Vauva osaa nyt jokellella, hihkua ja nauraa ääneen. Hän vastaa jutteluun ääntelemällä ja jää mielellään kuuntelemaan omaa jokelteluaan. Lapsi hiljenee tai hymyilee kuullessaan vanhemman äänen, vaikka ei näekään tätä. Hän voi myös kääntää päätään tai katsettaan kohti vanhempaa, joka puhuu hänelle takaa tai sivusuunnasta.

Nelikuinen lapsi osaa jo kohdistaa katseensa ja tarkkailla useita kymmeniä sekunteja ilmeitä. Karsastusta ei enää ole. Lapsi pystyy seuraamaan kasvokuvaa yli 90 astetta, ja kasvokuva kiinnostaa häntä merkityksetöntä geometrista kuvaa enemmän.

Lapsella ei enää juuri esiinny selittämätöntä itkua, ja hänet on helppo rauhoittaa syliin. Osa lapsista alkaa vierastaa tässä iässä. Lapsi jäykistyy ja käy hymyttömäksi, kun tuntematon lähestyy. Vierastaminen merkitsee, että lapsi on havainnut eron tutun ja tuntemattoman välillä – tämä on älyllinen toiminto, josta vanhemmat voisivat olla ylpeitä. Vierastava lapsi ei kuitenkaan kaipaa kehuja, vaan turvaa, lohdutusta ja tottumisaikaa. Tutustuminen käy turvallisesti, kun isä tai äiti ottaa syliin ja puhelee rauhoittavasti.

Enää ei esiinny spontaania säpsähtelyä. Keskushermosto on kehittynyt niin pitkälle, että aivorunkoperäiset varhaisheijasteet (ks. Vastasyntynyt) ovat jääneet tarpeettomiksi; lapsi pystyy tahdonalaisiin liikkeisiin. Neuvolassa testataan, että nämä varhaisheijasteet ovat todellakin häviämässä.

Vatsalla maatessaan vauva kohottaa päätä ja ylävartaloa kyynärpäiden varassa. Hän pystyy myös varaamaan hetken alaraajoihinsa koko jalkaterällään. Keskimäärin viiden kuukauden tienoilla hän oppii kääntymään vatsalta selälleen ja päinvastoin. Vauva tuo ensin kätensä keskilinjaan ja tapailee esinettä, myöhemmin hän tarttuu yleensä jo innokkaasti esineisiin. Hän tutkii niitä suun avulla. Osa lapsista on viiden kuukauden iässä löytänyt jo varpaansakin ja vienyt ne suuhun.

Lattialla maatessaan lapsi kykenee harjoittelemaan liikkumista toisin kuin esimerkiksi sitterissä. Sitteri voi olla käytännöllinen paikka syöttää lapselle soseita, mutta jotkut ovat sitä mieltä, että pakkoasentoon lukitseminen passivoi lasta. Ei ole pidetty terveellisenä sitäkään, että lapsi joutuu olemaan istuvassa asennossa selkänsä päällä pitkiä aikoja.

Ravinto
Riittämätön painonousu, niukat virtsa- ja ulostemäärät tai lapsen nälkäisyys tiheidenkin maitoaterioiden jälkeen ovat merkkejä siitä, ettei rintamaito ainoana ravintona riitä. Tilannetta arvioitaessa tulee varmistaa, ettei lapsi ole sairas ja että imetystekniikka on oikea. Myös imetysongelmat, joihin ei löydy ratkaisua, voivat puoltaa sitä, että lisäruokaa annetaan ennen kuuden kuukauden ikää.
Terveys
Täysimetetyn lapsen pituuskasvu on kolmen kuukauden jälkeen hiukan hitaampaa kuin korvikeruokitun. Asialla ei ole ajan oloon merkitystä. Painon tulisi kuitenkin nousta rinnan pituuden kanssa (pituuspainon pitäisi pysyä vakaana, ks. Pituuden, painon ja pään kasvun seuranta lastenneuvolassa .
Turvallisuus
Lasta ei kannata ottaa syliin kahvipöytään, sillä hän voi tarttua pöytäliinaan tai huitaista kahvikupin kumoon ja saada kuumaa kahvia päälleen.