Yleistä

Koronavirukset aiheuttavat ihmisellä yleensä lievän hengitystietulehduksen. Uuden SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama COVID-19-infektio on levinnyt maailmanlaajuiseksi vuoden 2020 aikana. Se julistettiin pandemiaksi maaliskuussa 2020.

Koronavirusinfektion oireet raskaana olevalla

Raskaus ei näytä altistavan koronavirustartunnalle. Toistaiseksi ei myöskään ole mitään näyttöä siitä, että tartunta vaikuttaisi hedelmällisyyteen tai lisäisi keskenmenon riskiä. Lisääntyneistä sikiöhaitoista tai epämuodostumista ei ole viitteitä.

Koronavirustartunta näyttää hieman vaikuttavan oirekuvaan: kuume ja lihassäryt ovat raskaana olevilla harvinaisempia kuin vastaavan ikäisillä ei-raskaana olevilla. Vaikean tautimuodon riski saattaa nousta varsinkin loppuraskaudessa: tehohoitoon joutumisen riski on suurempi. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että koronaviruksen deltamuunnoksen aiheuttama tauti voi aiheuttaa raskaana oleville aiempia virusmuunnoksia vaikeampia oireita. Raskaana olevalla on myös muita suurempi alttius saada laskimotukos, jos hän sairastuu koronavirusinfektioon. Vakavaa tautimuotoa on enemmän iäkkäämmillä ja lihavilla synnyttäjillä; lisäksi riskiä lisäävät diabetes ja verenpainetauti.

Raskaana olevan koronavirustauti voi kasvattaa ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyyttä.. Myös vaikea tautimuoto voi edellyttää ennenaikaista synnytystä äidin voinnin heikentyessä. Tutkimuksissa on osoitettu, että myös pre-eklampsian riski suurenee tartunnan myötä. Kohtukuoleman ja vastasyntyneen kuoleman riski ei näytä olevan suurentunut.

Koronavirusinfektion vaikutus sikiöön ja lapseen

Laajoja tutkimuksia synnyttäjien koronavirustartunnoista ei vielä ole. Siten ei vielä ole tarkkaa tietoa taudin myöhemmistä vaikutuksista sikiön kasvuun ja kehitykseen. Uusimmissa tutkimuksissa on osoitettu, että koronavirus voi tarttua myös äidistä syntymättömään lapseen. Vastasyntyneillä ja pienillä imeväisillä oireisen taudin vaara on kuitenkin erittäin pieni. Tartunnan saaneiden vastasyntyneiden oireet ovat olleet pääosin lieviä, ja ne ovat menneet nopeasti ohi (ks. Koronavirusinfektio (COVID-19) lapsella).

Vastasyntynyt saa koronainfektioon sairastuneelta äidiltä ennen syntymää verenkierron kautta suojaavia koronavasta-aineita. Myös rintamaidon on osoitettu sisältävän koronavasta-aineita. Äiti saa imettää lasta koronavirusinfektion aikana.

Koronavirusrokotukset ja raskaus

Rokotteita pidetään yleensä turvallisina raskauden aikana, jos ne eivät sisällä eläviä viruksia. Uudet mRNA- ja adenovirusvektorikoronarokotteet eivät sisällä eläviä viruksia. Koska raskaus on riskitekijä vaikealle koronavirustaudille, ja koska raskaana olevat voivat kuulua myös muihin riskiryhmiin, THL suosittelee koronarokotetta kaikille raskaana oleville. Imetyksen aikana rokotusten antaminen on yleensä turvallista ja näin on myös koronavirusrokotteiden kohdalla. Kertynyt tutkimustieto koronarokotteista raskauden aikana ei viittaa turvallisuushuoliin; mahdolliset sivuoireet ovat samanlaisia kuin ei-raskaana olevilla.

Pienehköjen tutkimusten perusteella raskauden tai imetyksen aikana rokotetun äidin immuunivaste COVID-19 mRNA-rokotteille ei poikkea ei-raskaana olevista rokotetuista naisista. Epämuodostumien tai suorien tai epäsuorien sikiöhaittojen esiintyvyyden ei ole havaittu lisääntyneen eläinkokeissa. Eläinkokeissa ei ole myöskään tullut esiin erityisiä lisääntymiseen liittyviä riskejä. Tuoreen tutkimuksen mukaan rokote on turvallinen ja tehokas myös raskauden aikana. Iso-Britanniassa ensimmäisen koronarokotteen on saanut jo yli 50 000 odottavaa äitiä ja tehosterokotteen noin 20 000. Tutkimuksen mukaan rokote on vähentänyt raskaana olevien keskivaikeita ja vaikeita tautimuotoja.

Raskaana oleva voi halutessaan ottaa koronarokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa. Ennen raskautta aloitetun koronarokotussarjan toisen annoksen voi myös ottaa raskauden aikana. Raskauden yrittämistä tai hedelmöityshoitoja ei myöskään tarvitse siirtää koronarokotuksen vuoksi. Rokotettu äiti ei synnytyksen jälkeen tartuta koronavirusta vastasyntyneelle yhtä herkästi kuin rokottamaton.

Koronarokotteen voi ottaa imetyksen aikana. Imettävillä naisilla tehty tutkimus osoittaa, ettei mRNA-rokotteen ainesosia kulkeudu äidinmaitoon. Imetystä voi jatkaa normaalisti ilman taukoa rokotuksen jälkeen. Rokotuksen seurauksena äidin elimistössä muodostuu vasta-aineita, jotka siirtyvät äidinmaitoon ja voivat suojata myös vauvaa.

Koronavirustartunnan ehkäisy raskauden aikana

Koronavirusinfektion (COVID-19) ehkäisyssä lähikontaktien välttäminen, maskien käyttö ja hyvä käsihygienia ovat edelleen keskeisiä.

Terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa työskentelevillä voi syntyä oikeus erityisäitiysrahaan koronapandemian perusteella, jos henkilöä ei voida siirtää muuhun työhön. Oikeus erityisäitiysrahaan koronan perusteella päättyy siinä vaiheessa, kun pandemia päättyy eikä kyseinen sairaus ole enää työhön liittyvä riskitekijä.

Synnytyssairaalat antavat omilla alueillaan ohjeita raskaana oleville ja synnyttämään tuleville. Koska ohjeet saattavat muuttua, niitä kannattaa seurata säännöllisesti.

Kirjallisuutta

  1. Jernman R, Nelskylä K, Rahkonen L, Ulander V-M, Tekay A. COVID-19 ja raskaus. Duodecim 2020;136(15):1645-5.
  2. Joseph NT, Rasmussen SA, Jamieson DJ. The effects of COVID-19 on pregnancy and implications for reproductive medicine. Fertil Steril. 2021 Apr;115(4):824-830.
  3. Villar et al. Update to living systematic review on covid-19 in pregnancy. BMJ. 2021 Mar 10;372:n615. doi: 10.1136/bmj.n615
  4. Maternal and Neonatal Morbidity and Mortality Among Pregnant Women With and Without COVID-19 Infection: The INTERCOVID Multinational Cohort Study. JAMA Pediatr . 2021 Apr 22.
  5. Raskaus ja koronavirus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/raskaus-ja-koronavirus. Päivitetty 31.10.2020.
  6. Lääkkeiden käyttö raskauden ja imetyksen aikana. Gravbase® Lactbace®-tietokanta. www.terveysportti.fi [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim.