Luku luvulta eritellyt lähteet Kotineuvola-tietokannassa (2012).

Etuajassa

Keskosten ennusteeseen liittyvät faktat ovat artikkelista:

Fellman V, Luukkainen P. Vastasyntyneen sairaudet. Kirjassa: Rajantie J, Mertsola J, Heikinheimo M, toim. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2010.

Monikkolapset

Kaksos- ja kolmosraskauksista ja monikkoasioista sain hyödyllisintä tietoa Suomen Monikkoperheet ry:ltä (www.suomenmonikkoperheet.fi). Yhdistys on julkaissut esimerkiksi seuraavia vihkosia:

Moninkertainen Onni. Perustietoa monikkoraskaudesta ja -synnytyksestä, 40 sivua. Myös ruotsinkielisenä.

Monikkolasten imetys, 32 sivua.

Monikkolapset koulussa. Tietoa koulunkäynnin erityiskysymyksistä, lasten kehityksestä ja keskinäisestä suhteesta, 56 sivua.

Asiakkaana monikkoperhe. Perustietoa terveydenhuoltohenkilöstölle, 88 sivua.

Tuotteet on mahdollista tilata toimistolta, puh. 014-211277 tai Internet-sivuilta.

Väestöliitto on julkaissut:

Sylintäydeltä elämää – arki kaksosten tai kolmosten kanssa, 82 sivua. Kirjaa voi tilata Väestöliitosta, puh. 09-228 050 tai www.vaestoliitto.fi/nettikauppa

Isän osallistuminen ja sitoutuminen lapsen hoitoon

Etupäässä ehkä ammattilaisille soveltuvia lähteitäni olivat

Kaila-Behm A. Miehestä esikoisen isäksi. Kuopion yliopiston julkaisuja. E, Yhteiskuntatieteet 49. Kuopio: Kuopion yliopisto, 1997.

Pruett K D. The paternal presence. Families in society. J Contemp Human Services 1993; 1: 46–50.

Kaikille aktiivisesta isyydestä kiinnostuneille voin suositella seuraavia kirjoja, joista myös opin paljon:

Huttunen J. Isänä olemisen uudet suunnat. Hoiva-isiä, etä-isiä ja ero-isiä. Jyväskylä: PS-kustannus, 2001.

Säävälä H, Keinänen E ja Vainio J. Isä neuvolassa – työvälineitä ja ajatuksia vauvaa odottavien ja hoitavien isien kanssa työskenteleville. Tasa-arvojulkaisuja 8. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2001.

Säävälä H, Keinänen E, Vainio J, Suomi A, Hermanson E, Sihvola S. Isän kirja. Espoo: Lapsi 2000, 2002. Katso www.lapsi2000.fi

Adoptioperheet

Luvun lähteenä käytin mm. artikkelia

Sinkkonen J. Adoptiolapsen psyykkisen kehityksen haasteet. Duodecim 2001; 117: 499–504.

Suositeltavaa lisälukemista aiheesta löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:

Mylläri A. Adoptoitu. Helsinki: Otava, 2006. Bangladeshista Suomeen kaksivuotiaana adoptoidun tytön poikkeuksellinen ja koskettava kasvu- ja selviytymistarina on ajatuksia herättävä kannanotto ajankohtaiseen adoptiokeskusteluun. "Millaista on elää Suomessa, kun on pohjalainen sielu aasialaisessa kehossa?"

Kasanen T. Kenen lapsi? Helsinki: Otava, 2006. "Millaista on elää tuntematta juuriaan? Pitäisikö lapsella olla oikeus tietää molemmat vanhempansa?" Tarinoita kotimaisista adoptioista.

Karhumäki H. Lapsi suoraan sydämeeni – kokemuksia adoptiosta. Helsinki: SLEY 2005. "Lapsen saaminen perheeseen on lahja, suuri tehtävä ja elämän mullistus. Silloin kun lapsi tulee toisesta perheestä tai toisesta maasta, hän tuo mukanaan myös palan omaa kulttuuriaan, menneisyyttään ja juuriaan."

Karjalainen M, Nynäs P, Tuunanen T. Auringon lapset: Adoptiolapsemme Kolumbiasta, Etiopiasta ja Thaimaasta. Helsinki: Lasten Keskus, 2005. Kansainvälisestä adoptiosta kertova monipuolinen kirja lapsille, heidän vanhemmilleen sekä kaikille lasten parissa työskenteleville.

Peltomaa M. Matka. Helsinki: Schildts Kustannus Oy, 2000. Kirja kertoo naimattomasta naisesta, joka adoptoi tytön Kolumbiasta.

Peltomaa M. Oikea perhe. Helsinki: Schilts Kustannus Oy, 2002 jatkaa tarinaa. Kirja nostaa esiin kysymyksiä perheestä,?äidin roolista, erilaisista sisaruuksista,?henkilökohtaisesta vastuusta ja vastuuttomuudesta,?rohkeudesta, monikulttuurisuudesta, rasismista?ja itsenään?olemisesta paikasta, alkuperästä ja?geeneistä huolimatta.?

Ahola S. Iljan äidiksi. Helsinki: WSOY, 1999. Iljan äidiksi on vuoden kestävä päiväkirja, jossa kerrotaan nelivuotiaan CP-vammaisen hepatiitti C:tä sairastavan pietarilaispojan adoptiosta helsinkiläiseen jo ennestään kaksilapsiseen toimittajaperheeseen.

Pari- ja seksisuhde koetuksella ja Vanhemmuuden roolikartta -luvut

Paljon lisää opin seuraavista, kaikille soveltuvista lähteistä:

Cacciatore R, Heinonen S, Juvakka E, Oulasmaa M. Pysytään yhdessä. Otava, 2006. Kirja on rento ja se on tarkoitettu yhdessä luettavaksi.

Laurila T, Reinholm M,Toppari H. Parisuhde-vihkonen vekaraperheen vanhemmille. Perheverkko, Väestöliitto, 2002. Tämä vanhemmille tarkoitettu helppolukuinen pieni opas on tilattavissa Väestöliitosta p. 09-6127 102 tai sähköpostitse: perheverkko@vaestoliitto.fi. Lisätietoja löytyy myös internetosoitteista www.vaestoliitto.fi ja www.seksuaaliterveys.org

Reinholm M.Kupeitten kuuma vai kadonnut kaipuu? Pikkulasten vanhempien kokemuksia seksielämästä perhekoon kasvaessa. Perheverkko, Väestöliitto, 1999. Kirja on tilattavissa samasta osoitteesta kuin edellinen.

Vanhemmuuden roolikartta samoin kuin Parisuhteen roolikartta löytyvät nykyisin helpoimmin osoitteesta www.vslk.fi. Karttojen takana on Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä. Vanhemmuuden roolikartasta on myös julkaistu kirjoja:

Helminen M-L, Isoheiniemi M. Vanhemmuuden roolikartta. Käyttäjän opas. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, 1999.

Rautiainen M , toim. Vanhemmuuden roolikartta. Syvennä ja sovella. Käyttäjän opas 2. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, 2001.

Synnyttäneen äidin herkistyminen ja masennus

Perustietolähteideni lisäksi sain etenkin puerperaalipsykosiin liittyvää lisätietoa artikkelista:

Perheentupa A. Synnytyksen jälkeinen masennus – onko vika hormoneissa? Suomen Lääkäril 2003:4, 387–391.

Romaanimuodossa äidin masennuksesta on myös kirjoitettu paljon hyviä kirjoja. Tuoreimpia ovat:

Haarala P. Vauvan varjo: kokemuksia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Helsinki: Kirjapaja, 2006. Kirja on loppuunmyyty, mutta sitä löytyy kirjastoista.

Susi S. Ruuhkavuosi. Helsinki: Tammi, 2005. Romaani kertoo synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Kyse on kolmikymppisestä suomalaisäidistä, jonka haluaa kirjoittaa gradun, rakentaa talon ja hoitaa vauvan siinä sivussa.

Parisuhde- ja perheväkivalta

Kun miettii väkivalta-asioita lapsen kannalta, ehdottomasti paras ja kattavin tuntemani kirja on

Söderholm A, Halila R, Kivitie-Kallio S, Mertsola J, Niemi S, toim. Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2004.

Kaikki parisuhteet eivät kestä ja Vanhempien ero lapsen kannalta -luvut

Faktat suomalaista avioeroista ovat peräisin julkaisuista:

Valkama E, Litmala M. Lasten huoltoriidat käräjäoikeuksissa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 224, 2006.

Broberg M, Hakovirta M. Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä – lähivanhemman näkökulma. Janus 2005; 13: 137–153.

Taskinen S. Lapsen etu erotilanteessa. Opas sosiaalitoimelle. Helsinki: Stakes, Oppaita 2001: 46.

Raskaasta aiheesta on kirjoitettu myös hieman kevyemmin. Suositeltavaa luettavaa ovat esimerkiksi

Cacciatore R, Heinonen S, Juvakka E, Reinholm M. Eropohdintoja pikkulapsivaiheessa. Helsinki: Väestöliitto, 2005. Kuusi euroa (+ postikulut) maksavan vihkosen voi tilata esim. Väestöliitosta, p. 09-2280 5136 tai nettikaupasta osoitteessa www.vaestoliitto.fi.

Lipponen P, Wesaniemi P. Nainen ja ero. Helsinki: Kirjapaja, 2003. Kirja sisältää naisten kertomuksia parisuhteen päättymisestä.

Monimuotoiset perheet

Kartovaara L ja Sauli H. Suomalainen lapsi. Tilastokeskus, Väestö 2000:7.

Mäntymaa M, Luoma I, Puura K, Tamminen T. Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim 2003; 119: 459–65.

Arajärvi T. Hyvä lapsuus vauvasta kouluikäiseksi. Helsinki: Ajatus-kustannus, 1999.

Jämsä J. Isä, joka on homo. Homomiehen perhe ja vanhemmuus. Pro gradu – tutkielma, Helsingin yliopisto, 2003. Gradu on luettavissa pdf-dokumenttina osoitteesta http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sosio/pg/jamsa/.

Lapsilähtöinen kasvatus ja curling- vanhemmuus

"Tieteellistä" tietoa sain seuraavista lähteistä:

Aunola K. Children's and adolescents' achievement strategies, school adjustment, and family environment. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 178. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2001.

Pulkkinen L. Koti, koulu ja yksityinen elämänpiiri hyvän elämän ankkurina. Teoksessa: Rönkä A, Kinnunen U, toim. Perhe ja vanhemmuus: suomalainen perhe-elämä ja sen tukeminen, 14–29. Jyväskylä: PS-kustannus, 2002.

Käytin myös näitä kirjoja, joita jokaista voin suositella:

Eskelinen A. Rakkautta ja rajoja kasvatukseen: yhdessä elämään. Helsinki: Kirjapaja, 2000.

Hougaard B. Curling-vanhemmat ja lapsityrannit. Järkevän kasvattajan käsikirja. Helsinki: WSOY, 2005.

Hermanson E, Martsola R,toim. Aikuinen vanhemmuus. Katoavan kasvatuksen jäljillä. Helsinki: Kirjapaja, 2006.

Varhainen vuorovaikutus ja itsetunnon kehitys

Artikkeleita, joita käytin tämän tekstin pohjana, ovat:

Mäntymaa M, Luoma I, Puura K, Tamminen T. Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim 2003; 119: 459–65.

Lyytinen H, Eklund K & Laakso M-L. Varhainen kognitio, temperamentti ja vuorovaikutus, 40–65. Teoksessa: Lyytinen P, Korkiakangas M, Lyytinen H, toim. Näkökulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan. Helsinki: WSOY, 2003.

Tärkeistä kirjoista, jotka koskevat varhaista vuorovaikutusta, haluan mainita:

Niemelä P, Siltala P, Tamminen T, toim. Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. Helsinki: WSOY, 2003. Kirjan artikkeleissa tuodaan esiin niitä elämän alkuvaiheiden ahdistuksia ja ongelmia, jotka kuuluvat jokaisen perheen arkeen, sekä tilanteita, joissa tarvitaan perheen ulkopuolista tukea ja hoitoa – jo raskauden ajasta lähtien. Samoin pohditaan kyllin hyvää varhaista vuorovaikutusta ja paneudutaan sen pulmakohtiin terveyden ja sosiaalihuollon eri alueilla.

Sinkkonen J, Kalland M, toim. Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Helsinki: WSOY, 2003. Kirjassa käsitellään kiintymyssuhdeteorian suhdetta psykoanalyysiin ja terapeuttisen hoidon mahdollisuuksia sekä arvioidaan kiinnittymisen merkitystä lapsen kehityksessä. Lisäksi käsitellään traumatisoidun lapsen oireilua sekä kiinnittymistä erityistilanteissa, mm. silloin kun vauva on sairas, adoptoitu tai sijoitettu. Suomalaisten artikkelien lisäksi teosta varten on suomennettu useita kansainvälisesti tunnettujen asiantuntijoiden tekstejä.

Stern D. Maailma lapsen silmin: mitä lapsi näkee, kokee ja tuntee. Helsinki: WSOY, 1992. Klassikkoteos perustuu kokeelliseen psykologiaan. Kirja mullisti käsityksiä vastasyntyneen kokemusmaailmasta.

Erilaiset temperamentit: Itsetunto syntyy hyväksytyksi tulemisen tunteesta

Tämän luvun tärkeimpiä lähteitä ovat olleet professori Liisa Keltikangas-Järvisen kirjat:

Keltikangas-Järvinen L. Tunne itsesi, suomalainen. Helsinki: WSOY, 2000. Kirja peilaa suomalaisuutta uusimman psykologisen tiedon valossa ja auttaa parempaan elämänhallintaan.

Keltikangas-Järvinen L. Hyvä itsetunto. Helsinki: WSOY, 2003. Kirja itsetunnon rakennusaineista ja merkityksestä.

Keltikangas-Järvinen L. Temperamentti – ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY, 2004. Tässä kirjassa kerrotaan, kuinka itsetunto, sosiaaliset taidot, selviytymiskeinot ja stressinsietokyky saavat alkunsa jo varhaislapsuudessa. Väärät odotukset saattavat vaarantaa hyvän kehityksen, ja tietynlainen temperamentti saattaa johtaa alisuoriutumiseen.

Leikki on lapsen työtä ja Luetaan yhdessä -luvut

Tekstien pohjana käytin keskeisesti julkaisuja:

Lyytinen P. Varhainen leikki ja sen arviointi. Jyväskylä: Niilo Mäki Säätiö, 2000. Julkaisussa esitetään leikkiin perustuva testimenetelmä, joka soveltuu lapsen kehityksen arviointiin. Menetelmä ei vaadi välttämättä kielen käyttöä. Julkaisussa on esitelty melko laajasti taustateorioita, ja siitä ovat peräisin myös kansainvälisen lasten leikkijärjestön kriteerit hyvistä leikkivälineistä.

Suojala M, Karjalainen M, toim. Avaa lastenkirja. Helsinki: Lasten Keskus, 2001. Kirjasta on sanottu, että "Lastenkirjallisuus näyttäytyy teoksessa Avaa lastenkirja seikkailuna, maailmana, johon tutustumatta jättäminen on kuin jättäisi lapsuutensa elämättä."

Sinervo N, Jarasto P. Alle kouluikäisen lapsen maailma. Helsinki: Gummerus, 2000. Kirja on osa sarjaa, jonka muut teokset ovat Murrosikäisen ja nuoren maailma, 1999, ja Kouluikäisen lapsen maailma, 2000.

Seksuaalikasvatus

Aiheesta opin paljon työskennellessäni Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikalla 2000-luvun alussa. Väestöliitossa tuotetaan jatkuvasti erilaista seksuaalikasvatukseen liittyvää materiaalia. Pienten lasten vanhemmille sopivat erityisesti:

Cacciatore R, Korteniemi-Poikela E. Vauvasta naperoiseksi. Helsinki: Väestöliitto, 2001. Se käsittelee pienten lasten seksuaalikasvatusta kodeissa, neuvoloissa ja päivähoitopaikoissa.

Cacciatore R. Huomenna pannaan pussauskoppiin. Helsinki: WSOY, 2007. Kirja antaa eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikää. Kirjassa on tietoa vanhemmille, neuvolaan ja päiväkotiin lapsen seksuaalisuudesta.

Vekara-vihkonen, Helsinki: Väestöliitto, 1998, on 0–3-vuotiaiden vanhemmille tarkoitettu ja sisältää ohjeita ja vinkkejä siitä, kuinka voi elää perheessä nauttien sekä vanhemmuudesta että parisuhteesta.

Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan kotisivut: www.seksuaaliterveys.org/

Mediakasvatus

Tässä luvussa oleva taulukko on mukailtu Lappeenrannan kaupungin tuottamasta Lapsi ja media – Opas mediakasvatukseen -kirjasesta. Vihkosta ei valitettavasti ole tehty kaupalliseen levitykseen.

Sen sijaan toinen lähteenä käytetty erinomainen kirja on

Martsola R, Mäkelä-Rönnholm M. Lapsilta kielletty. Kuinka suojella lasta mediatraumalta. Helsinki: Kirjapaja, 2006.

Uni paras lääke on

Helppolukuista, selväjärkeistä ja asiantuntevaa lisätietoa on kirjoissa:

Mäenpää-Heikkilä O. Miksi lapseni ei nuku? Unihäiriöt ja unenpuute vauvasta murkkuun. Helsinki: Minerva Kustannus, 2007.

Keski-Rahkonen A, Nalbantoglu M. Unihiekkaa etsimässä Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2011.

Ravitsemus

Päätietolähteitteni lisäksi olen lukenut ravitsemusneuvottelukunnan ja Elintarviketurvallisuusviraston eli Eviran kotisivuja ja ammentanut lisäoppia julkaisuista:

Aro A. Tietoa potilaalle: Vähähiilihydraattinen ruokavalio ("karppaus"). Lääkärikirja Duodecim. 21.11.2011.

Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H, Lagström H, Lyytikäinen A, Nurttila A, Peltola T, Talvia S. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11.

Kirjavainen T. Kätkytkuoleman riskitekijät. Duodecim 2003; 119: 577–579.

Salmenperä L. Rintaruokinta ja kasvu. Duodecim 1997; 113: 605.

Ahlgren K. Monikkolasten imetys. Suomen monikkoperheet ry 2003.

Hampaiston kehitys ja suun terveydenhuolto

Tämän luvun pääasialliset tietolähteet olivat seuraavat:

Meurman J H, Murtomaa H. Suun ja hampaiden sairaudet. Kirjassa: Koskenvuo K, toim. Sairauksien ehkäisy. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2003.

Karjalainen S. Purentaelimen kehitys ja hoito. Kirjassa: Simell O, toim. Neuvolakirja. 5. painos. Espoo: Orion, 1997.

Virolainen K. Varhaishoito ja hoidon ajoitus. Kirjassa: Therapia odontologica, jonka verkkoversio löytyy Terveysportti-verkkopalvelun osana osoitteessa www.terveysportti.fi/hammaslaaketiede. 25.10.2004

Tupakointi

Patja K, Haukkala A Tupakkakertomus 2003. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B2/2004. Helsinki, 2004.

Seurantaa ja seulontaa neuvolassa

Pääosa tämänkin luvun tiedoista on peräisin joko alussa mainitusta sosiaali- ja terveysministeriön oppaasta tai Lääkärin tietokannoista, mutta muutama erityislähde kannattaa mainita:

Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2009: 20,

Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Asiantuntijaryhmän raportti. THL 2009:49.

Stock Kranowitz C. Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. Jyväskylä: PS-Kustannus, 2003. Kirja on innostava, lähes kolmesataasivuinen opus sensorisen integraation häiriöistä.

Ahonen T, Lyytinen H. Erilaisen oppijan tunnistaminen lapsena. Kirjassa: Asiakkaana erilainen oppija. Työministeriö, työvoimapalveluosasto, Työvoiman koulutus- ja kuntoutusosasto, 1998.

Mustonen K, Hermanson E, von Wendt L. Imeväisikäisten lasten kehityspoikkeavuuksien seulonta neuvolassa. Suomen lääkäril 2006;9: 963–8.

Siiskonen T, Aro T, Ahonen T, Ketonen R, toim. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskylä: PS Kustannus, 2004. Kirjasta mainitsisin erityisesti luvut:

Timo Ahonen ja Paula Lyytinen. Kielen kehityksen vaikeudet (sivut 81–99) ja

Marja-Leena Laakso. Esikielellinen vuorovaikutus ja kommunikointi (sivut 20–47).

Rokotukset

Tämän luvun tärkeimmät tietolähteet olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n kotisivut, jolta löytyy esim.

Nohynek H, Hulkko T, Rapola S, Strömberg N, Kilpi T. Rokottajan käsikirja 2005. Kirjaa ei enää julkaista paperiversiona, mutta verkossa olevaa opasta päivitetään jatkuvasti.

Muita kirjallisia lähteitäni olivat:

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän loppuraportti 31.8.2011. THL Raportti 2011:44.

Hovi T. Epäonnistuuko polion hävittäminen? Duodecim 2005; 121: 477–8.

Koskenvuo K, toim. Sairauksien ehkäisy. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2003.

Mäkelä A. Severe adverse events following measles-mumps-rubella vaccination. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. 21.1.2002.

Leino T, Koskenniemi E, Saranpää P R, ym. Rokotuskattavuus edelleen huippuluokkaa. Suomen Lääkäril 2007; 62: 739–43.

Paunio M, Davidkin I, Valle M, Leinikki P, Peltola H. Tuhkarokon juuriminen Suomesta. Duodecim 1999; 115: 1365.

Ukkonen P. Rubella immunity and morbidity: impact of different vaccination programs in Finland 1979–1992 Scand J Infect Dis. 1996; 28: 31–5.

Paavonen J, Lehtinen M. Papilloomavirusrokote käyttöön - häviääkö kohdunkaulan syöpä? Duodecim 2006; 122: 2409–14.

Itkuinen imeväinen

Tekstini pohjautuu paljolti lastenlääkäri Liisa Lehtosen kirjoitukseen itkuisesta imeväisestä Lääkärin tietokannoissa. Ravistellun vauvan oireyhtymästä on ilmestynyt tieteellinen artikkeli

Kivitie-Kallio S ja Tupola S. Ravistellun vauvan oireyhtymä. Duodecim 2004; 120: 2306–12.

Vanhemmat voivat lukea samasta asiasta Käsiteltävä varoen -esitteestä. Esitettä jaetaan neuvoloista, mutta se on myös ladattavissa esim. www.suomenlastenlaakariyhdistys.fi -sivustolta.

Allergiset sairaudet

Lisälukemiseksi suosittelen ensisijassa Käypä hoito -suosituksia. Niitä on tältä aihealueelta ilmestynyt neljä. Aiheet ovat astma, atooppinen ekseema, ruoka-allergia ja siedätyshoito. Osoite on www.kaypahoito.fi.

Infektiokierre ja toistuvat korvatulehdukset

Tässä luvussa käytin hyväkseni myös artikkelia:

Renko M, Uhari M. Infektioiden ehkäisy päiväkodeissa. Duodecim 2001; 117: 1093–1098.

Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi julkaissut ns. Kiireettömän hoidon perusteet aiheesta Lasten toistuvien infektioiden selvittely (viimeisin muutos 30.9.2009). Ohjeisto on julkaistu mm. internetosoitteessa www.terveysportti.fi

Ummetus ja tuhriminen

Ashorn M. Suoliston, maksan ja haiman sairaudet, 381–382. Kirjassa: Rajantie J, Mertsola J, Heikinheimo M, toim. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2010.

Yö- ja päiväkastelu

Myös tästä aiheesta on sosiaali- ja terveysministeriö julkaissut Kiireettömän hoidon perusteet: Yö- ja päiväkastelu (lastentaudit). Viimeisin muutos on tehty 8.4.2009. Julkaistu esim. osoitteessa www.terveysportti.fi.

Alaraajojen vaarattomat pikkuvirheet

Ammattilaisten iloksi on kirjoitettu pikkukirja, jota käytin muiden tietolähteiden ohella hyväkseni:

Louhimo I, Peltonen J, Rintala R. Louhimon lastenkirurgiaa. Helsinki: Kandidaattikustannus, 2000.

Kielelliset erityisvaikeudet

Lisälukemiseksi suosittelen ensisijassa Käypä hoito -suositusta nimeltä Kielelliset erityisvaikeu­det. Osoite on www.kaypahoito.fi.

Korvaamattoman hyviä tietolähteitä olivat:

Siiskonen T, Aro T, Ahonen T, Ketonen R,toim. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskylä: PS Kustannus, 2004. Tästä kirjasta käytin erityisesti artikkeleita:

Aro T, Eronen T Erkkilä K, Siiskonen T ja Merja Adenius-Jokivuori M. Epäilyn herääminen, s. 2–117.

Laakso M-L. Esikielellinen vuorovaikutus ja kommunikointi, s. 20–47.

Tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmat

Tästä aihepiiristä on julkaistu valtavasti lääketieteellisiä artikkeleita. Tämän tekstin pääasiallisena lähteenä käytin Käypä hoito -suositusta, joka on päivitetty 9.1.2012. Osoite on www.kaypahoito.fi.

Vanhemmille tarkoitettua lisälukemista löytyy runsaasti mm. ADHD-liiton sivuilta (www.adhd-liitto.fi)

Vanhempien sairaudet, kuolema ja lapsen suru

Kuolemaa käsittelevä teksti pohjautuu paljolti kirjaseen

Holm T, Turunen T. Minun suruni. Helsinki: Psykologien kustannus, 2005.Kirjaan on koottu tietoa lapsen kuolemankäsityksestä ja suruprosessista. Kirjan tavoitteena on rohkaista aikuista näkemään ja kohtaamaan sureva lapsi. Kirjan ovat kirjoittaneet kehitys- ja kasvatuspsykologian erityispsykologi Tuija Holm ja psykologi, erityistason kriisi- ja traumapsykoterapeutti Tuija Turunen. Kirjaa ja siihen liittyvää työkirjaa voi tilata Psykologien kustannus Oy:ltä pakettihintaan 40 euroa, osoitteesta www.psykologienkustannus.fi/minunsuruni.

Tässä yhteydessä mainostan mielelläni myös lapsille ja nuorille suunnattuja, ilmaisia oppaita, jotka on kirjoittanut lastenpsykiatri Tytti Solantaus ja kuvittanut Antonia Ringbom:

Solantaus T. Mikä meidän vanhempia vaivaa? Käsikirja lapsille ja nuorille, joiden äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia

Solantaus T. Miten autan lastani? Opas vanhemmille joilla on mielenterveyden ongelmia.

Kumpaakin vihkosta löytyy kirjastoista. Kumpikin opas on hyvin positiivisella otteella kirjoitettu.

Sain korvaamattoman arvokasta apua ja täydennystä tietoihini myös lukuisilta kollegoilta ja muilta asiantuntijoilta. Heidän nimensä on lueteltu Lukijalle-tekstin lopussa. Suurkiitokset!

Internetiäkään ei pidä unohtaa. Sivustot muut­tuvat kuitenkin niin nopeasti, ettei enää ole mieltä painaa niitä kirjaan. Rohkeasti vaan hakemaan lisätietoja asiasanoilla – muistaen kuitenkin, että kaikki mikä on kirjoitettu, ei ole luotettavaa. Muista aina miettiä, kenen luoma sivusto on! Sairauksista kannattaa ensisijaisesti hakea tietoa osoitteesta www.terveyskirjasto.fi. Se tarjoaa puolueetonta, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa, ajan tasalla pidetty tietoa.