Tupakka on lapselle erityisen vaarallista raskaus- ja imetysaikana. Myöhemminkin passiivinen tupakointi – tupakansavulle altistuminen – heikentää keuhkojen toimintaa. Jos vanhemmat tupakoivat, lapsen alttius sairastua hengitystieinfektioihin, kuten korvatulehduksiin, keuhkoputkentulehdukseen ja keuhkokuumeeseen, kasvaa. Myös astmariski lisääntyy.

Äidin tupakointi raskausaikana lisää lapsen riskiä pienipainoisuuteen, ennenaikaiseen synnytykseen ja kätkytkuolemaan. Vanhempien tupakointi odotusaikana lisää lapsen riskiä sairastua astmaan. Tupakan lähes kaikki myrkylliset ainesosat läpäisevät istukan ja altistavat siten sikiön. Nikotiini supistaa kehittyvän sikiön verisuonia ja hidastaa aivojen kasvua ja kehitystä. Aivohaitat voivat ilmetä lapsen oppimis-, puhumis- ja kehittymisvaikeuksina.

Tupakan nikotiini ja sen hajoamistuote kotiini kulkeutuvat äidinmaitoon ja edelleen maidon mukana vauvan elimistöön. Pitoisuudet maidossa voivat olla moninkertaiset verrattuna pitoisuuksiin äidin veressä, ja ne nousevat tupakoinnin määrän myötä. Äidin tupakointi altistaa lapsen myös tupakan syöpää aiheuttaville aineille ja raskasmetalleille, kuten kadmiumille.

Lapsen riski sairastua toistuviin ylähengitystietulehduksiin ja astmaan kasvaa, jos imettävä äiti tupakoi. Äidin tupakointi altistaa siten lasta myöhemmin ilmeneville, vaikeillekin kroonisille sairauksille. Se voi myös lisätä lapsen riskiä koliikkivaivoille ja unihäiriöille sekä aiheuttaa pahoinvointia, vatsakipuja ja ripulia.

Runsas tupakointi voi vähentää maidontuloa, ja muodostuva rintamaito on ravintosisällöltään niukempaa kuin tupakoimattoman maito. Esimerkiksi C-vitamiinipitoisuus jää puoleen tupakoimattoman naisen äidinmaidon C-vitamiinipitoisuudesta.

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisystä ja hoidosta on vuonna 2018 julkaistu Käypä hoito -suositus . Sen mukaan äidin nikotiinikorvaushoito on vauvalle turvallisempi kuin raskaana olevan tai imettävän tupakointi. Tupakoinnin lopettamiseen voi hakea tukea esimerkiksi Stumppi.fi-sivustolta.

Rintamaidon nikotiinimäärä puolittuu puolessatoista tunnissa, joten äidin tulisi olla tupakoimatta ainakin 2,5–3 tuntia ennen imetystä. Mitään varmoja turvallisuusrajoja ei kuitenkaan ole.

Nikotiinikorvaushoidossa ei ole järkeä, jos tupakointia jatketaan. Imettävällä tupakka ja korvausnikotiini synnyttävät yhdessä hyvinkin korkeita nikotiinipitoisuuksia äidin elimistöön ja edelleen maitoon. Jos äiti käyttää kerta-annoshoitoa (purukumi, suihke), kannattaa pitää kahden–kolmen tunnin tauko imetyksessä. Laastarikorvaushoito ei ole este imetykselle. Nikotiinipitoisuus äidin seerumissa ja maidossa jää alhaisemmaksi, eikä tupakan mukana tuleville muille haitallisille yhdisteille synny altistusta. Korvaushoitoa tulisi käyttää vain niissä tilanteissa, joissa vierotus ei muuten onnistu.

Jos tupakointia ei pysty tyystin lopettamaan, vähentäminenkin kannattaa. Tavoitteeksi on perusteltua asettaa, ettei sisätiloissa eikä autossa tupakoida, ei liioin lapsen ollessa läsnä.

Suomen Sydäntautiliiton ohjeet tupakoinnin lopettamiseen

  • Apua tupakoinnin lopettamiseen on saatavissa, mutta itsellä on onnistumisen avaimet.
  • Motiivi: Selvitä itsellesi, miten valmis olet lopettamaan tupakoinnin tai pysymään tupakoimattomana
    1. En edes harkitse
    2. Ajattelen lopettaa seuraavan puolen vuoden aikana
    3. Aion lopettaa kuukauden sisällä
    4. Olen lopettanut puolen vuoden aikana ja aion jatkaa tupakoimattomuutta.
  • Päätös: Tee selväksi itsellesi, miksi lopetat, ja päätä lopettamispäivä.
  • Suunnitelma: Hanki kirjallisuutta ja tee hyvä lopettamis­suunnitelma niin, että olet varautunut tunnistamaan ja vastustamaan tupakointia laukaisevia tilanteita. Hävitä kaikki tupakat. Käänny tarvittaessa terveyskeskuksen puoleen saadaksesi tukea.
  • Vieroitusoireet kuriin: Jos pelkäät vieroitusoireita, hanki nikotiinikorvaushoito ajoissa. Saat apua terveyskeskuksesta. Noudata tarkasti ohjeita.

Lähde: Suomen Sydänliitto ry

Onnistunut lopettaminen vaatii usein kolme–neljä yritystä. Älä luovuta!