Nikotiiniriippuvuus ja nikotiinivieroitusoireyhtymä
Jatkuvan tupakoinnin keskeinen syy on nikotiiniriippuvuus ja tupakoinnin lopettamisen jälkeiset vieroitusoireet. Säännöllinen tupakointi on suuri terveysriski aiheuttaessaan kroonista keuhkoputkitulehdusta, keuhkoahtaumatautia (ks. «Keuhkoahtaumatauti (COPD)»1) ja keuhkosyöpää (ks. «Keuhkosyöpä»2). Joka kuudes vuosikausia tupakoinut sairastuu keuhkosyöpään, ja valtaosalla on vanhemmiten vaikeaa hengenahdistusta aiheuttava keuhkorakkuloiden laajentuma.
Jatkuva tupakointi aiheuttaa sekä psykologisen että fysiologisen riippuvuuden. Fysiologisesta riippuvuudesta on merkkinä toleranssin kehittyminen eli sietokyvyn lisääntyminen nikotiinille. Pitkään tupakoinut saattaa polttaa päivässä 20–30 savuketta, joiden sisältämä nikotiiniannos aiheuttaisi tupakoimattomalle pahoinvointia ja muita nikotiinimyrkytyksen oireita.
Psykologisesta riippuvuudesta on osoituksena pakonomainen tarve tupakoida ja varsin huomattavien rahasummien kuluttaminen savukkeiden hankkimiseen.
Nikotiiniriippuvuutta voi testata yksinkertaisella Fagerströmin testillä: ks. taulukko «Fagerströmin kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustesti ja sen tulkinta»1.
Kysymys | Määrä | Pisteet |
---|---|---|
Tulkinta: nikotiiniriippuvuus on vähäinen = yhteispisteet 0–1 p, kohtalainen = 2 p, vahva = 3 p, erittäin vahva = 4–6 p | ||
Kuinka pian (minuuteissa) herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen? | alle 6 | 3 |
6–30 | 2 | |
31–60 | 1 | |
yli 60 | 0 | |
Kuinka monta savuketta poltat päivittäin? | alle 10 | 0 |
11–20 | 1 | |
21–30 | 2 | |
yli 30 | 3 |
Säännöllisen ja runsaan päivittäisen tupakoinnin lopettaminen aiheuttaa jo vajaan vuorokauden kuluessa erilaisia vieroitusoireita, joista tavallisimmat ovat ärtyneisyys, masentuneisuus, unettomuus, ahdistuneisuus, keskittymisvaikeudet, levottomuus, pulssin kiihtyminen ja ruokahalun lisääntyminen.
Itsehoito
Säännöllinen tupakointi kannattaa aina pyrkiä lopettamaan tupakointiin liittyvien huomattavien terveysriskien vuoksi.
Nikotiiniriippuvuus on varsin vaikeahoitoinen. Yli 80 % tupakoitsijoista haluaisi lopettaa tupakoinnin, yli kolmasosa yrittää vuosittain lopettaa tupakoinnin ja vain vajaa 5 % onnistuu omin avuin yrityksissään. Nikotiinipurukumit ja -laastarit (ks. «Nikotiinivalmisteet (laastari, purukumi, tabletit, inhalaattori)»3) sekä sähkötupakointi auttavat lopettamaan keuhkojen toiminnan kannalta haitallisen tupakoinnin, mutta eivät ole ratkaisu itse nikotiiniriippuvuuteen. Erilaiset itsehoitoryhmät ovat usein paras keino vapautua nikotiiniriippuvuudesta.
Milloin hoitoon
Jos itsehoitokeinot eivät onnistu, kannattaa aina neuvotella lääkärin kanssa keinoista vapautua nikotiiniriippuvuudesta. Hypnoosi voi auttaa pääsemään tupakoinnista eroon, jos itsellä on vahva motivaatio. Lääkehoidolla (mm. bupropioni ja varenikliini) on mahdollista lievittää nikotiinin vieroitusoireita ja siten helpottaa säännöllisen tupakoinnin lopettamista (ks. «Tupakoinnin lopettaminen - reseptilääkkeet»4).
Lisää tietoa nikotiiniriippuvuudesta ja tupakoinnista
Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Tupakointi vai tupakoimattomuus – minkä tien sinä valitset?»5.
God medicinsk praxis-rekommendationen (patientinformation): läs «Att röka eller inte – vilken väg väljer du?»6.
Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:
- «Tupakoinnin lopettaminen (tupakasta vieroitus)»7
- «Tupakkariippuvuuden mekanismit»8
- «Sähköiset nikotiiniannostelijat (ns. sähkösavukkeet, "sähkötupakka")»9
Suun terveys: ks. «Tupakka, nuuska ja alkoholi»10.