Etusivu » Herkkä päänahka

Herkkä päänahka

Lääkärikirja Duodecim
22.2.2016
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Herkkä päänahka (engl. burning scalp syndrome, scalp dysesthesia) tarkoittaa henkilön tuntemusta siitä, että päänahkaa kutiaa tai pistelee, sitä särkee tai se on kosketellessa arka ilman näkyvää ihottumaa tai osoitusta neuropaattisesta eli hermokivusta. Päänahan alueen hermokipua voivat aiheuttaa mm. kaularangan ahtauma, hermovammojen jälkitilat ja vyöruusu. Herkkä päänahka oireilee usein vain päälaella, joillakin niskapuolella, eräillä koko päänahassa. Oireet ovat pahimmillaan yleensä illalla nukkumaan mennessä, ja ne ovat yleisempiä vanhemmissa ikäluokissa.

Kansainvälinen diagnoosiluettelo ei tunne herkkää päänahkaa. Diagnoosi perustuu oirekyselyyn, eikä objektiivisia mittareita ole.

Oireiden syynä pidetään useimmiten rasvaista eli seborrooista ihotyyppiä (ks. artikkeli «Hilse»1) tai atooppista, kuivaa ihoa (ks. artikkeli «Atooppinen ekseema (ihottuma)»2).

Itsehoito

Lääkärin vastaanotolle päätyvät potilaat ovat kokeilleet tuloksetta jo erilaisia sampoita, hiustenhoitoaineita, vitamiineja ja lisäravinteita. Hydrokortisoniliuoksesta ei ole apua, ei myöskään antihistamiineista. Särkylääke vaimentaa jonkin verran säryn tuntemusta. Päänahan jäähdyttäminen kylmällä vedellä tai kylmäpakkauksella helpottaa hetkeksi. Joskus tavallinen käsien desinfektioliuos tuo riittävän helpotuksen. Sitä laitetaan kuivaan päänahkaan 2–3 ml 1–2 kertaa päivässä. Liuoksen alkoholi haihtuu 30–60 sekunnissa ja viilentää samalla päänahkaa. Ihoa kosteuttava glyseroli jää jäljelle ja pitää helposti kuivuvan päänahan kosteampana.

Milloin hoitoon

Käynti lääkärin luona on aiheellinen, kun päänahan oireilu alkaa häiritä elämää, esimerkiksi uneen pääsyn vaikeutena.

Vahva kortisoniliuos heikentää kutinatuntemusta jonkin verran. Se sopii jaksoittaiseen käyttöön. Vahvakaan kortisoniliuos ei helpota vaivaa pysyvästi. Yhdessä 11 potilasta käsittävässä tutkimuksessa on kokeiltu pieniannoksista masennuslääkitystä, joka auttoi yhdeksällä. Masennuslääkityksen tehosta laajemmin ei ole julkaistu tutkimustuloksia.

Käytettyjä lähteitä

Misery L, Sibaud V, Ambronati M ym. Sensitive scalp: does this condition exist? An epidemiological study. Contact Dermatitis 2008;58(4):234-8. «PMID: 18353032»PubMed

Hoss D, Segal S. Scalp dysesthesia. Arch Dermatol 1998;134(3):327-30. «PMID: 9521031»PubMed

Doh EJ, Yoon HS, Cho S ym. Occipital neuralgia after scalp biopsy and curettage. Br J Dermatol 2015;173(6):1565-6. «PMID: 26265207»PubMed

Haanpää M, ym. Neuropaattinen kipu. Teoksessa: Arokoski J, Mikkelsson M, Pohjolainen T, Viikari-Juntura E (toim.). Fysiatria. Kustannus Oy Duodecim 2015.