Etusivu » Leikki- ja kouluikäisten lasten atooppinen ekseema, taiveihottuma

Leikki- ja kouluikäisten lasten atooppinen ekseema, taiveihottuma

Lääkärikirja Duodecim
11.11.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Noin 15 %:lla kouluikäisistä lapsista on atooppista ekseemaa. Se on useimmiten niin sanottua taiveihottumaa (kuva «Atooppinen ihottuma vauvan nilkassa»1). Muita yleisiä atooppisen ekseeman muotoja ovat rupeutuva, läiskäinen ihottuma (kuva «Lapsen nummulaarinen ekseema»2), niin sanottu ratsupaikkaihottuma reisissä ja pakaroissa (kuva «Atooppinen tulehtunut ihottuma pakaroissa ja reisissä»3) sekä käsi-ihottuma (kuva «Atooppinen käsi-ihottuma vauvoilla»4). Ihottumia on kaikkiaan yhtä usein tytöillä ja pojilla, mutta käsi-ihottumaa ja toistuvaa märkimistä useammin pojilla, reisi- ja pakaraihottumaa useammin tytöillä.

Muita tyypillisiä ihottumalöydöksiä ovat valkohilse, pityriasis alba, niin sanottu kumisaapasihottuma (ekseema) varpaissa ja jalkapohjissa (kuva «Atoopikon talvijalka»5) ja lumipalloihottuma (ekseema) sormissa ja kämmenissä, lieväasteinen iktyoosi eli "kalansuomutauti" (ks. «Tavallinen iktyoosi (ichthyosis vulgaris)»1), talirauhastiehyiden sarveistapit (keratosis pilaris) (kuva «Keratosis pilaris olkavarressa»6), huulten ja suupielten tulehdus (kuva «Halkeileva huulitulehdus atooppista ihottumaa sairastavalla pojalla»7), korvannipukan poikittainen haavauma (kuva «Eczema atopicum: korvannipukan tyven fissuura»8), raapimisen aiheuttamat ruvet, kutinakyhmyt ja ihon paksuuntuminen eli jäkälöityminen (kuva «Atooppinen ihottuma ranteessa»9 ja «Atooppinen ihottuma polvitaipeessa»10). Atooppisessa ihottumassa on tavanomaista useammin ihoinfektioita (kuva «Atooppisen ihottuman bakteeri-infektio»11).

Oireet

Taiveihottuma (ekseema): Kaulassa, ranteissa, kyynärtaipeissa, polvitaipeissa ja nilkoissa iho paksuntuu eli jäkälöityy ja usein infektoituukin toistuvan raapimisen ja kyhnyttämisen seurauksena (kuvat «Atooppinen ihottuma ranteessa»9, «Atooppinen ihottuma polvitaipeessa»10, «Atooppisen ihottuman bakteeri-infektio»11). Joskus jäkälöitymistänähdään kyynärpäissä ja polvissa ojentajapuolilla.

Ratsupaikkaihottuma: Pakaroissa ja reisien sisäpinnoilla on kuivaa, kutiavaa ekseemaa varsinkin tytöillä, harvemmin pojilla kouluiässä. Se rupeutuu ja infektoituu helposti (kuva «Atooppinen tulehtunut ihottuma pakaroissa ja reisissä»3). Ratsupaikkaihottuma saattaa jatkua nuoreksi aikuiseksi saakka.

Käsi-ihottuma: Käsiekseemaa on joskus jo vauvoilla (kuva «Atooppinen käsi-ihottuma vauvoilla»4), mutta vielä yleisempää se on kouluiästä aina noin 30 ikävuoteen saakka (kuva «Atooppinen ekseema sormissa»12). Sitä on useammin pojilla/miehillä kuin tytöillä/naisilla. Käsien infektioekseema liittyy nuorilla ja nuorilla aikuisilla lähes aina atooppiseen taipumukseen (ks. «Infektioekseema kämmenissä ja jalkapohjissa»2). Myös ärsytysekseeman vaara on suurempi atooppista ekseemaa sairastavilla kuin muilla.

Toistuvat ihoinfektiot: Jopa 90 %:lla ihoatoopikoista ihosta löytyy bakteeriviljelyssä Staphylococcus aureus -bakteeri (keltainen stafylokokki). Terveihoisista sellainen löytyy alle 5 %:lta. Usein viljelyssä kasvaa myös beetahemolyyttinen streptokokki ryhmä A tai G. Ne voivat aiheuttaa ihoinfektion (märkärupi, pyodermia, ks. «Märkärupi»3) yhdessä tai erikseen. Stafylokokkien erittämät ärsyttävät proteiinit, niin sanotut superantigeenit, voivat pahentaa ihottumaa suoraan tai allergian kautta. Oireena on milloin karvatuppitulehdus, milloin laajemmat märkärupiset ihottuma-alueet.

Valkohilse (pityriasis alba) on yleinen, joskin harvoin diagnosoitu oire 3–16-vuotiailla lapsilla, harvoin sitä vanhemmilla henkilöillä. Sitä on noin 10 %:lla kouluikäisistä. Yhdeksän kymmenestä on alle 12-vuotiaita. Siinä on epätarkkarajaisia, aluksi punertavia läiskiä etenkin poskissa, joissa karvatuppien suut ovat lievästi koholla. Läiskiin tulee valkeaa hilsettä, mistä oire on saanut nimensä. Läiskät häviävät joskus jo muutamassa viikossa, useimmiten kuukausien kuluessa. Harvoin ne näkyvät yli vuoden ajan, mutta on tapauksia, jotka ovat kestäneet yli 10 vuotta. Läiskä jää 1–2 vuodeksi muuta ihoa vaaleammaksi.

Ihon valkotäpläisyys (leukoderma) (kuva «Leukoderma (ihon valkotäpläisyys)»13) tarkoittaa ihon pigmentin vaalentumista ekseeman parantuessa. Se muistuttaa jossain määrin valkopälveä. Leukodermassa ihon pigmenttisolut toimivat kuitenkin normaalisti. Pigmentti vaalentuu kahdesta syystä: ensiksi ekseemassa iho uusiutuu tavallista nopeammin ja edelliskesän pigmentti kuluu nopeammin pois ja toiseksi ekseema estää ihoa ruskettumasta normaalisti.

Huulitulehdus eli keiliitti liittyy usein ruoka-allergiaan (kuva «Halkeileva huulitulehdus atooppista ihottumaa sairastavalla pojalla»7). Atoopinen huulitulehdus on kuitenkin erotettava huulien pureskelun aiheuttamista oireista (kuva «Huulenpurija»14).

Neurodermatitis nuchae tarkoittaa kutiavaa raavittua ekseemaläiskää niskassa. Sitä esiintyy murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla, ja se voi olla ainoa merkki atooppisesta ekseemasta.

Taudin toteaminen

Taiveihottuma ja muut lasten atooppisen ekseeman muodot diagnosoidaan oireiden ja ihottuman ulkonäön perusteella. Ruoka-allergialla on merkitystä alle vuoden ikäisillä lapsilla, joilla ihottuma on hankalahoitoinen. Allergiaselvitykset ovat harvoin tarpeen isommilla lapsilla. 'Varmuuden vuoksi' aloitetuista ruokavalioista ei ole osoitettu olevan hyötyä. 80–90 % koululaisten allergiaruokavalioista on turhia, jopa haitallisia.

Itsehoito

Pesemistä tai uimista ei ole syytä rajoittaa. Mitä enemmän rupia ja ihoinfektion merkkejä on, sitä enemmän iho tulisi pestä. Saippuaa on hyvä käyttää silloin, kun ihossa on infektion merkkejä. Yksiprosenttista hydrokortisonivoidetta käytetään pahenemisvaiheessa kerran tai kahdesti päivässä 1–3 viikon ajan. Ylläpitohoidossa voi samaa voidetta laittaa uusiville ihottuma-alueille kahdesti viikossa muutaman kuukauden ajan. Muuten käytetään perusvoiteita (ks. «Perusvoiteet»4). Kortisonivoiteista, joissa on mukana antibiootteja tai muita bakteerien kasvua estäviä aineita, ei ole sen enempää hyötyä kuin pelkistä kortisonivoiteista. Reseptittä saatavista antihistamiinitableteista ei ole osoitettu olevan hyötyä kutinan estossa. Myöskään omega-3 rasvahappojen tai muiden luontaistuotteiden hyödystä ei ole näyttöä. Kesäaurinko rauhoittaa ihottumaa yhdeksällä kymmenestä.

Milloin lääkäriin?

Yöunta häiritsevä kutina, verta vuotavat ruvet, kosmeettisesti ja sosiaalisesti häiritsevä ihottuma sekä ruoka-allergiaepäilyt ovat syitä lähteä lääkäriin. Lääkärin hoitokeinoja ovat vahvemmat kortisonivoiteet, niin sanotut kalsineuriinin estäjävoiteet, antibioottikuuri ja erikoistapauksissa sisäinen kortisonikuuri sekä UV-valohoito. Leikki-ikäisillä voidaan käyttää myös väsyttäviä antihistamiineja iltaisin, koska ne antavat paremman yöunen eikä tottumisvaaraa ole.

Ehkäisy

Atooppista ihottumaa ei voida varmuudella ehkäistä millään keinolla. Vaikka allergioita, allergista nuhaa ja astmaa esiintyy karjataloustiloilla selvästi tavallista vähemmän, kasvuympäristö ei vaikuta lasten atooppisen ekseeman esiintyvyyteen. Yli 6 kuukauden mittainen yksinomainen rintaruokinta ei estä allergisten sairauksien ilmaantumista.

Muita atopiaan liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Atooppinen ekseema", ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50077»1

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Ruoka-allergia (lapset)", ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50026»2

Kuitunen M. Lapsen atooppinen ihottuma: taudinkuvat, tutkiminen ja hoito. Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 29.7.2013. Kustannus Oy Duodecim/Terveysportti/Lääkärin tietokannat. Saatavilla internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltkb/avaa?p_artikkeli=ykt00773»3