Etusivu » Infektioekseema kämmenissä ja jalkapohjissa

Infektioekseema kämmenissä ja jalkapohjissa

Lääkärikirja Duodecim
11.11.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Infektioekseemaksi kutsutaan kroonista, oireiltaan aaltoilevaa ekseematulehdusta kämmenten ja sormien sisäpinoilla ja väleissä sekä jalkapohjissa. Sille tyypillisiä oireita ovat puuskittaisesti ilmaantuvat, kutisevat pienet rakkulat eli vesikkelit (ks. «Pienet nesterakkulat (pompholyx) kämmenissä ja jalkapohjissa»1), punoitus, hilseily ja pienet, kipeät haavaumat ihossa. Ihottuma alkaa käsissä ja jaloissa yleensä pieneltä alueelta ja laajenee vähitellen. Vartalolle ja raajoihin se voi toisinaan lehahtaa äkillisesti laaja-alaiseksi, kutisevaksi ja vetistäväksi, jolloin se on oireiltaan läiskäekseeman kaltainen. Infektioekseema ja läiskäekseema (ks. «Läiskäekseema (läiskäihottuma)»2) ovatkin ilmeisesti samaa tautia tai ainakin samaa tautiperhettä.

Infektioekseeman nimi on harhaanjohtava, sillä ihossa ei ole infektiota. Ihottuman syy on mahdollisesti ihon paikallinen herkistyminen ihon normaaliflooraan kuuluville bakteereille. Se selittäisi taudin kroonisuuden ja usein huonon parantumistaipumuksen. Uudempi selitys on se, että ihon luontaisten, bakteerien kasvua estävien valkuaisten määrä on vähentynyt. Molemmat selitykset voivat olla oikeita.

Mitä nuorempi potilas on, sitä todennäköisemmin hän on ihoatoopikko, jolla iho on luonteisesti kuiva ja tulehtuu helposti. Ulkoiset ärsykkeet kuten toistuva ihon kastuminen, altistuminen kuivattaville kemikaaleille ja mekaaninen hankaus voivat pahentaa infektioekseemaa. Niinpä joskus toinen lääkäri kirjoittaa diagnoosiksi krooninen ärsytysekseema, kun toinen lääkäri puhuu infektioekseemasta.

Oireet

Ekseemassa on kova kutina ja pieniä nesterakkuloita puuskittain. Kämmenien ja jalkaholvien infektioekseemassa rakkuloita on läiskien reunoilla enemmän kuin keskellä. Parissa viikossa rakkulat kuivahtavat ja alkaa hilseily ja ihon halkeilu (kuvat «Jalkapohjan krooninen ihottuma»1 ja «Krooninen kämmenten ihottuma»2). Pahentumisvaiheessa ihottuma valtaa enemmän alaa.

Halkeamat sormien päissä estävät usein tarkan työn tekemisen, nappien kiinnilaittamisen ja muun sorminäppäryyttä vaativan työn (kuva «Krooninen ihottuma sormenpäässä»3). Infektioekseema aiheuttaa usein työkyvyttömyyttä erityisesti hoito- ja elintarvikealoilla.

Vartalon infektioekseemalle on tyypillistä sen nopea leviäminen koko vartalolle ja usein myös kaulaan, olkavarsiin ja reisiin, harvemmin sääriin ja kyynärvarsiin (kuva «Infektioihottuma»4). Kutina on voimakas, ja usein se on lääkäriin tulon pääsyy.

Taudin toteaminen

Diagnoosi tehdään ihottuman ulkonäön ja taudinkulun perusteella. Tarvittaessa tehdään lapputestit (ks. «Lapputestit»3) kosketusallergioiden osoittamiseksi tai poissulkemiseksi. Bakteeriviljelyä ei yleensä tarvita. Silsa on harvoin erotusdiagnostinen ongelma.

Itsehoito

Hydrokortisonivoiteen ja muiden reseptittä saatavien voiteiden teho ei riitä infektioekseeman rauhoittamiseen. Käsi-ihottumassa rakkuloiden ilmestyessä on hyvä liottaa käsiä lämpimässä (vesijohto)vedessä 15–20 minuuttia kerrallaan 1–3 kertaa päivässä. Se kuivattaa rakkuloita tehokkaasti. Samaan lopputulokseen päästään esimerkiksi tiskaamalla käsin. Pesuaine tehostaa veden kuivattavaa vaikutusta. Rakkuloiden kuivattamiseen voidaan käyttää myös desinfektiohuuhteita (käsidesejä), joita hierotaan käsiin monta kertaa päivässä. Vaikka desinfektiohuuhde kuivaakin rakkuloita, kokonaisuutena se ei ihoa kuivata, päinvastoin ihon nestetasapaino paranee huuhteen sisältämän glyserolin ansiosta. Kädet voidellaan kylvetyksen jälkeen lääkevoiteella tai rasvaisella perusvoiteella (ks. «Perusvoiteet»4). Elintarvikkeiden ja mullan käsittelyä tulisi välttää paljain käsin. Muuten suojakäsineistä ilman aluskäsineitä on useammin haittaa kuin hyötyä. Vartalon infektioekseemassa reseptittä saatavat voiteet eivät auta paljoakaan. Tupakointi voi olla ekseemaa ylläpitävä tekijä ja kannatta lopettaa.

Milloin hoitoon?

Infektioekseeman kanssa ei tulisi viivytellä lääkäriin menoa, sillä esimerkiksi käsiekseema kroonistuu kolmessa kuukaudessa ja reagoi sen jälkeen huonosti hoitoihin. Jalkapohjien ihottuma on yhtä sitkeä hoidettava. Muu infektioekseema reagoi hoitoihin paremmin. Hoitoina käytetään voimakkaita kortisonivoiteita, joskus antibioottikuureja ja kortisonitablettikuureja. Hankalaoireisessa, työkykyä uhkaavassa ihottumassa, voi erikoislääkäri määrätä alitretinoiinia tai immunosuppressiivisia lääkkeitä, kuten siklosporiinia, atsatiopriinia tai metotreksaattia. Hoito kestää kuukausia, joskus muutaman vuoden.

Ehkäisy

Infektioekseemaa ei voi juuri muuten estää kehittymästä kuin hoitamalla raajojen haavat ja nirhaumat huolellisesti niin, etteivät ne pääse infektoitumaan.

Käytettyjä lähteitä

Hald M, Agner T, Blands J ym. Delay in medical attention to hand eczema: a follow-up study. Br J Dermatol 2009;161(6):1294-300. «PMID: 19681880»PubMed

Hald M, Agner T, Blands J ym. Clinical severity and prognosis of hand eczema. Br J Dermatol 2009;160(6):1229-36. «PMID: 19416249»PubMed

Bissonnette R, Worm M, Gerlach B ym. Successful retreatment with alitretinoin in patients with relapsed chronic hand eczema. Br J Dermatol 2010;162(2):420-6. «PMID: 19906075»PubMed

Mälkönen T, Alanko K, Jolanki R ym. Long-term follow-up study of occupational hand eczema. Br J Dermatol 2010;163(5):999-1006. «PMID: 20716224»PubMed

Johansen JD, Hald M, Andersen BL ym. Classification of hand eczema: clinical and aetiological types. Based on the guideline of the Danish Contact Dermatitis Group. Contact Dermatitis 2011;65(1):13-21. «PMID: 21658054»PubMed