Yökastelussa on tavallisesti kyse normaalia hitaammasta kypsymisestä, ei sairaudesta. Rakon hallinta on monimutkainen ja häiriöille altis tapahtuma. Jännittävät tilanteet ja elämänmuutokset voivat saada kuivaksi oppineen lapsen kastelemaan uudelleen. Kasteluongelmasta aletaan yleensä puhua vasta, kun lapsi on vähintään viisivuotias. Tämänkin ikäisistä yhä noin 15–20 prosenttia kastelee; heistä kaksi kolmasosaa vain öisin. Koulun aloittajista noin kymmenesosa kastelee yhä ajoittain.

Yökastelusta on hyvä pitää päiväkirjaa – tapahtumat tuppaavat muuten unohtumaan. Päiväkirjan lisäksi lääkäri ei oikeastaan muita tutkimuksia tarvitse ja voi päättää hoidosta. Jos yli viisivuotias lapsi kastelee sänkynsä useammin kuin kerran viikossa, valitaan hoidoksi tavallisesti kasteluhäly­tinhoito tai lääkehoito tai molemmat yhdessä. Hälytin on kytketty lakanaan, joka kastuessaan laukaisee äänimerkin. Kaikki lapset eivät herää ääneen, mutta siitä huolimatta lapsi vähitellen alitajuisesti oppii katkaisemaan virtsantulon ajoissa.

Hälytinhoidon ohella käytetään lääkehoitoja, yleisimmin desmopressiini-nimistä lääkettä. Se on virtsaneritystä vähentävän hormonin, vasopressiinin, kaltainen aine. Lääkkeen vaikutuksesta virtsaa erittyy vähemmän mutta väkevämpänä. Lääkehoitoon liittyy riski liiallisen nesteen jäämisestä kehoon, jos lapsi juo yöllä vielä lääkettä otettuaan. Lääkettä voidaan käyttää tilapäisesti. Jos sitä käytetään pitkäaikaisesti, hoidon lopetus on syytä tehdä vähitellen.

Jos lapsi kastelee myös päivisin, terveyskeskuksessa tehdään virtsatutkimus ja mietitään, voisiko kastelu johtua tilapäisestä kylmettymisestä tai ummetuksesta: ulostemassa peräsuolessa voi ärsyttää virtsarakkoa. Jos herää epäily virtsateiden rakenneviasta, tehdään ultraäänitutkimus. Usein lapsi lähetetään erikoissairaanhoitoon. Sinne mentäessä on pidettävä virtsaamis- tai kastelupäiväkirjaa ainakin kahden viikon ajan. Rakennevikaan viittaa esimerkiksi se, että lapsi on koko ajan märkä eikä pysy lainkaan kuivana, hänellä on virtsatieinfektio tai virtsaamiskipuja tai hänellä on kastelun lisäksi ummetusta tai tuhrimista. Silloin lapsen laaja-alaiset tutkimukset ovat tarpeen. Urologista selvittelyä tarvitaan myös silloin, jos lapsella on kastelua hänen ponnistaessaan, yskiessään tai hypätessään.

Jos päiväkirja osoittaa, että yli viisivuotias kastelee lääke- tai kastelupatjahoidosta tai molemmista huolimatta ainakin kolmena yönä viikossa vähintään puolen vuoden ajan, hän on oikeutettu Kelan hoitotukeen.