Juomien terveellisyydessä ei ole ikuisia totuuksia. Suomen olosuhteissa yhdyskuntien vesi on yleensä hyvää, usein parempaa kuin pullotettu vesi. Muiden juomien terveellisyys riippuu määrästä, alkoholilla on monia riskejä ja monien juomien ongelma on piiloenergia ja sokeri.

Terveelliset ja turvalliset juomat eri aikoina on hyvä esimerkki siitä, että opitut viisaudet eivät pysy ennallaan, vaan elävät koko ajan. Eikä tämä johdu pelkästään tiedon lisääntymisestä, vaan myös olosuhteiden muutoksista.

Kehitysmaista näemme tänäkin päivänä, että taudinaiheuttajien saastuttama vesi on suurimpia terveysriskejä. Siksi se pitää keittää, tai sitten kloorata niin vahvasti, että meistä se tuntuisi epämiellyttävältä. Tämä on ollut tilanne myös omassa historiassamme. Lapsikuolleisuus on ollut yhtä suuri kuin nyt kehitysmaissa, ja yksi merkittävä syy ovat olleet likaisen juomaveden aiheuttaman ripulitaudit. Tämä on edelleen suurimpia syitä suosia rintaruokintaa ja vastustaa maitovastikkeiden leviämistä kehitysmaissa, etenkin jauhemaisten, veteen sekoitettavien maitovastikkeiden käyttöä. Tietenkin myös muut äidinmaidon terveyttä edistävät ominaisuudet puoltavat rintaruokintaa.

Kuumentaminen tai happamuus

Eri maissa juomien hygieenisyys on kokemusperäisesti ratkaistu eri tavoin. Kiinassa on vuosituhansia juotu teetä, eikä suuhun ole muutoinkaan laitettu juuri mitään, mitä ei olisi kuumennettu. Tämä onkin hyvin tehokas tapa estää mikrobien aiheuttamia tauteja. Monilla karjanhoitoalueilla kuten Pohjoismaissa ja Balkanilla on maito hapatettu piimäksi tai jugurtiksi, jolloin tuotteen happamuus sekä turvallisten hapatebakteerien tuottamat antimikrobiset yhdisteet ovat tehokkaasti estäneet pilaajamikrobien ja taudinaiheuttajien kasvun muuten helposti pilaantuvassa elintarvikkeessa. Samalla laktoosin määrä vähenee. Suomessa myytävässä piimässä laktoosi on usein pilkottu glukoosiksi ja galaktoosiksi, jolloin laktoosi-intoleranttikin voi käyttää sitä.

Alkoholi desinfioi

Oluen ja viinin suhteen tilanne on samanlainen. Hygienian ollessa puutteellista oli parempi antaa tunnetun hiivan voimakkaan kasvun käynnistyä suhteellisen kontrolloiduissa olosuhteissa. Se alkoi tuottaa olueen ja viiniin alkoholia, jonka myrkyllisyys taas piti muiden, mahdollisesti tauteja aiheuttavien mikrobien kasvun kurissa. Siten vuosisatojen ajan viini ja olut olivat alkoholipitoisuudestaan huolimatta turvallisempia juomia kuin bakteerien usein pahoin saastuttama vesi. Kyseessä on samanlainen riskien minimoimisen logiikka kuin juomaveden desinfioinnissa kloorin avulla. Kloori voi tuottaa terveydelle haitallisia kemikaaleja, mutta ne aiheuttavat kuitenkin vähäisemmän riskin kuin vedessä olevat mikrobit. Alkoholiin miellyttiin sitten muidenkin ominaisuuksien takia.

Nykyihmisellä on tässä asiassa valinnan varaa. Hänellä on turvallista pohjavettä, hyvin puhdistettua ja desinfioitua vesilaitoksen pintavettä, tai hän voi edelleen turvautua vuosisataisiin perinteisiin ja juoda, enemminkin makumieltymystensä ja tottumustensa vuoksi kuin varsinaisista hygieenisistä syistä, teetä, hapanta piimää, tai alkoholipitoista olutta tai viiniä. Jokaisella niistä on omat kemialliset riskinsä, mutta niiden olennaiset mikrobiologiset riskit pystytään normaalitilanteessa pitämään hyvin aisoissa. Satunnaisia vesiepidemioita on, mutta usein ne aiheutuvat sääntöjen tai hyvien käytäntöjen noudattamatta jättämisestä. Nyt on turvallista juoda jopa pastöroimatonta luomumaitoa, vaikka maito on erinomainen kasvualusta monille bakteereille. Maidon pastörointi aloitettiin tuberkuloosin leviämisen estämiseksi maidon kautta. Maidon turvallisuuden takaa nykyään ennen muuta tuotannon kylmäketju tilalta kuluttajan jääkaappiin; ilman sitä maito pilaantuu päivässä, parissa. Ennen jääkaappiaikaa maitoa ostettiin joka päivä. Siksi maitokaupat olivat auki myös sunnuntaiaamuisin, vaikka mikään muu kauppa ei ollut.

Entä pullotetut juomat?

Useimmilla Suomen paikkakunnilla kaupungin tarjoama vesijohtovesi on mikrobien suhteen puhtaampaa ja turvallisempaa kuin pullotettu vesi. Kuten Itä-Euroopan tai monien eteläisten maiden matkaajat hyvin tietävät, näin ei kuitenkaan ole joka paikassa. Tässäkin kannattaa siis tehdä riskien ja hyötyjen optimointi. Kotona tuskin kannattaa ostaa lähdevesipulloa, josta ei ole varma, kuinka kauan se on seisonut kaupan hyllyssä. Lisäksi sillä tuottaa turhaa muovijätettä. Sen sijaan lomalla tai matkoilla ollessa pulloveden käyttö voi maasta ja paikkakunnasta riippuen olla hyvinkin järkevää.

Muiden pullotettujen juomien suurin ongelma on useimmiten liiallinen sokeri, esim. kolajuomissa myös hammaskiillettä vaurioittava happamuus. Sokeri on useasta syystä terveydelle epäedullista. Se aiheuttaa hammaskariesta ja edistää lihomista tuodessaan elimistöön salakavalasti paljon hyödytöntä energiaa (kaloreja). Siksi lapset kannattaa opastaa välttämään virvoitusjuomia. Käsittämätön on se politiikka, että koulut sallivat kokis-, limu- ja välipala-automaatit alueellaan. Sokeria säästellen itse tehty mehu onkin selvästi kaupallisia sokeriliemiä parempi juoma terveyden kannalta. Toinen mahdollisuus on sokeroimaton tuoremehu, jossa on sentään C-vitamiinia.