Koronavirusrokotteiden vaikutusmekanismi ja annostelu

COVID-19-infektion ehkäisemiseksi on kehitetty useita rokotteita, joista Euroopassa myyntiluvan on saanut kaksi ns. mRNA, kaksi adenovirusvektorirokotetta ja yksi adjuvantillinen proteiinirokote:

  • mRNA-rokote: totsinameraani, kauppanimi Comirnaty (Pfizer-Biontech)
  • mRNA-rokote: Moderna Covid-19-rokote, kauppanimi Spikevax (Moderna)
  • adenovirusvektorirokote: AstraZeneca Covid-19-rokote Vaxzeria (AstraZeneca)(käyttö loppunut Suomessa 30.11.2021)
  • adenovirusvektorirokote: Janssen-Cilag (Johnson&Johnson) covid-19-rokote (Covid-19 Vaccine Jansen)
  • adjuvantillinen piikkiproteiinirokote, kauppanimi Nuvaxovid (Novavax CZ)

Kaikkien rokotteiden vaikutus kohdentuu koronaviruksen piikkiproteiiniin. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA) ja ovat kapseloituja nano-lipidipartikkeleihin. Adenovirusvektorirokote sisältää DNA:ta, joka viedään adenoviruksen avulla pistoskohdassa solujen sisään.  Molemmissa rokotetyypeissä lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta eli koronaviruksen ns. piikkiproteiinia. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintavalkuaisen vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Rokotteilla elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön.

Myyntiluvan mukaisesti annetaan

  • Pfizer-Biontech totsinameraania 2 annosta 3 viikon välein
  • Moderna Covid-19-rokotetta 2 annosta 4 viikon välein
  • AstraZeneca Covid-19-rokotetta 2 annosta 4−12 viikon välein
  • Janssen-Cilag (Johnson&Johnson) covid-19-rokote (Covid-19 Vaccine Jansen). Myyntiluvan mukaisesti perusrokotesarja on 1 annoksen mittainen, mutta THL suosittelee tehostamaan rokotetta 2 kuukauden jälkeen ja kolmatta annosta kolmannen annoksen yleisten aikatauluohjeiden mukaisesti.
  • Nuvaxovid-rokotetta 2 annosta 3 viikon välein.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ohjeisti keväällä 2021 pidentämään mRNA-rokotteiden ensimmäisen ja toisen annoksen annosvälin 6–12 viikkoon. AstraZeneca rokotteen annosväli oli THL:n suositusten mukaisesti 8–12 viikkoa. Janssenin adenovirusvektorirokotetta ei Suomessa ole otettu lainkaan käyttöön. Nuvaxovid-rokotteen ensimmäisen ja toisen annosvälin suositeltu (THL) annos Suomessa on 6−12 viikkoa.

Alle 65-vuotiaille aloitettiin aina mRNA-rokote myös toisena annoksena, vaikka henkilö olisi saanut ensimmäisenä annoksena adenovirusvektorirokotetta. 65 vuotta täyttänyt saattoi keväällä 2021 valita rokotussarjaa aloitettaessa annetaanko hänelle mRNA- vai adenovirusvektorirokotetta. Suurin osa Suomessa annetuista rokotteista on ollut mRNA-rokotteita ja adenovirusvektorirokotteen käyttö kevään 2021 jälkeen jäi vähäiseksi ja sen antaminen lopetettiin Suomessa kokonaan 30.11.2021. Alle 30-vuotiaille miehille annetaan vain Comirnaty-rokotetta.

THL suosittelee kolmatta rokoteannosta kaikille 18 vuotta täyttäneille 4–6 kuukauden kuluttua ja riskiryhmiin kuuluville 3–4 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. THL suosittelee voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille kolmatta annosta, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään 2 kuukautta.

Näitä riskiryhmiä, joille suositellaan kolmatta ja neljättä rokotusta ovat mm. henkilöt, joille on tehty alla mainittu toimenpide tai jotka sairastavat alla mainittuja puolustuskykyä heikentäviä sairauksia:

  • Elinsiirto
  • Kantasolusiirto
  • Vaikea tai keskivaikea synnynnäinen immuunipuutos
  • Immunosuppressiivinen syöpähoito
  • Autoimmuunisairauksien hoito immunosuppressiivisilla biologisilla lääkkeillä tai JAK-estäjillä
  • Dialyysi ja vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta
  • Pitkälle edennyt tai hoitamaton HIV
  • Lääkärin arvioima muu vaikea-asteinen immunosuppressiivinen tila

Neljättä rokotetta yllä mainituille yli 12 -vuotiaille riskiryhmäläisille suositellaan, kun kolmannesta rokotuksesta on kulunut 3–4 kuukautta. Lisäksi neljättä rokoteannosta suositellaan 80 vuotta täyttäneille ja iäkkäiden hoivakodeissa asuville. Heille neljäs rokoteannos voidaan antaa, kun on kulunut 3 kuukautta kolmannesta. Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksen sivuilta kannattaa käydä katsomassa tarkemmat rokotusohjeet, jos henkilö kuuluu ym. riskiryhmään.

Joulukuussa 2021 aloitettiin Suomessa 5–11-vuotiaiden rokotukset. Katso Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjeet 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotuksista.

Koronavirusrokotteiden teho

Molempien RNA-rokotteiden teho oireisen COVID-19-infektion ehkäisyssä oli epidemian alkuvaiheessa 95 %.

Epidemian alkuvaiheessa AstraZenecan Covid-19-rokotteen teho oireisen infektion ehkäisyssä on ollut kahden rokotteen vakioannoksen jälkeen 62.1 % (toinen rokote 4−12 viikkoa ensimmäisen jälkeen). Tutkimusten ja myös myöhempien tulosten perusteella voidaan arvioida, että AstraZeneca Covid-19-rokote ehkäisee vakavat koronavirusinfektiot tehokkaasti.

Totsinameraania ja Moderna Covid-19-rokotetta voidaan antaa 5 vuotta täyttäneille.

Uusien varianttien ilmaantuessa ja levittäytyessä havaittiin rokotetehokkuuden laskeneen. Deltavarianttiin kahdella rokotuksella on erinomainen teho vakavan koronavirusinfektion ehkäisemisessä. Kaksi rokotuskertaa ehkäisi deltavariantin aiheuttaman vakavan taudin noin 90 %:sti. Kahdesti rokotettu voi kuitenkin olla oireeton viruksen kantaja tai saada lievän taudin ja tartuttaa edelleen virusta. Rokotukset näissäkin tapauksissa vähentävät jatkotartuntojen riskiä. Deltavariantin suhteen kolmas rokotus tuo selvää tartuntojen ehkäisyn lisätehoa.

Omikronvariantin suhteen näyttää siltä, että kaksikaan rokotetta ei ehkäise tartuntoja yhtä tehokkaasti kuin deltavarianttia vastaan. Kolmen mRNA-rokotteen jälkeen teho omikronvariantin aiheuttamien vakavien infektioiden ehkäisyssä on ollut yli 80 %.

Kahden rokotuskerran suojavaikutus alkaa heiketä noin 3 kuukauden jälkeen, joten kolmas rokotuskerta on perusteltu. Iäkkäillä ja voimakkaasti immuunipuutteisilla rokotevasteet ovat olleet vaimeampia ja suojateho on laskenut nopeammin, joten heille neljännet rokoteannokset ovat olleet perusteltuja.

Koronavirusrokotteiden haittavaikutukset

Kaikilla rokotteilla voi esiintyä haittavaikutuksia. Haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä.

Tavallisimmin kyseessä olivat paikallisreaktiot pistokohdalle, esimerkiksi

  • pistoskohdan kipu
  • pistoskohdan arkuus.

Yleistyneitä reaktiota ovat mm.

  • kuume
  • päänsärky
  • yleinen heikkous
  • lihaskivut
  • nivelkivut
  • pahoinvointi
  • oksentelu
  • vilunvärinät.

Yleisoireet ilmaantuvat yleensä viikon kuluessa rokotuksesta. Vakavat yleistyneet haittatapahtumat olivat harvinaisia, totsinameraanin jälkeen vakavia haittavaikutuksia raportoitiin aktiivirokotetta saaneilla 0.6 prosentilla ja lumeryhmässä 0.5 prosentilla, Moderna covid-19-rokotuksen jälkeen 0.5 prosentilla ja AstraZeneca covid-19-rokotteella alle 1 prosentilla. Nuvaxovid-proteiiniadjuvanttirokotuksen jälkeen haittavaikutukset ovat olleet hyvin samansuuntaisia yleisyydeltään ja oireiltaan kuin mRNA-rokotteilla.

Välittömät vaikeat allergiset reaktiot ovat harvinaisia, mutta näitäkin on esiintynyt kaikkien mainittujen rokotteiden jälkeen. Totsinameraanilla vakavia allergisia reaktioita (anafylaktinen reaktio) on esiintynyt noin 11 henkilöllä miljoonaa rokotettua kohden. Nämä tulevat yleensä 15 minuutin kuluessa rokotuksesta, minkä takia rokotettuja tulisi valvoa rokotuspaikalla tuon ajan. Rokotuspaikalla tulee olla myös valmius tunnistaa ja hoitaa näitä reaktioita. Harvinaisina ohimenevinä haittavaikutuksina on mRNA-rokotuksen jälkeen kuvattu kasvohermohalvauksia (noin 1 tapaus/10 000 rokotettua).

Kaikilla kolmella Suomessa käytössä olevalla rokotteella näyttäisi haittavaikutuksia tulevan hieman useammin nuoremmilla henkilöillä. mRNA-rokotteilla haittavaikutuksia esiintyy useammin toisen rokotuskerran jälkeen. Adenovirusvektorirokotteella toisen rokotuskerran jälkeen haittavaikutuksia tulee harvemmin, ja ne ovat yleensä lievempiä kuin ensimmäisen rokotuskerran jälkeen. Rokotuksen aiheuttamia kuumereaktioita nähdään totsinameraanin rokotuksen jälkeen yli 10 %:lla, Moderna Covid-19-rokotteen jälkeen 15.5 %:lla ja AstraZeneca Covid-19-rokotteen jälkeen 7.9 %:lla rokotetuista. Käytännössä ensimmäiseen AstraZenecan rokotteeseen on liittynyt kuumereaktioita hieman useammin kuin mRNA-rokotteiden kohdalla.

Harvinaisina haittavaikutuksina AstraZenecan ja Janssenin adenovirusvektorirokotteiden jälkeen on esiintynyt verisuonitukoksia (mm. aivojen laskimotukoksia) ja verihiutaleiden vähyyttä. Näitä on esiintynyt ennen kaikkea alle 50-vuotiailla. Siksi adenovirusvektorirokotteen käyttö on rajattu vain yli 65-vuotiaille ja he voivat valita ottavatko adenovirus vai mRNA-rokotteen. Tätä haittavaikutusta ei ole tavattu mRNA-rokotteiden jälkeen. Adenovirusrokotteita ei ole enää Suomessa käytetä, eikä näitä haittavaikutuksia ole ilmaantunut mRNA-rokotteiden jälkeen.

mRNA-rokotteisiin liittyy erityisesti alle 30-vuotiailla miehillä sydänlihastulehduksen riski. Näitä on havaittu erityisesti toisen rokotuskerran jälkeen. Tulehduksen riski on harvinaisempi, kuin itse koronavirusinfektioon liittyvä sydänlihastulehduksen riski. Sydänlihastulehdus on yleensä ohimenevä ja varsin lieväoireinen.

Kolmannen rokotteen jälkeiset haittavaikutukset ovat olleet samanlaisia kuin aiemmista rokoteannoksista on raportoitu. Tavallisimmin raportoituja oireita ovat olleet kuume, päänsärky, väsymys ja lihaskivut. Nämä ovat olleet ohimeneviä.

Koronavirusrokotteiden rokotustapa

Rokotteet pistetään lihakseen, yleensä oikeakätisillä vasempaan olkavarteen ja vasenkätisillä oikeaan olkavarteen. Totsinameraania pistetään 0.3 ml, kolmea muuta rokotetta 0.5 ml. Rokotuksen jälkeen rokotettavaa on seurattava 15 minuuttia mahdollisen välittömän allergisen reaktion varalta.

Koronavirusrokotteiden rokotusjärjestys Suomessa

Suomessa 5–11-vuotiaiden lasten rokotukset aloitettiin vuodenvaihteessa 2021–2022 ja kolmansia rokotteita tarjotaan kaikille 18 vuotta täyttäneille ja neljänsiä aiemmin mainituille riskiryhmille.

Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Raskaana oleva voi ottaa koronarokotukset omalla rokotusvuorollaan rokotusjärjestyksen mukaisesti. Koronarokotus suojaa raskaana olevaa naista koronataudilta. Rokotteiden antama suoja vakavaa tautia vastaan on erinomainen ja oireista tautia vastaan myös erittäin hyvä. mRNA-rokotteiden ei ole havaittu aiheuttavan mitään erityistä haittaa sikiölle tai äidille. Rokote voidaan antaa imettävälle äidille. Rokotteiden tai niiden sisältävien aineiden ei tiedetä siirtyvän äidinmaitoon.

Kirjallisuutta

  1. COVID-19 Vaccine AstraZeneca Product Information as approved by the CHMP on 29 January 2021, pending endorsement by the European Commission.
  2. Covid -19 vaccine Moderna- SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS.
  3. Comirnaty- SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS.
  4. Voysey M, Costa Clemens SA, Madhi SA. Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2: an interim analysis of four randomised controlled trials in Brazil, South Africa, and the UK. Lancet 2020.
  5. Polack FP, Thomas SJ, Kitchin N ym. Safety and efficacy of the BNT162b2 mRNA Covid-19 vaccine. New Engl J Med 2020: DOI: 10.1056/NEJMoa2034577.
  6. Baden LR, El Sahly HM, Essink B ym. Efficacy and safety of the mRNA-1273 SARS-Cov-2 vaccine. New Engl J Med 2020: DOI: 10.1056/NEJMoa2035389.
  7. Shimabukuro TT, Kim SY, Myers TR ym. preliminary findings of mRNA Covid-19 vaccine safety in pregnant persons.
  8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Koronavirusrokotteet eli COVID-19 -rokotteet – ohjeita ammattilaisille.
  9. Nuvaxovid. Valmisteyhteenveto.
  10. Skowronski DM, De Serres G. Safety and Efficacy of the BNT162b2 mRNA Covid-19 Vaccine. N Engl J Med 2021;384(16):1576-1577. PMID: 33596348