavaikutukset ovat olleet hyvin samansuuntaisia yleisyydeltään ja oireiltaan kuin mRNA-rokotteilla.

Välittömät vaikeat allergiset reaktiot ovat harvinaisia, mutta näitäkin on esiintynyt kaikkien mainittujen rokotteiden jälkeen. Totsinameraanilla vakavia allergisia reaktioita (anafylaktinen reaktio) on esiintynyt noin 11 henkilöllä miljoonaa rokotettua kohden. Nämä tulevat yleensä 15 minuutin kuluessa rokotuksesta, minkä takia rokotettuja tulisi valvoa rokotuspaikalla tuon ajan. Rokotuspaikalla tulee olla myös valmius tunnistaa ja hoitaa näitä reaktioita. Harvinaisina ohimenevinä haittavaikutuksina on mRNA-rokotuksen jälkeen kuvattu kasvohermohalvauksia (noin 1 tapaus/10 000 rokotettua).

Suomessa käytössä olevilla mRNA-rokotteilla näyttäisi haittavaikutuksia tulevan hieman useammin nuoremmilla henkilöillä. mRNA-rokotteilla haittavaikutuksia esiintyy useammin toisen rokotuskerran jälkeen. Rokotuksen aiheuttamia kuumereaktioita nähdään totsinameraanin rokotuksen jälkeen yli 10 %:lla, Moderna Covid-19-rokotteen jälkeen 15.5 %:lla ja AstraZeneca Covid-19-rokotteen jälkeen 7.9 %:lla rokotetuista. Käytännössä ensimmäiseen AstraZenecan rokotteeseen on liittynyt kuumereaktioita hieman useammin kuin mRNA-rokotteiden kohdalla.

Harvinaisina haittavaikutuksina AstraZenecan ja Janssenin adenovirusvektorirokotteiden jälkeen on esiintynyt verisuonitukoksia (mm. aivojen laskimotukoksia) ja verihiutaleiden vähyyttä. Näitä on esiintynyt ennen kaikkea alle 50-vuotiailla. Siksi adenovirusvektorirokotteen käyttö on rajattu vain yli 65-vuotiaille ja he voivat valita ottavatko adenovirus vai mRNA-rokotteen. Tätä haittavaikutusta ei ole tavattu mRNA-rokotteiden jälkeen. Adenovirusrokotteita ei ole enää Suomessa käytetä, eikä näitä haittavaikutuksia ole ilmaantunut mRNA-rokotteiden jälkeen.

mRNA-rokotteisiin liittyy erityisesti alle 30-vuotiailla miehillä sydänlihastulehduksen riski. Näitä on havaittu erityisesti toisen rokotuskerran jälkeen. Tulehduksen riski on harvinaisempi, kuin itse koronavirusinfektioon liittyvä sydänlihastulehduksen riski. Sydänlihastulehdus on yleensä ohimenevä ja varsin lieväoireinen.

Kolmannen ja myöhäisempien rokotteiden jälkeiset haittavaikutukset ovat olleet samanlaisia kuin aiemmista rokoteannoksista on raportoitu. Tavallisimmin raportoituja oireita ovat olleet kuume, päänsärky, väsymys ja lihaskivut. Nämä ovat olleet ohimeneviä.

Toistuvista rokotuksista ei ole havaittu mitään uusia tai hankalia haittavaikutuksia.

Koronavirusrokotteiden rokotustapa

Rokotteet pistetään lihakseen, yleensä oikeakätisillä vasempaan olkavarteen ja vasenkätisillä oikeaan olkavarteen. Totsinameraania pistetään 0.3 ml, kolmea muuta rokotetta 0.5 ml. Rokotuksen jälkeen rokotettavaa on seurattava 15 minuuttia mahdollisen välittömän allergisen reaktion varalta.