Koronavirusrokotteiden vaikutusmekanismi ja annostelu

COVID-19-infektion ehkäisemiseksi on kehitetty useita rokotteita, joista Euroopassa myyntiluvan ovat saaneet kahdeksan eri rokotetta:

  • BioNTechin ja Pfizerin kehittämä koronavirusrokote (Comirnaty): mRNA-rokote
  • Modernan kehittämä koronavirusrokote (Spikevax): mRNA-rokote
  • AstraZenecan kehittämä koronavirusrokote (Vaxzevria): adenovirusrokote
  • Janssenin kehittämä koronavirusrokote (Johnson & Johnson): adenovirusrokote
  • Novavax-yhtiön kehittämä koronavirusrokote (Nuvaxovid): piikkiproteiinirokote
  • Valnevan kehittämä koronavirusrokote (COVID-19 Vaccine Valneva): inaktivoitu kokovirusrokote
  • Sanofi Pasteurin kehittämä koronavirusrokote (VidPrevtyn Beta): piikkiproteiinirokote
  • Hipra-laboratorioiden kehittämä koronavirusrokote (Bimervax): piikkiproteiinirokote

Näistä vain osa on ollut Suomessa käytössä. Eniten Suomessa on käytetty mRNA-rokotteita. Lisäksi alkuperäisistä rokotteista on kehitetty viruksen muuntumisen takia muunneltuja rokotteita, jotka on paremmin kohdistettu epidemian aikana muuntuneisiin viruskantoihin. Nämä on yleensä tarkoitettu ns. tehosterokotuksiin (kolmannen tai sitä myöhempien kertojen rokotukset).

Kaikkien paitsi kokovirusrokotteiden vaikutus kohdentuu koronaviruksen piikkiproteiiniin. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA) ja ovat kapseloituja nano-lipidipartikkeleihin. Adenovirusvektorirokote sisältää DNA:ta, joka viedään adenoviruksen avulla pistoskohdassa solujen sisään. Molemmissa rokotetyypeissä lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta eli niin kutsuttua koronaviruksen piikkiproteiinia. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintavalkuaisen vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Rokotteilla elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön. Osa rokotteista on ns. proteiinirokotteita, joissa on mukana myös tehoaineena ns. adjuvantti, tehostamaan rokotteen synnyttämää rokotevastetta.

Myyntiluvan mukaisesti ensimmäiset rokotukset on annettu seuraavasti:

  • Pfizer-Biontech totsinameraania 2 annosta 3 viikon välein
  • Moderna Covid-19-rokotetta 2 annosta 4 viikon välein
  • AstraZeneca Covid-19-rokotetta 2 annosta 4−12 viikon välein
  • Janssen-Cilag (Johnson&Johnson) covid-19-rokote (Covid-19 Vaccine Jansen). Myyntiluvan mukaisesti perusrokotesarja on 1 annoksen mittainen, mutta THL suosittelee tehostamaan rokotetta 2 kuukauden jälkeen ja kolmatta annosta kolmannen annoksen yleisten aikatauluohjeiden mukaisesti.
  • Nuvaxovid-rokotetta 2 annosta 3 viikon välein

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjeisti keväällä 2021 pidentämään mRNA-rokotteiden ensimmäisen ja toisen annoksen annosvälin 6–12 viikkoon. AstraZenecan rokotteen annosväli oli THL:n suositusten mukaisesti 8–12 viikkoa. Janssenin adenovirusvektorirokotetta ei Suomessa ole otettu lainkaan käyttöön. Nuvaxovid-rokotteen ensimmäisen ja toisen annosvälin suositeltu (THL) annos Suomessa on 6−12 viikkoa.

Alle 65-vuotiaille aloitettiin aina mRNA-rokote myös toisena annoksena, vaikka henkilö olisi saanut ensimmäisenä annoksena adenovirusvektorirokotetta. 65 vuotta täyttänyt saattoi keväällä 2021 valita rokotussarjaa aloitettaessa, annetaanko hänelle mRNA- vai adenovirusvektorirokotetta. Suurin osa Suomessa annetuista rokotteista on ollut mRNA-rokotteita ja adenovirusvektorirokotteen käyttö jäi kevään 2021 jälkeen vähäiseksi ja sen antaminen lopetettiin Suomessa kokonaan 30.11.2021. Alle 30-vuotiaille miehille annettiin vain Comirnaty-rokotetta.

Koronavirusrokotteiden perussarja

THL on suositellut vähintään kolmea rokoteannosta kaikille täysi-ikäisille ja riskiryhmiin kuuluville 12–17-vuotiaille.

Koronavirusrokotukset 2023

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositteli pandemian aikana kolmansia, neljänsiä ja viidensiä rokotteita erityisesti sellaisille henkilöille, joilla oli vaikean koronavirusinfektion riskitekijöitä. Koronavirusrokotteiden osalta on tullut selväksi, että ne eivät pysty pysäyttämään SARS-CoV-2-viruksen tartuntoja, mutta niillä on varsin hyvä teho vakavien koronavirusinfektioiden estämisessä. Rokotteiden teho kuitenkin hiipuu kuukausien aikana ja siksi syksyisin vuosina 2022 ja 2023 rokotetta suositeltiin henkilöille, joilla on riski sairastua vakavaan koronavirusinfektioon.

THL suositteli syystalven 2023 tehosteannosta

  • 65 vuotta täyttäneille
  • riskiryhmiin kuuluville 18 vuotta täyttäneille ja voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille.

Riskiryhmiin kuuluviksi katsotaan henkilöt, joille on tehty jokin seuraavista toimenpiteistä tai jotka sairastavat jotakin seuraavista sairauksista:

  • Elinsiirto tai kantasolusiirto
  • Vastustuskykyä heikentävä syöpätauti tai muu aktiivisessa hoidossa tai seurannassa oleva syöpä
  • Vaikea tai keskivaikea puolustusjärjestelmän häiriö
  • Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen
  • Vaikea krooninen munuaissairaus
  • Vaikea krooninen keuhkosairaus, ja jatkuvaa lääkitystä vaativa astma
  • Hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila
  • Epilepsia
  • Downin oireyhtymä
  • Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta, lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes
  • Sydänsairaus, muun muassa sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti)
  • Krooninen maksasairaus
  • Muu krooninen aineenvaihduntasairaus
  • Uniapnea
  • Psykoosisairaus
  • Sairaalloinen lihavuus (painoindeksi yli 40)
  • Raskaus
  • Lääkärin arvioima muu vakavalle koronataudille altistava sairaus tai tila

Voimakkaasti immuunipuutteisten yli 12-vuotiaiden ryhmään kuuluvat sellaiset henkilöt, joille on tehty jokin seuraavista toimenpiteistä tai jotka sairastavat jotakin seuraavista sairauksista:

  • Elinsiirto
  • Kantasolusiirto
  • Vaikea tai keskivaikea synnynnäinen immuunipuutos
  • Elimistön puolustuskykyä heikentävä syöpä
  • Autoimmuunisairauksien hoito immunosuppressiivisilla biologisilla lääkkeillä tai JAK-estäjillä
  • Dialyysi ja erittäin vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta
  • Pitkälle edennyt tai hoitamaton HIV
  • Vaikea aplastinen anemia
  • Lääkärin arvioima muu vaikea-asteinen immunosuppressiivinen tila

Koronavirusrokotteiden teho

Molempien RNA-rokotteiden teho oireisen COVID-19-infektion ehkäisyssä oli epidemian alkuvaiheessa 95 %. Uusien virusvarianttien edetessä epidemian aikana kävi selväksi, että rokotusten teho tartuntojen ehkäisyssä oli huomattavasti heikompi kuin alkuperäisen viruskannan aiheuttamissa infektioissa.

Kolmannenkin rokotuskerran jälkeen mRNA-rokotteiden teho alkaa laskea noin 3 kuukauden kohdalla ja neljännet rokotteet pidentävät suojaa erityisesti vakavaa koronavirusinfektiota vastaan. Neljänsienkin rokotteiden teho hiipuu joidenkin kuukausien kuluttua. Näyttää siltä, että 3−6 kuukauden kuluttua edellisestä rokotuksesta annetuilla toistuvilla tehosterokotuksilla ei enää ole saatu lisähyötyä. Koronarokote on tullut syksyllä 2022 ja 2023 vakavan taudin riskiryhmille vuosittaiseksi, ja usein se on annettu samanaikaisesti kausi-influenssarokotteen kera. Vuosittaisissa rokotuksissa pyritään käyttämään sellaisia rokotteita, jotka on suunniteltu kunakin vuotena leviäviä koronavirusvariantteja vastaan. Koska etukäteen ei voida varmuudella tietää, minkälainen variantti tulee olemaan vallalla epidemiakautena, voivat rokoteantigeeni ja virus poiketa joinakin vuosina merkittävästi toisistaan. Tällaisina vuosina rokotteen teho voi jäädä puutteelliseksi.

Koronavirusinfektioon sairastumisen arvioidaan suojaavan sairastunutta saman verran kuin yksi rokotuskerta.

Koronavirusrokotteiden haittavaikutukset

Kaikilla rokotteilla voi esiintyä haittavaikutuksia. Haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä.

Tavallisimmin kyseessä ovat paikallisreaktiot pistokohdalle, esimerkiksi

  • pistoskohdan kipu
  • pistoskohdan arkuus.

Yleistyneitä reaktiota ovat muun muassa

  • kuume
  • päänsärky
  • yleinen heikkous
  • lihaskivut
  • nivelkivut
  • pahoinvointi
  • oksentelu
  • vilunvärinät.

Yleisoireet ilmaantuvat yleensä viikon kuluessa rokotuksesta. Vakavat yleistyneet haittatapahtumat ovat harvinaisia, totsinameraanin jälkeen vakavia haittavaikutuksia raportoitiin aktiivirokotetta saaneilla 0,6 prosentilla ja lumeryhmässä 0,5 prosentilla, Moderna covid-19-rokotuksen jälkeen 0,5 prosentilla ja AstraZeneca covid-19-rokotteella alle 1 prosentilla. Nuvaxovid-proteiiniadjuvanttirokotuksen jälkeen haittavaikutukset ovat olleet hyvin samansuuntaisia yleisyydeltään ja oireiltaan kuin mRNA-rokotteiden jälkeen.

Välittömät vaikeat allergiset reaktiot ovat harvinaisia, mutta näitäkin on esiintynyt kaikkien mainittujen rokotteiden jälkeen. Totsinameraanilla vakavia allergisia reaktioita (anafylaktinen reaktio) on esiintynyt noin 11 henkilöllä miljoonaa rokotettua kohden. Oireet tulevat yleensä 15 minuutin kuluessa rokotuksesta, minkä takia rokotettuja tulisi valvoa rokotuspaikalla tuon ajan. Rokotuspaikalla tulee olla myös valmius tunnistaa ja hoitaa näitä reaktioita. Harvinaisina ohimenevinä haittavaikutuksina on mRNA-rokotuksen jälkeen kuvattu kasvohermohalvauksia (noin 1 tapaus/10 000 rokotettua).

Suomessa käytössä olevilla mRNA-rokotteilla haittavaikutuksia näyttäisi tulevan hieman useammin nuoremmilla henkilöillä. mRNA-rokotteilla haittavaikutuksia esiintyy useammin toisen rokotuskerran jälkeen. Rokotuksen aiheuttamia kuumereaktioita nähdään totsinameraanin rokotuksen jälkeen yli 10 %:lla, Modernan Covid-19-rokotteen jälkeen 15,5 %:lla ja AstraZeneca Covid-19-rokotteen jälkeen 7,9 %:lla rokotetuista. Käytännössä ensimmäiseen AstraZenecan rokotteeseen on liittynyt kuumereaktioita hieman useammin kuin mRNA-rokotteiden kohdalla.

Harvinaisina haittavaikutuksina AstraZenecan ja Janssenin adenovirusvektorirokotteiden jälkeen on esiintynyt verisuonitukoksia (mm. aivojen laskimotukoksia) ja verihiutaleiden vähyyttä. Näitä on esiintynyt ennen kaikkea alle 50-vuotiailla. Siksi adenovirusvektorirokotteen käyttö on rajattu vain yli 65-vuotiaille ja he voivat valita ottavatko adenovirus vai mRNA-rokotteen. Tätä haittavaikutusta ei ole tavattu mRNA-rokotteiden jälkeen. Adenovirusrokotteita ei ole enää Suomessa käytetä, eikä näitä haittavaikutuksia ole ilmaantunut mRNA-rokotteiden jälkeen.

mRNA-rokotteisiin liittyy erityisesti alle 30-vuotiailla miehillä sydänlihastulehduksen riski. Näitä on havaittu erityisesti toisen rokotuskerran jälkeen. Tulehduksen riski on rokotteen yhteydessä harvinaisempi kuin itse koronavirusinfektioon liittyvä sydänlihastulehduksen riski. Sydänlihastulehdus on yleensä ohimenevä ja varsin lieväoireinen.

Kolmannen ja myöhäisempien rokotteiden jälkeiset haittavaikutukset ovat olleet samanlaisia kuin aiemmista rokoteannoksista raportoidut haittavaikutukset. Tavallisimmin raportoituja oireita ovat olleet kuume, päänsärky, väsymys ja lihaskivut. Nämä ovat olleet ohimeneviä.

Toistuvista rokotuksista ei ole havaittu aiheutuvan mitään uusia tai hankalia haittavaikutuksia.

Koronavirusrokotteiden rokotustapa

Rokotteet pistetään lihakseen, yleensä oikeakätisillä vasempaan olkavarteen ja vasenkätisillä oikeaan olkavarteen. Jos rokote annetaan samanaikaisesti muun rokotteen, kuten influenssarokotteen kanssa, pistokset pyritään antamaan eri olkavarsiin.Totsinameraania pistetään 0,3 ml, kolmea muuta rokotetta 0,5 ml. Rokotuksen jälkeen rokotettavaa on seurattava 15 minuuttia mahdollisen välittömän allergisen reaktion varalta.

Kirjallisuutta

  1. COVID-19 Vaccine AstraZeneca Product Information as approved by the CHMP on 29 January 2021, pending endorsement by the European Commission.
  2. Covid -19 vaccine Moderna- SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS.
  3. Comirnaty- SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS.
  4. Voysey M, Costa Clemens SA, Madhi SA. Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2: an interim analysis of four randomised controlled trials in Brazil, South Africa, and the UK. Lancet 2020.
  5. Polack FP, Thomas SJ, Kitchin N ym. Safety and efficacy of the BNT162b2 mRNA Covid-19 vaccine. New Engl J Med 2020: DOI: 10.1056/NEJMoa2034577.
  6. Baden LR, El Sahly HM, Essink B ym. Efficacy and safety of the mRNA-1273 SARS-Cov-2 vaccine. New Engl J Med 2020: DOI: 10.1056/NEJMoa2035389.
  7. Shimabukuro TT, Kim SY, Myers TR ym. preliminary findings of mRNA Covid-19 vaccine safety in pregnant persons.
  8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Koronavirusrokotteet eli COVID-19 -rokotteet – ohjeita ammattilaisille.
  9. Nuvaxovid. Valmisteyhteenveto.
  10. Skowronski DM, De Serres G. Safety and Efficacy of the BNT162b2 mRNA Covid-19 Vaccine. N Engl J Med 2021;384(16):1576-1577. PMID: 33596348