Koronavirustartunnan esiintyvyys lapsilla

Maassamme lapset ja nuoret edustavat noin viidennestä kaikista koronavirustartunnan saaneista siten, että 0−9 vuotiaiden osuus on noin 10 % ja 10−19 vuotiaiden osuus vähän korkeampi. Monet lapset potevat koronavirusinfektion oireettomana tai varsin lieväoireisena, joten aivan tarkkoja lukuja ei ole olemassakaan.

Syytä lasten lievempään tautiin ei tiedetä. On esitetty, että aikuisiin verrattuna lapsilla ensi linjan infektiopuolustus (innate immunity) toimisi tehokkaammin kuin aikuisilla, tulehdushormonien (sytokiinien) erittyminen olisi niukempaa ja elimistön tulehdusreaktio siten lievempi. Myös lapsen iällä voi olla merkitystä siten, että nuorimmat lapset sairastavat oireisen taudin harvemmin kuin vanhemmat lapset ja nuoret. Varmaa selitystä lasten lieville taudeille ei kuitenkaan tiedetä.

Vastasyntyneillä ja pienillä imeväisillä oireisen taudin riski on erittäin pieni, mutta ei täysin olematon. Viruksen siirtymistä raskaana olevasta naisesta sikiöön on mahdollista mutta hyvin harvinaista eikä viruksen tiedetä aiheuttavan epämuodostumia tai keskenmenoja. Tartunnan saaneen vastasyntyneen oireet ovat yleensä lieviä.

Koronavirusta on todettu myös rintamaidossa sekä äidin rinnan iholta otetuissa näytteissä. Imetys on kuitenkin sallittua ja suositeltavaa. Maailman terveysjärjestö (WHO) suositteleekin rintaruokinnan aloittamista ja jatkamista myös silloin, kun äidillä on todettu tai epäilty koronavirusinfektio.

Koronavirustartunta

Koronaviruksen tarttuminen tapahtuu yleensä ilmateitse ja harvemmin kosketustartuntana (kädet, eritteet, infektoituneet pinnat). Koronavirusinfektion itämisaika on lapsillakin ollut 5 vrk, mutta uuden helpommin tarttuvan omikron-variantin itämisaika näyttää olevan lyhyempi, ehkä n. 3 vuorokautta. Tartuttavuus alkaa pari päivää ennen oireita. Virusta on todettavissa nenän limakalvolla, nielussa, syljessä, veressä, virtsassa ja ulosteissa. Viruseritys on suurimmillaan oireiden alkaessa ja häviää oireiden helpotettua. Koronavirusta tai sen genomia voi esiintyä ulosteessa hengitystieoireiden jo helpotettua. Tartuttavuus on kuitenkin tällöin jo laskenut. Viikon kuluttua tartunnan saamisen jälkeen tartuttavuus lienee jo hyvin matalalla tasolla, ja eristyskäytännöt muuttunevatkin vielä lyhyemmiksi.

Koronavirusinfektion oireet lapsilla

Laajimmassa julkaistussa meta-analyysissa, jossa yhdistetään eri tutkimusten tuloksia, lapsilla oireita esiintyi seuraavasti: kuume 56 %, hengitystieoireet 57 %, oireettomat 21 %, suolisto-oireet 14 % ja hermosto-oireet 7 %. Tässä yli 11 000 lapsen joukossa tauti arvioitiin vaikeaksi 3 %:lla. Kuolleisuus oli hyvin pieni (< 0.3 %). Eri maista saadut tulokset ovat olleet hyvin samantapaisia.

Yksittäisten oireiden kirjo on laaja:

  • kuume
  • kuiva tai limainen yskä
  • hengenahdistus
  • nuha
  • nenän tukkoisuus
  • nielukipu
  • pahoinvointi
  • oksentelu
  • vatsakipu
  • huono ruokahalu
  • ripuli
  • päänsärky
  • väsymys
  • ihottuma
  • lihaskipu
  • hajuastin häviäminen

Oireiden esiintyvyys on pienillä ja isommilla lapsilla jokseenkin samanlainen.

Verrattaessa koronaviruksen ja muiden hengitystievirusten aiheuttamia oireita toisiinsa, todettiin koronaryhmässä enemmän väsymystä (22 % ja 2 %) ja hajuaistin alentumista (11 % ja 0 %).

Koronainfektiota ei kuitenkaan voi erottaa oireiden perusteella muiden virusten aiheuttamista infektioista. Koronaviruksen ohella lapsilla voi olla myös samanaikainen toinen infektio, kuten RSV tai rinovirusinfektio.

MIS-C-oireyhtymä

Pienelle osalle yleensä isommista lapsistalla ja nuorista voi kehittyä noin 4 viikkoa akuutin vaiheen jälkeen yleinen tulehdusreaktio eli MIS-C-oireyhtymä. Lapsella todetaan tällöin korkea kuume, silmän sidekalvontulehdusta (punoittavat silmät), huulissa ja suun limakalvolla rikkoumia, punoittava ja turpea kieli (mansikkakieli), kaulalla imusolmukesuurentumia, suolisto-oireita sekä ihottumaa (käsien ja jalkojen punoitusta, ihon hilseilyä). Useimmat MIS-C-potilaat ovat aiemmin olleet terveitä. MIS-C-epäily edellyttää aina pikaista lääkärin arviota ja usein sairaalahoitoa. Osa potilaista vaatii tehostettua hoitoa ja valvontaa alhaisen verenpaineen vuoksi. MIS-C johtaa hyvin harvoin potilaan menehtymiseen. Suomessa on todettu yksittäisiä MIS-C-potilaita, ja heidän ennusteensa on ollut hyvä.

Pitkittyneet koronavirusinfektion oireet

Valtaosa oireisista lapsipotilaista toipuu koronainfektiosta parissa viikossa. On kuitenkin havaittu, erityisesti Englannissa, että pienellä osalla lapsista esiintyy oireita vielä viikkoja sairastumisen jälkeen. Tällaisia infektion jälkeisiä oireita tavataan myös muiden virusinfektioiden jälkeen. Nämä oireet ovat usein melko lieviä ja kovin vaihtelevia. Niihin kuuluvat muun muassa hajuaistin menetys, vatsavaivat, pahoinvointi, huimaus, väsymys, kouristukset, päänsärky, lihaskivut, haluttomuus. Kaikkiaan jälkitautien oireiden on kirjo moninainen ja valtaosalla ne häviävät ajan myötä.

Milloin hoitoon

Jos lapsi on hyväkuntoinen ja epäillään koronavirusinfektiota altistuksen tai lapsen oireiden perusteella, voidaan kotona tehdä pikatesti. Jos se on positiivinen, ei testiä tarvitse varmistaa laboratoriotestillä. Jos lapsen oireet ovat vakavat, on syytä ottaa yhteys terveydenhuoltoon diagnoosin varmistamiseksi. Ohjeet muuttuvat nopeasti ja siksi onkin syytä tutustua THL:n ajantasaiseen tiedostoon "Lapset ja koronavirusinfektio", jossa on saatavilla ajanmukaiset ohjeet. Tietolähteenä voi käyttää myös oman alueen terveydenhuollon verkkosivustoja. Infektiotilanne samoin kuin valtakunnallinen ohjeistus muuttuvat lähes viikoittain.

Koronavirustauti edellyttää sairastuneen henkilön eristämistä tartuttavuuden ajaksi niin pitkäksi aikaa kuin lapsella on oireita, yleensä noin viikoksi. Jos lapsi asetetaan karanteeniin, sen pituus on tällä hetkellä 5-10 päivää. Lapsi testataan laboratoriossa vain jos hänellä on vakavia oireita.

Koronavirusinfektio vaatii lapsilla harvoin akuutisti sairaalahoitoa. Infektio voi kuitenkin joskus laukaista jälkitaudin eli MIS-C-oireyhtymän, jolloin tilanne on toinen.

Kiireellinen yhteydenotto on tarpeen, jos lapsella esiintyy:

  • hengitysvaikeuksia
  • iho on sinertävä tai harmaa
  • lapsi ei juo tarpeeksi
  • lapsi oksentaa jatkuvasti
  • lapsi ei herää tai reagoi ympäristöön
  • lapsi on ärtyisä eikä viihdy sylissä
  • oireet häviävät, mutta palaavat kuumeen ja pahemman yskän kera

Koronavirusinfektion hoito lapsilla

Lievää koronavirustautia voidaan lapsella hoitaa kotona kuten tavallista flunssaa, kuumetautia tai suolistoinfektiota. Hoito on oireenmukaista. Kuumeeseen ja kipuun on parasetamoli suositeltavin kipulääke (15 mg painokiloa kohti, 3−4 kertaa vrk:ssa; ks. pakkauksen ohjeet). Riittävästä nesteen ja ruoan saannista on huolehdittava.

Koronavirusinfektion ehkäisy lapsilla

Koronarokotusta suositellaan Suomessa 23.12.2021 lähtien kaikille 5 vuotta täyttäneille riskiryhmäläisille sekä tarjotaan muille, jotka sen haluavat. Rokottamalla voidaan suojata lapsia harvinaisilta, vakavilta infektioilta. Rokote estää jonkin verran myös viruksen tartuntaa ja suojaa siten osin heidän lähipiiriään. Koska rokotukset estävät osan tartunnoista, ne voivat vähentävät myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitustoimien tarvetta.

5 vuotta täyttäneille lapsille tarjotaan Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotetta. Yli 12-vuotiaiden käyttöön on hyväksytty Biontech-Pfizerin Comirnaty- ja Modernan Spikevax- rokotteet. Koronarokotteita ei toistaiseksi anneta alle 5-vuotiaille. Rokotteiden tehoa ja turvallisuutta nuoremmissa ikäryhmissä kuitenkin tutkitaan parhaillaan.

Koronavirusinfektion ehkäisyssä voidaan käyttää maskeja ja hyvää käsihygieniaa. Kontaktien vähentäminen voi myös estää infektioita, toisaalta sosiaalisten kanssakäymisten liiallisen rajoittamisen vaarana on mm. mielenterveysongelmien lisääntyminen. "Lasten tulee olla lapsia" myös näinä vaikeina aikoina.

Kirjallisuutta

  1. Wang J, Zhong Z, Mo, Y, Wang L, Chen R. Epidemiological features of coronavirus disease 2019 in children: a meta-analysis. Eur Rev Med Pharmacol Sci 2021;25:1146-1157
  2. Toba N, Gupta S, Ali A, ElSaban M, Khamis A, Ho S, Popatia R. Covid-19 under 19. Pediatr Pulmonol 2021; doi.org/10.1002/ppulm 25312
  3. Siebach M, Piedimonte G, Covid-19 in childhood: Transmission, clinical presentation, complications and risk factors. Pediatr Pulmonol. 2021; doi.org/10.1002/ppulm 25344
  4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lapset ja koronavirus. THL.FI
  5. Jernman R, Nelskylä K, Rahkonen L, Ulander VM, Tekay A. Covid 19 ja raskaus. Duodecim 2020;136 (15):1645-1651
  6. Anttila V-J. Uusi koronavirus (Covid-19). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 13.1.2021.
  7. Anttila V-J. Koronavirusrokotteet. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 22.3.2021.
  8. Peltola V, Renko M. Eristys päivähoidosta infektion vuoksi. Duodecim. 2021;137(2):133-139.
  9. McCormick DW, Richardson LC, Young PR ym. Deaths in Children and Adolescents Associated With COVID-19 and MIS-C in the United States. Pediatrics 2021;148(5):. PMID: 34385349
  10. Helle E, Nieminen T, Ojala T, Vapalahti O, Saxen H, Heinonen S COVID-19-infektioon liittyvä lasten hyperinflammatorinen oireyhtymä. Duodecim 2021;137(1):25-35.