Etusivu » Pitkittynyt kuume

Pitkittynyt kuume

Lääkärikirja Duodecim
24.2.2021
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Keskeistä

  • Terveen ihmisen ruumiinlämpö on hyvin yksilöllinen ja vaihtelee 35,6:n ja 38,2:n °C välillä.
  • Kuumeella on luonnollinen tehtävä infektioiden ja kudosvaurioiden paranemisessa.
  • Yleensä kuumeen syy on selvitettävä vasta, jos yli 38 asteen kuume jatkuu tai toistuvasti nousee parin viikon aikana eikä olo tunnu normaalilta. Poikkeus tästä on, jos on palannut tropiikista ja malaria on mahdollinen.
  • Pitkittyneen kuumeen (38,3 °C , kolmen viikon ajan) takaa ei löydy mitään syytä joka kuudennelta ja silloin tila yleensä korjaantuu itsestään.
  • Taustalta löytyy infektio joka kolmannelta, autoimmuuni- tai sidekudostauti joka viidenneltä, syöpäsairaus joka viidenneltä ja muu selvä syy joka kuudennelta.

Normaali ruumiinlämpö

Ihmisen ruumiinlämpöä on mitattu ja kuumeen1 ja terveyden yhteyksiä on tutkittu jo 1860-luvulta lähtien. Keskimäärin terveiden aikuisten ruumiinlämmön on todettu vaihtelevan 35,6:n ja 38,2:n celsiusasteen (°C) välillä. Lasten, nuorten, aikuisten ja iäkkäiden peruslämmössä ei ole suurta eroa. Keskimäärin vanhemmilla ihmisillä lämpö laskee vain 0,03 astetta vuosikymmentä kohti. Sen sijaan yksilölliset tekijät, vuorokaudenaika, psyykkinen ja fyysinen stressi ja naisilla kuukautiskierron vaihe vaikuttavat suuresti.

Alkuillan lämpö on 0,5 astetta korkeampi kuin aamulämpö, kuukautiskierron jälkipuolella lämpö on 0,5 astetta korkeampi, psyykkinen stressi voi nostaa lämpöä 0,5 astetta ja rankempi liikunta 1 asteen. Niinpä iltalämpö heti rankan liikunnan jälkeen voi terveelläkin olla jopa 39 °C. Tällainen lämmön vaihtelu on elimistön toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista.

Lisäksi kuumemittarin tyyppi vaikuttaa tulokseen. Peräsuolesta mitattu lämpö on yleensä 0,4–0,8 °C suurempi kuin suusta, kainalosta, korvasta (tärykalvolta) tai iholta mitattu lämpö.

Kuume on osa elimistön puolustusreaktiota

Monissa eläinkokeissa kuumeen on todettu lieventävän infektion seuraamuksia. Ihmisillä on todettu, että kuumeen alentaminen tulehduskipulääkkeillä nuhakuumeiden ja influenssan aikana pitkittää viruksen erittymistä limakalvoilta ja influenssassa sekä esimerkiksi herpesvirusinfektioissa hidastaa hieman paranemista. Vaikutus on kuitenkin niin vähäinen, ettei se vaikuta merkittävästi tautien kulkuun (ks. kohta Itsehoito alempana). Myös kudosvaurioiden korjaaminen synnyttää lämpöä, mikä havaitaan vaikean vamman ja leikkauksen jälkeen, jolloin lämmönnousu voi jatkua viikkoja. Kuume voi tällöin johtua myös märkäpesäkeestä (absessista) elimistössä.

Mitä viikkoja kestävän kuumeen takaa löytyy?

Kuume useamman viikon, mutta korkeintaan 38,2 °C

Ruumiin peruslämpö voi pysyä koholla muutamia viikkoja tavallistenkin infektioiden, esimerkiksi hengitystieinfektioiden ja ripulitautien jälkeen. Tämä on todettu COVID-19-infektionkin jälkeen. Tähän ajatellaan olevan parikin syytä. Vaurioituneita kudoksia (esimerkiksi limakalvoja) korjaavat tapahtumat ovat tulehdustiloja. Toiseksi aivojen lämmönsäätömekanismi, eräänlainen elimistön termostaatti, voi säätyä joksikin aikaa korkeammalle tasolle. Tähän tilaan liittyy usein lievää yleistä uupumusta, mutta ei muita oireita. Tila on harmiton eikä vaadi selvittelyjä.

Krooninen väsymysoireyhtymä2 ja fibromyalgia3 ovat tiloja, joissa yleisoireet ovat samankaltaisia kuin kuumeessa: lihassärkyjä ja uupumusta. Olo on "kuumeinen", mutta näitä sairastavilla ei kuitenkaan ole yleensä todellista kuumetta, mikä usein yllättää mittaajan. Kroonisen väsymysoireyhtymän2 syytä ei tunneta. Samankaltainen, mutta lyhytkestoisempi (muutaman kuukauden) oireisto voi myös alkaa joidenkin infektioiden, kuten mononukleoosin4 tai virusmaksatulehduksen5, jälkeen.

Kuume pidempään tai vähintään 38,3 °C

Pitkittyneenä kuumeena pidetään tilaa, jossa kolmen viikon aikana on ollut kuumeilua vähintään 38,3 °C useaan otteeseen, tilaan ei liity muita oireita eikä sen syytä tunneta. Englanninkielisessä kirjallisuudessa tästä käytetään nimitystä "fever of unknown origin (FUO)". Tutkimuksia on eniten nämä ehdot täyttävistä henkilöistä.

Koska lämmön normaali vaihtelu on niin suuri, kuumetta ainoana oireena potevilla on aihetta selvittää sen syitä vasta, kun on 1–2 viikon ajan ollut päivittäin tai useana päivän viikossa illalla lämpö 38 °C tai enemmän. Kun tällaisen kuumejakson kokeneita aikuisia tutkitaan ja seurataan riittävän pitkään (vähintään vuoden), joka kuudennelle ei löydy mitään sairautta ja näistä kolmelta neljästä kuume vähitellen laskee tavalliselle tasolle. Kolmasosalta löydetään jokin piilevä infektio, joka ei ole aiheuttanut paikallisoireita, ja kolmasosalla todetaan autoimmuuni6- tai sidekudossairaus tai syöpäsairaus (taulukko «Pitkittyneen kuumeen syitä aikuisilla (eri tutkimuksissa todettu vaihteluväli on esitetty suluissa). »1). Muita syitä ovat esimerkiksi allergiat (erityisesti lääkeallergia) ja hormonitoiminnan häiriöt. Yli 65-vuotiailla autoimmuunisairauksien ja syöpäsairauksien osuus korostuu. Erityisesti tällä ikäryhmällä on Suomessakin tuberkuloosi7 mahdollinen selittäjä, vaikka keuhko-oireita ei olisikaan. Lapsilla tilan takana on useimmiten infektio (yleisimmin hengitystieinfektio).

Jos on matkaillut lähikuukausina trooppisissa maissa, kyseessä voi olla myös krooninen alkueläintauti8, kuten malaria9, jossa kuume on usein korkeaa mutta jaksoittaista, tai leishmaniaasi tai lavantauti, joissa kuume on jatkuvampaa mutta usein matalampaa.

Taulukko 1. Pitkittyneen kuumeen syitä aikuisilla (eri tutkimuksissa todettu vaihteluväli on esitetty suluissa).
OsuusLöytyvä sairausryhmäYleisimmät (esimerkkejä)
25 %Ei löydetä syytä, menee ohi
30 % (17 - 55 %)Infektio Virtsatietulehdus10, Krooninen poskiontelotulehdus11
Luumätä (osteomyeliitti)12
Hammastulehdus13
Sydämen sisäkalvon (läpän) tulehdus (endokardiitti)14
Tuberkuloosi7
Mononukleoosi4 (ks.
20 % (16 - 64 %)Immunologinen sairaus / autoimmuunisairaus Systeeminen lupus erythematosus (SLE)15
Nivelreuma16
Haavainen paksusuolen tulehdus (colitis ulcerosa)17
Crohnin tauti18
Sarkoidoosi19 Stillin tauti, Ohimovaltimotulehdus20
20 % (7 - 31 %)Syöpäsairaus Lymfooma (imusolmukesyöpä)21
Haima-22 tai maksasyöpä23
Keuhkosyöpä24
Paksusuolen syöpä25, Myelooma26
Syövän etäpesäkkeet (metastaasit)
15 % (2 - 17 %)Muu syyAllerginen reaktio (esimerkiksi lääkeaineallergia27
Kihti28
Kilpirauhasen tulehdus29 tai kilpirauhasen liikatoiminta30
Lisämunuaisen sairaudet31
Porfyria32
Geneettiset sairaudet (Wisslerin tauti, periytyvä syklinen kuumeilu jne.)

Hengenvaarallinen kuume, 42 °C

Korkeakaan kuume ei yleensä nouse sellaiseksi, että se itsenäisenä tekijänä vaarantaisi terveyden. Infektio nostaa kuumeen erittäin harvoin yli 41 °C:n. Aivovammojen ja aivohalvausten sekä ulkoisen kuumuuden yhteydessä ruumiinlämpö voi nousta 42 °C:een (hypertermia). Tällöin on vaara valkuaisaineiden hyytymisestä, kouristelusta, pysyvästä aivovauriosta ja kuolemastakin. Suomalaiselle ulkoinen uhka tulee lähinnä erittäin kuumassa ilmanalassa, jos hikoilu tyrehtyy, kun hikoilussa menetettyä nestettä ei korvata, tai saunojen löylykilpailuissa. Uhka on suurin iäkkäillä. Jos ei ole pitkän oleskelun myötä tottunut yli 30 °C:n lämpötiloihin, kannattaa välttää raskasta liikuntaa helteisissä matkakohteissa (ks. «Lämpöhalvaus ja auringonpistos (hypertermia)»33). Lasten kuumekouristelut34 voivat ilmetä pienemmänkin ruumiinlämmön kohoamisen yhteydessä, ja ne ovat kulultaan viattomia.

Itsehoito

Koska kuume on infektioiden yhteydessä osa elimistön puolustusreaktiota, kuumeen alentaminen on tarpeen vain siihen liittyvien muiden oireiden, kuten lihassärkyjen ja kipujen lievittämiseksi. Tulehduskipulääkkeiden käyttämisestä ei ole kuitenkaan osoitettu merkittävää haittaa infektion kululle, joten lääkkeitä voi käyttää voinnin mukaan. Monet kokevat kuitenkin tulehduskipulääkkeiden aiheuttaman kuumeenlaskun ja siihen liittyvän hikoilun epämiellyttävämpänä kuin tasaisen kuumeen. Jos lähtee alentamaan pidempään kestänyttä kuumetta lääkkein, lääkkeitä olisi otettava säännöllisesti (päivän parin "kuureina"), koska lääkkeen vaikutuksen loputtua usein seuraava uusi lämmön nousu ja siihen liittyvä horkka on haitallista elimistölle. Horkka lisää elimistön hapentarvetta, ja erityisesti iäkkäillä tämä voi johtaa sekavuuteen tai sydänsairailla sepelvaltimotautikohtaukseen. Noin joka kuudes lapsi saa kuumekouristuksia, jos kuume mistä syystä tahansa nousee yli 39 °C:n. Riski on suurin 3–5-vuotiailla. Kuumeen alentaminen lääkkeillä ei estä näiden kouristusten tuloa (ks. Kuume lapsella35).

Yleisimmin kuumeen alentamiseen käytetyt lääkkeet36 ovat parasetamoli ja asetyylisalisyylihappo sekä ibuprofeeni ja muut samalla tavalla vaikuttavat tulehduskipulääkkeet. Jos kuume nousee ulkoisesta syystä hyvin korkeaksi (esimerkiksi lämpöhalvauksessa), tuuletin tai haaleat tai lämpimähköt suihkut voivat hieman laskea lämpöä. Kylmää suihkua tai kylmällä pyyhkimistä tulee välttää, koska nämä haittaavat ihon verenkiertoa ja estävät hikoilua ja lämmön säteilyä ulos.

Milloin lääkäriin

Tässä käsitellään vain tilannetta, jossa kuume on ainoa havaittu vaiva. Lievä muutaman viikon lämpöily, jonka toteaa vain uupumuksena ja kuumemittarin lukemasta, ei edellytä lääkäriin lähtöä. Odottelu on perusteltua etenkin, jos lämpöilylle on jokin syy, kuten hiljattain sairastettu infektio, jatkuva fyysinen rasitus tai erityinen psyykkinen stressi. Helpointa on saada oikea kuva ruumiinlämmöstä mittaamalla se aina heti aamulla ennen vuoteesta nousua. Jos kuitenkin lähtee lääkäriin, suureksi hyödyksi on, jos voi tuoda mukanaan kuumelistan, jossa on viikon ajalta mitattu aamu- ja iltalämpö.

Jos yli 38 °C:n kuume ainoana oireena jatkuu 1–2 viikon ajan tai kuume nousee korkeaksi toistuvasti kahden viikon aikana, on syytä käydä tutkimuksissa. Lääkäri pääsee jäljille usein hyvin yksinkertaisin kokein, kuten tutkimalla tulehdusverikoe CRP:n37 ja laskon38 sekä veren eri valkosolutyyppien määrät ( erittelylaskenta, "diffi"39). Jos kuumeeseen liittyy jokin muu oire kuin mahdollinen uupumuksen tunne, lääkäriin on syytä mennä jo aiemmin.

Jos on edeltävien 6 kuukauden aikana matkustellut tropiikissa, tutkimuksiin on syytä lähteä herkemmin erityisesti malarian9 mahdollisuuden takia.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Rissanen S ja Mänttäri S. Mikä on normaali kehon lämpötila? Duodecim 2021;137(2):165-72

Wright WF, Auwaerter PG. Fever and Fever of Unknown Origin: Review, Recent Advances, and Lingering Dogma. Open Forum Infect Dis. 2020;7(5):132.

Kettunen A, Kainulainen K, Jokiranta S, Siikamäki H. Mitä kaukomatkailijoiden kuumeen taustalta löytyi? Suomen Lääkärilehti 2009;64:2873-8.