Etusivu » Ahtauttava keuhkoputki tulehdus ( obstruktiivinen bronkiitti) ja ilmatiehyttulehdus (bronkioliitti) lapsella

Ahtauttava keuhkoputkitulehdus (obstruktiivinen bronkiitti) ja ilmatiehyttulehdus (bronkioliitti) lapsella

Lääkärikirja Duodecim
11.11.2019
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Löydökset ja oireet

Noin 30 %:lla alle 3-vuotiaista lapsista esiintyy hengitystieinfektion laukaisemaa tulehdusreaktiota, jota alle 1-vuotiailla kutsutaan ilmatiehyttulehdukseksi eli bronkioliitiksi ja vanhemmilla lapsilla ahtauttavaksi keuhkoputkitulehdukseksi eli obstruktiiviseksi bronkiitiksi. Keuhkoputkiin kertyy tällöin limaa ja limakalvot turpoavat aiheuttaen ilmavirtauksen heikkenemistä erityisesti uloshengityksessä. Seurauksena on puuskittainen ja limainen yskä, hengityksen rohina ja vinkuminen sekä tihentynyt hengitys ja hengitysvaikeus. Osalla lapsista löydökset ovat lievempiä ja ilmenevät pitkittyneenä (yli 6 viikkoa jatkuneena) limaisena yskänä ja yskänpuuskina esim. nauraessa, itkiessä tai leikin yhteydessä.

Pienen imeväisen bronkioliitti on valtaosin RS-viruksen aiheuttama, ja niinpä sitä ilmenee usein talvisin epidemianomaisesti. Hengitysvaikeus voi kehittyä päivien kuluessa ja aiheuttaa lopulta ihon kalpeutta, huonoa syömistä ja pahimmillaan lapsen vaikean väsähtämisen. Pieni imeväinen, jolla esiintyy pahenevaa hengitysvaikeutta, onkin syytä tuoda herkästi lääkärin tilannearvioon. Osa tarvitsee muutaman päivän sairaalahoidon. Infektion laukaisema hengitysvaikeus on yleisimpiä lasten sairaalahoidon syitä.

Valtaosalla varhaislapsuuden infektioihin liittyvät hengitysvaikeudet katoavat ajan myötä. Vain 25–30 %:lla ahtauttavaa keuhkoputkentulehdusta potevista alle 2-vuotiaista kehittyy myöhemmin pitkäaikainen astma. Jos oireita esiintyy yli 3-vuotiaana, astman riski on jo suurempi eli noin 50 %. Jos perheessä on runsaasti allergiaa, toisella vanhemmalla on todettu astma tai lapsella itsellään on atooppista ihottumaa tai ruoka-aineallergiaa, astman todennäköisyys edelleen kasvaa.

Hoito

Hoito määräytyy oireiden voimakkuuden mukaan. Lievissä tapauksissa pärjätään kotihoidolla ja suun kautta annettavalla lääkityksellä. Usein tarvitaan kuitenkin sumutteina annettavia nk. avaavia astmalääkkeitä, joita voidaan hyvin annostella nk. tilajatkeella. Hoito annetaan terveyskeskuksessa tai lastentautien poliklinikalla. Usein lääkitys uusitaan alussa useamman kerran. Ahdistuksen hoitona voidaan käyttää myös kortikosteroideja, joskin tulokset niiden hyödystä ovat ristiriitaisa.

Koska ahtauttavalla keuhkoputkentulehduksella on taipumus uusia hengitystieinfektioiden yhteydessä, kotona on syytä olla varalla lääkkeitä. Niiden käyttö tulisi aloittaa mahdollisimman varhain flunssan ilmaantuessa, eikä jäädä odottamaan yskän pahentumista. Bronkioliittivauvan hoito voi lääkityksen ohella vaatia lyhytaikaista hengityskonehoitoa.

Milloin hoitoon

Lapsi, jonka hengitys on usean tunnin ajan tiheää ja työlästä, on syytä tuoda päivystysvastaanotolle, josta hänet tarvittaessa ohjataan sairaalahoitoon. Jos ongelmana on viikkoja jatkunut limainen yskä, voi käydä niin, että lapsi saa useaan otteeseen hoidoksi antibioottikuurin, joka ei kuitenkaan paranna yskää. Erittäin tärkeää onkin, että lapsi tuodaan vastaanotolle päiväsaikaan perusteelliseen tilannearvioon. Hoidoksi määrätään myös tässä tapauksessa astmalääkkeitä, jotka usein muutamassa päivässä lopettavat yskimisen. Kuten edellä on mainittu, epäiltäessä alle 1-vuotiaan bronkioliittia tulee lapsi tuoda herkästi tilannearvioon.

Ehkäisy

Lapsella, joka on ollut hoidettavana ahtauttavan keuhkoputkentulehduksen vuoksi, on selkeä riski saada hengenahdistus tai pitkittynyt yskä uusien flunssaepisodien myötä. Niinpä näille lapsille tulisi aloittaa aina astmalääkitys heti flunssan alkuvaiheessa eikä odottaa oireiden pahenemista. Varhainen lääkityksen aloitus usein estää sairaalahoitoa vaativan ahdistuksen kehittymisen. Perheellä tulisikin olla selvät ohjeet lääkityksen aloituksesta.

Käytettyjä lähteitä

Dunder T, Renko M, Uhari M. Obstruktiivisen bronkiitin hoito. Duodecim 2006;122:459-461 «/xmedia/duo/duo95548.pdf»1

Pelkonen A, Mäkelä M. Lasten astman diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2014;130:595–598 «/xmedia/duo/duo11554.pdf»2

Backman K, Korppi M. Varhaislapsuuden infektion laukaiseman uloshengitysvaikeuden ennuste. Suomen Lääkärilehti 2017;72(18):1149-54