Etusivu » Puuduteallergia

Puuduteallergia

Lääkärikirja Duodecim
6.3.2017
Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Maria Lönnrot

Puuduteallergian oireet ja yleisyys

Allergia paikallispuudutteita kohtaan on harvinaista, joskin sitä epäillään usein.

Moni potilas epäilee olevansa allerginen pistosmuotoisille puudutteille ja saattaa pelätä saavansa pistospuudutteesta jopa henkeä uhkaavan voimakkaan allergisen reaktion. Yleensä allergiaepäily perustuu puudutuksen yhteydessä tai pian sen jälkeen koettuihin tuntemuksiin, kuten heikotukseen, pyörrytykseen tai pahoinvointiin. Oireet johtuvat kuitenkin valtaosin hoitotilanteeseen liittyvästä pelosta ja jännityksestä, joka voi olla täysin tiedostamatonta. Yleisoireita, kuten nokkosrokkoa tai anafylaksiaa, aiheuttava IgE-välitteinen allergia puuduteaineille on erittäin harvinaista: sen esiintyvyydeksi on arvioitu 0–1 % oiretapauksista.

Voide- tai liuosmuodossa käytettyjä pintapuudutteita kohtaan voi kehittyä viivästynyt kosketusallergia. Tätä esiintyy n. 5 %:lla puudutteiden käyttäjistä. Oireena on ihottuma, joka ilmaantuu yhden tai useamman päivän viiveellä voiteen käyttöalueelle ja lähiympäristöön. Tähän allergiamuotoon ei liity terveyttä uhkaavia yleisoireita.

Allergian tutkiminen

Allergologisiin tutkimuksiin voidaan ohjata sellaiset potilaat, joiden oirekuva viittaa todelliseen allergiaan: välittömässä allergiassa yleensä nokkosihottuma (ks. «Nokkosihottuma eli urtikaria»1), angioedeema (ks. «Angioedeema ("allerginen turvotus")»2) tai anafylaktinen reaktio (ks. «Anafylaktinen reaktio (äkillinen yliherkkyysreaktio)»3) ja viivästyneessä allergiassa yleensä ihottuma puudutteen käyttöalueella. Myös potilaalle kehittynyt voimakas pelko kaikkia puudutusaineita kohtaan voi olla syy tutkimuksiin. Tutkimukset tehdään allergologiaan perehtyneen ihotautilääkärin toimesta.

Jos oirekuva viittaa välittömään allergiaan, tutkitaan puuduteallergiaa ensin ihotesteillä (prick-testi [ks. «Ihopistokokeet (prick-testit)»4] ja ihonsisäinen koe), ja jos näiden tulos ei viittaa allergiseen herkistymiseen, tehdään vielä altistustesti, jossa tavallisen puudutustilanteen kaltaisesti ruiskutetaan puudutusainetta ihon alle.

Jos oirekuva viittaa viivästyneeseen allergiaan, tutkitaan puuduteallergiaa epikutaani- eli lapputestillä (ks. «Lapputestit»5).

Käytettyjä lähteitä

Bhole MV, Manson AL, Seneviratne SL ym. IgE-mediated allergy to local anaesthetics: separating fact from perception: a UK perspective. Br J Anaesth 2012;108(6):903-11. «PMID: 22593127»PubMed

Jussi L, Lammintausta K. Sources of sensitization, cross-reactions, and occupational sensitization to topical anaesthetics among general dermatology patients. Contact Dermatitis 2009;60(3):150-4. «PMID: 19260912»PubMed

Lukawska J, Caballero MR, Tsabouri S, Dugué P. Hypersensitivity to local anaesthetics – 6 facts and 7 myths. Curr Allergy Clin Im. 2009;22:117-120 «http://www.exodontia.info/files/Current_Allergy_Clinical_Immunology_2009._Hypersensitivity_to_Local_Anaesthetics_6_Facts_7_Myths.pdf»1

Thyssen JP, Menné T, Elberling J ym. Hypersensitivity to local anaesthetics--update and proposal of evaluation algorithm. Contact Dermatitis 2008;59(2):69-78. «PMID: 18759873»PubMed