Erilaiset sähköiset viestimet vaikuttavat meihin kaikkiin enemmän kuin ymmärrämmekään. Median vaikutus alkaa pienestä lapsesta asti. Sen antamat elämykset ja mielikuvat muokkaavat kehitystä joko hyvään tai huonoon suuntaan.

Medialukutaidosta on alettu puhua vasta viime vuosina. Me aikuiset olemme usein hyvin medialukutaidottomia, mutta on meidänkin sitä mahdollista oppia. Medialukutaidolla tarkoitetaan tekstien, kuvien ja äänten sekoituksen tulkintataitoa.

Alle kouluikäisen ei tarvitse vielä osata lukea, ei sen paremmin tekstiä kuin mediaakaan. Sitäkin tärkeämpää on, että valvomme lapsemme median käyttöä. Onnettomuuksia, kauhua, väkivaltaa ja seksiä sisältävät ohjelmat ja uutiset eivät sovi lasten katseltaviksi. Niihin liittyvät yksityiskohdat saattavat lisätä lapsen pelkoja, levottomuutta ja aggressiivista käyttäytymistä.

Muutama vuosi sitten puhuttiin paljon ruutuajasta. Nyt asiantuntijat ovat melko yksimielisiä siitä, että tärkeämpää kuin vahtia minuutteja median äärellä on miettiä, miten koko päivärytmi rakentuu. Lapsi tarvitsee ulkoilua, liikuntaa, lepoa, ravintoa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Hallitseeko media elämää niin, ettei muille osa-alueille riitä riittävästi huomiota?

Taulukko 1. Mediakasvatus
Media eri ikäkausina Vaihtoehto medialle
Lähde: Lapsi ja media. Opas mediakasvatukseen. Lappeenrannan kaupunki (2005)
Alle 1-vuotias
Ei mediaa! Vanhemmat ja sisarukset, yhdessä vanhempien kanssa tutkitut kirjat
1–2-vuotias
Yhdessä katsoen! Ulkoleikit ja liikunta: liukumäki, keinu ja kiipeilytelineet
Lapsi ei malta istua pitkiä aikoja paikoillaan eikä seurata tiiviisti TV- tai video-ohjelmia: Niistä ei ole hyötyä tämän ikäisen kehitykselle. Vanhempien on syytä tarkistaa perheen ajankäyttö ja katselutottumukset. Yhdessä luetut kirjat
3–4-vuotias
Yhdessä katsoen! Koti- ja roolileikit, legot, palapelit ja käsinuket
Lapsi haluaa ja on uteliaskin seuraamaan ohjelmia kauemmin. Vääränlaiset ohjelmat aiheuttavat lapsessa levottomuutta, aggressiivista käyttäytymistä ja pelkoja. Vanhemmat asettavat rajat katselulle. He auttavat lasta erottamaan keinotodellisuuden oikeasta elämästä. Tietokonepelit ja tietokirjat kiinnostavat: vanhempien tehtävänä on huolehtia, että lapsi pelaa vain ikäisilleen tarkoitettuja pelejä
Vanhempien on syytä tarkistaa perheen ajankäyttö ja katselutottumukset. Ulkoleikit: hiihto, luistelu, pyöräily, uinti
Puutyöt, käsityöt ja kotityöt oikeilla välineillä
5–6-vuotias
Yhdessä katsoen! Jaksaa kuunnella pitkiäkin satuja.
Vääränlaiset ohjelmat aiheuttavat lapsessa levottomuutta, aggressiivista käyttäytymistä ja pelkoja. Vanhemmat asettavat rajat katselulle. Tiedonnälkä on suuri: elämä muissa maissa, eläimet ja luonto, kuolema, syntymä ja sota herättävät kysymyksiä. Kirjat, lehdet ja sarjakuvat kiinnostavat ja lapsi tekee niitä itsekin.
Vanhempien on valvottava lapsen mahdollisia seikkailuja internetissä. Ikäsuositusten mukaiset äänikirjat, sarjat ja elokuvat
Vanhempien on syytä tarkistaa perheen ajankäyttö ja katselutottumukset. Ulkoleikit: hiihto, luistelu, pyöräily, uinti