Johtopäätökset

Margariinin ja muiden kasvirasvojen on todettu lisäävän astmaa ja allergioita pojilla mutta ei tytöillä. Sen sijaan helokkiöljy (gammalinoleenihappo, GLA) ei vähennä allergioita tai helpota allergiaoireita. Imettävän äidin kannattaa suosia kalaruokia ja käyttää mahdollisesti myös kalaöljyä, sillä kalan sisältämät omega-3-rasvahapot ehkäisevät rintamaidon kautta allergioiden kehittymistä. Muuten omega-3-rasvahapoilla ei näytä olevan merkitystä allergioiden kehittymisessä.

Taustaa

Ravinnon rasvojen koostumuksen vaikutusta atooppiseen ihottumaan, astmaan ja allergioihin tavallisia ympäristön valkuaisallergeeneja (ruokia, siitepölyjä ja eläimiä) kohtaan on tutkittu jo muutaman vuosikymmenen ajan. Eniten on tutkittu monityydyttymättömien omega-3 rasvahappojen vaikutusta allergiaoireiden voimakkuuteen sekä niiden hoitoon ja ehkäisyyn. Omega-3 rasvahapot ovat ns. essentiaalisia, välttämättömiä rasvahappoja, joita ihmiselimistössä ei itsessään synny. Niitä täytyy saada ravinnon mukana. Tärkeimmät niistä ovat alfalinoleenihappo (ALA), eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). Niiden lisäksi ravinnossa on kymmenkunta muuta omega-3 rasvahappoa, mutta niiden määrä on pieni kolmeen edellä mainittuun verrattuna. Parhaita omega-3 lähteitä ovat kala ja kalaöljy, krilliöljy, pellavansiemen ja pellavaniemenöljy, rypsiöljy, saksanpähkinä ja soijaöljy.

Kasvirasvat lisäävät allergioita, mutta vain pojilla?

Margariinia käyttävillä lapsilla on todettu enemmän allergioita ja astmaa kuin voin käyttäjillä. Joissakin tutkimuksissa eron on katsottu johtuvan rasvojen koostumuksesta, mutta toisissa ero on selitetty johtuvan pikemminkin siitä, että voin käyttäjien elinympäristö poikkeaa oleellisesti margariinin käyttäjien elinpiiristä.

Yli 2300 lasta käsittävässä saksalaisaineistossa margariinin käyttäjillä oli useammin astmaa, allergista nuhaa ja allergioita kuin margariinin käyttäjillä. Ero oli selvä pojilla, mutta tytöillä eroa ei todettu (Bolte ym. 2001). Tuoreemmassakin tutkimuksessa astmaatikkolapset käyttivät enemmän monityydyttymättömiä kasvirasvoja kuin verrokkilapset, mutta ryhmien ruoan omega-3- ja omega-6-rasvahappomäärissä välillä ei ollut eroa (Murray ym. 2006).

Helokkiöljy ei ehkäise tai paranna atooppista ihottumaa

1970 luvun loppupuolelta alkaen aina vuoteen 2003 saakka helokkiöljyn ja muiden runsaasti gammalinoleenihappoa (GLA) sisältävien kasviöljyjen mainostettiin ehkäisevän ja parantavan atooppista ihottumaa. Vuonna 2003 paljastui, että väitteet GLA:n tehosta perustuivat osittain väärennettyihin tai keksittyihin tutkimustuloksiin, osittain siihen, ettei vastakkaiseen tulokseen päätyneitä tutkimuksia annettu julkaista (Williams 2003, Hannuksela 2004).

Äidinmaidon koostumus ja lasten allergiat

Laajassa kokooma-artikkelissa tarkasteltiin imettävän äidin ruokavalion ja äidinmaidon rasvojen koostumuksen mahdollista vaikutusta lasten astmaan ja allergioihin (Palmer ja Makrides 2006). Siinä todettiin, ettei ole näyttöä siitä, että äidin ruokavaliolla tai sen rasvakoostumuksella, lähinnä omega-3- ja omega-6-rasvahappomäärien suhteella, olisi merkitystä lasten astman tai allergioiden kehittymiseen. Toisessa tutkimuksessa oli mukana 295 atoopikkoäidin lasta ja 693 verrokkilasta, joiden äideillä ei ollut atopiaa (Calvani ym. 2006). Atoopikkoäitien lapsilla oli allergiaa yhtä paljon, olivatpa äidit pääasiassa voin tai margariinin käyttäjiä tai söivätkö he usein kalaa (omega-3-rasvahappoja) vai eivät. Verrokkiryhmässä kalaa syövien äitien lapsilla oli vähemmän allergiaa kuin kalaa välttävien äitien lapsilla. Kalaöljyn, siis omega-3 rasvahappojen antaminen odottaville äideille allergioilta suojaava vaikutus on todettu viimeksikin julkaistussa katsausartikkelissa (Furuhjelm ym. 2011). Suomalaisessa tutkimuksessa margariinia käyttävien äitien lapsilla oli vähän useammin atopiaoireita kuin muilla (Lumia ym. 2012). Ainakin ei-atooppisten äitien kannattaa siis syödä raskauden ja imetyksen aikana kalaa, sillä se ehkäisee lapsen allergiaa.

Omega-3-rasvahapot eivät ilmeisesti vähennä astmaa tai allergioita

Omega-3-rasvahappojen (= kala ja kalaöljy) on joissakin pienissä tutkimuksissa raportoitu ehkäisevän astmaa ja allergioita. Kymmenen satunnaistettua tutkimusta käsittävässä kokooma-artikkelissa ei kuitenkaan voitu ottaa kantaa omega-3 rasvahappojen vaikutukseen astmaan ja allergioihin, sillä tutkimusten menetelmissä oli paljon puutteellisuuksia (Reisman ym. 2006). Veren omega-3-rasvahappomäärillä ei huomattu olevan yhteyttä astmaan tai allergioihin 376 lasta käsittävässä tutkimuksessa (Mihrshahi ym. 2004). Noin 500 lasta käsittävässä satunnaistetussa tutkimuksissa enempää omega-3 kuin omega-6-rasvahappojen ei todettu vaikuttavan allergioitten tai astman ja muiden allergiaoireiden esiintyvyyteen ensimmäisen 5 ikävuoden aikana (Almqvist ym. 2007). Yli 300 lasta käsittävässä tutkimuksessa allergiaperheiden imeväisikäisille lapsille annettiin kalaöljyä tai lumevalmistetta syntymästä lähtien 6 kk:n ajan, mutta kalaöljy- ja lumeryhmien välillä ei ollut allergioitten määrässä tai laadussa eroja lasten ollessa 1-vuotiaita (D'Vaz ym. 2012). Sen sijaan äidin nauttima kalaöljylisä raskauden aikana saattaa vähentää lasten allergioita ja atopiaoireita (Romieu ym. 2007, Soto-Ramirez ym. 2012).

Kirjallisuutta

  1. Almqvist C, Garden F, Xuan W, Mihrshahi S, Leeder SR, Oddy W, Webb K, Marks GB; CAPS team. Omega-3 and omega-6 fatty acid exposure from early life does not affect atopy and asthma at age 5 years. J Allergy Clin Immunol. 2007 Jun;119(6): 1438–44.
  2. Bolte G, Frye C, Hoelscher B, ym. Margarine consumption and allergy in children. American Journal of Respiratory Critical Care Med 2001; 163: 277–9.
  3. Calvani M, Alessandri C, Sopo SM, ym. Consumption of fish, butter and margarine during pregnancy and development of allergic sensitizations in the offspring: role of maternal atopy. Pediatric Allergy and Immunology 2006; 17: 94–102.
  4. Furuhjelm C, Warstedt K, Fagerås M, Fälth-Magnusson K, Larsson J, Fredriksson M, Duchén K. Allergic disease in infants up to 2 years of age in relation to plasma omega-3 fatty acids and maternal fish oil supplementation in pregnancy and lactation. Pediatr Allergy Immunol 2011; 22: 505–14.
  5. Lumia M, Luukkainen P, Kaila M, Tapanainen H, Takkinen HM, Prasad M, Niinistö S, Nwaru BI, Kenward MG, Ilonen J, Simell O, Knip M, Veijola R, Virtanen SM. Maternal dietary fat and fatty acid intake during lactation and the risk of asthma in the offspring. Acta Paediatr. 2012;101:e337-43.
  6. Hannuksela M. Hyvää yötä helokkiöljy. Duodecim 2004; 120: 273.
  7. Mihrshahi S, Peat JK, Webb K, ym. Effect of omega-3 fatty acid concentrations in plasma on symptoms of asthma at 18 months of age. Pediatric Allergy and Immunology 2004; 15: 517–22.
  8. Murray CS, Simpson B, Kerry G, Woodcock A, Custovic A. Dietary intake in sensitized children with recurrent wheeze and healthy controls: a nested case-control study. Allergy 2006; 61: 438–42.
  9. Palmer DJ, Makrides M. Diet of lactating women and allergic reactions in their infants. Current Opinion in Clinical Nutrition and Metabolism Care 2006; 9: 284–8.
  10. Reisman J, Schachter HM, Dales R, ym. Treating asthma with omega-3 fatty acids: where ist he evidence? A systematic review. BMC Complementeray and Alternative Medicine 2006; 6: 26.
  11. D'Vaz N, Meldrum SJ, Dunstan JA, Martino D, McCarthy S, Metcalfe J, Tulic MK, Mori TA, Prescott SL.Postnatal fish oil supplementation in high-risk infants to prevent allergy: randomized controlled trial. Pediatrics. 2012; 130: 674–82.
  12. Romieu I, Torrent M, Garcia-Esteban R, Ferrer C, Ribas-Fitó N, Antó JM, Sunyer J. Maternal fish intake during pregnancy and atopy and asthma in infancy. Clin Exp Allergy. 2007 Apr; 37(4): 518–25.
  13. Soto-Ramírez N, Karmaus W, Zhang H, Liu J, Billings D, Gangur V, Amrol D, da Costa KA, Davis S, Goetzl L. Fatty acids in breast milk associated with asthma-like symptoms and atopy in infancy: a longitudinal study. J Asthma. 2012; 49: 926–34.
  14. Williams HC. Evening primrose oil for atopic dermatitis. Time to say goodnight. BMJ 2003; 327: 1358–9.