Etusivu » Krooninen (pitkäaikainen) kipu - lääkehoito

Krooninen (pitkäaikainen) kipu - lääkehoito

Lääkärikirja Duodecim
16.9.2020
lääkealan asiantuntijalääkäri Pirkko Paakkari

Kroonisen kivun määritelmä

Kroonisella eli pitkäaikaisella kivulla tarkoitetaan kipua, joka on kestänyt yli 6 kuukautta tai sitä, että kipua tuottava sairaus jatkuu. Pitkäaikainen kipu voi johtua kudosvauriosta tai vauriosta hermojärjestelmässä, mutta aina kivun syytä ei voida osoittaa.

Kipua arvioidaan eri tavoin vastaanottokäynneillä hoidon tehon arvioimiseksi. On tärkeää, että kerrot lääkärillesi oireistasi ja niiden sijainnista sekä niiden muutoksista.

Kroonisen kivun hoitokeinot

Hoito sovitetaan yksilöllisesti kivun aiheuttajien ja potilaan ominaisuuksien mukaan. Lääkehoitoon voidaan yhdistää esimerkiksi akupunktiota ja fysikaalisia hoitoja. Oireenmukainen hoito tehoaa sitä paremmin, mitä nopeammin se aloitetaan.

Tehokkain hoito on monialaista ja moniammatillista. Kivun hoidossa voit saada apua lääkärisi lisäksi esimerkiksi fysioterapeutilta ja kipuhoitajalta. Erityisesti hankalia hermovauriokipuja voidaan hoitaa lääkkeiden lisäksi erilaisilla stimulaatioilla, fysioterapialla, mielikuvaharjoitteilla ja liikunnalla. Myös unihäiriöiden, ahdistuksen tai masennuksen hoito on tärkeää.

Kroonisen kivun hoidossa käytettävät lääkkeet

Kivun hoitoon tarkoitettuja eri tavoin vaikuttavia lääkeaineryhmiä on useita. Niistä lääkäri valitsee yksilöllisesti sopivimmat kivun ankaruuden, kivun luonteen (kudosvaurio vai hermokipu) ja muiden tekijöiden perusteella.

Kudosvaurioista johtuvassa kivussa pyritään ensisijaisesti parantamaan vaurio. Kivun hoidossa lääkkeinä käytetään yleensä tavanomaisia kipulääkkeitä (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»1) ja tarvittaessa myös vahvempia, vaikutustavaltaan morfiinia muistuttavia lääkkeitä.

Hermovaurioon liittyvässä kivussa voidaan käyttää masennus- ja epilepsialääkkeitä, koska ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös pitkäaikaista kipua hoidettaessa. Masennuslääkkeitä ei käytetä mielialavaikutusten takia vaan siksi, että ne jarruttavat kipuviestin kulkua hermosoluissa. Kipua lievittävä vaikutus saadaan aikaan pienemmillä annoksilla kuin masennusta hoidettaessa.

Kipulääkkeitä voidaan antaa suun ja ihon kautta tai ruiskeena.

Parasetamoli

Parasetamoli sopii myös raskaana oleville sekä yleensä niille, joille tulehduskipulääke ei sovi. Jos parasetamolin teho ei riitä, voidaan siirtyä yhdistelmävalmisteeseen, jossa on mukana kodeiini. Yhdistelmävalmiste voi aiheuttaa ummetusta.

Parasetamolin annostusohjeiden noudattaminen on erityisen tärkeää, koska yliannos voi johtaa vakavaan maksan vaurioitumiseen.

Tulehduskipulääkkeet

Tulehduskipulääkkeitä ovat esimerkiksi ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni ja diklofenaakki.

Tulehduskipulääkkeet soveltuvat etenkin kudosvaurioista johtuvan kivun hoitoon. Ne saattavat aiheuttaa haavaumia mahassa ja suolistossa, minkä vuoksi niitä ei suositella mahahaavapotilaille. Säännöllinen tulehduskipulääkkeiden käyttö saattaa heikentää verenpainelääkityksen tehoa. Lisää tulehduskipulääkkeistä: ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»1.

Vahvat kipulääkkeet

Vahvoja kipulääkkeitä ovat opioidit (morfiinin kaltaisesti vaikuttavat lääkkeet), esimerkiksi kodeiini, tramadoli ja buprenorfiini.

Vahvat morfiinia muistuttavat lääkkeet tehoavat parhaiten kudosvauriokivussa, mutta ne sopivat myös muiden vaikeiden kipujen hoitoon. Niitä ei suositella maksan tai munuaisten vajaatoimintaa sairastaville tai raskaana oleville. Vahvojen kipulääkkeiden tavallisin haitta on ummetus. Usein ne aiheuttavat myös pahoinvointia ja huimausta. Käyttöön liittyy myös riippuvuuden kehittymisen vaara, mutta oikein toteutetussa kivun hoidossa pitkää käyttöä pyritään välttämään ja käyttö lopetetaan tarvittaessa asteittain, jolloin ongelmat ovat harvinaisia.

Masennuslääkkeet

Masennuslääkkeet soveltuvat erityisesti hermostoperäisen kivun hoitoon, sillä ne jarruttavat kipuviestin kulkua hermostossa. Kivun hoidossa käytettyjä masennuslääkkeitä ovat esimerkiksi amitriptyliini, nortriptyliini ja venlafaksiini. Hoidon teho ei yleensä ilmene yhtä nopeasti kuin tavallisilla kipulääkkeillä.

Masennuslääkkeiden mahdollisia haittoja ovat väsymys, suun kuivuminen, ja sydämen tykytys. Kivun hoidossa käytetyt pienet annokset ovat yleensä hyvin siedettyjä, mutta tiettyjä masennuslääkkeitä ei kuitenkaan suositella potilaille, joilla on juuri ollut sydäninfarkti. Haitat ovat yleisimpiä heti hoidon alussa ja ne lievittyvät usein muutamassa päivässä. Lisäksi jotkut masennuslääkkeet voivat aiheuttaa vanhuksille sekavuutta, muistin heikkenemistä, virtsaamisvaikeuksia ja ummetusta, joten näitä lääkkeitä käytetään iäkkäiden hoidossa vain hyvin varoen.

Epilepsialääkkeet

Kivun hoitoon käytettyjä epilepsialääkkeitä ovat esimerkiksi gabapentiini, pregabaliini ja karbamatsepiini.

Epilepsialääkkeet soveltuvat hermostoperäisen kivun hoitoon. Niitä ei suositella munuaisten, maksan tai sydämen toimintahäiriöistä kärsiville. Ne aiheuttavat usein etenkin hoidon alussa ja annosta suurennettaessa väsymystä ja huimausta.

Iholle käytettävät lääkkeet

Tulehduskipulääkkeitä on myös paikallisesti siveltävinä geeleinä. Niitä täytyy käyttää säännöllisesti ohjeen mukaan, koska vain silloin ihonalaiseen kudokseen kertyy vaikuttava määrä lääkettä. Paikallispuuduttavia voiteita tai laastareita käytetään esimerkiksi vyöruusun jälkeiseen kipuun. Paikallisesti käytettyjen lääkkeiden haitat ovat vähäisiä. Tulehduskipulääkegeelillä sivelty alue pitää suojata auringolta, koska ne voivat herkistää valolle.

Kipulääkkeiden haittavaikutukset

Kivun hoitoon käytetyillä lääkkeillä on myös haittavaikutuksia. Tietyt vahvat kipulääkkeet voivat aiheuttaa riippuvuutta. Oikein toteutetussa kivun hoidossa riippuvuutta ei tarvitse pelätä, sillä hoidon vaikutuksia seurataan tarkoin ja lääkitys lopetetaan aina asteittain. Mahdollisesta riippuvuusvaarasta saat tietoa lääkäriltäsi.

Lääkepakkauksen selosteessa luetellaan paljon haittavaikutuksia. Älä huolestu liikaa, koska pakkausselosteisiin on listattu myös harvinaiset ja hyvin harvinaiset haittavaikutukset. Jos kuitenkin jokin lääke tekee sinut huonovointiseksi, ota välittömästi yhteyttä lääkäriisi.

Kroonisen kivun itsehoito

Jos kivun sijainti ja laatu sallii, voit harrastaa sopivaa liikuntaa ja pyrkiä kuntouttamaan itseäsi. Saat ohjeita fysioterapeutilta ja lääkäriltäsi. On tärkeää, että liikut ja pysyt aktiivisena kivusta huolimatta. Kipupotilaille on myös omia yhdistyksiä, jotka järjestävät koulutusta ja tapahtumia.

On tärkeää, että noudatat lääkärisi antamia ohjeita kipulääkkeen käytöstä. Muita kipulääkkeitä (reseptillä tai ilman reseptiä saatavia itsehoitolääkkeitä) ei kannata yhdistää hoitoon omin päin, koska haittavaikutusten riski kasvaa. Sinulle määrätyt kipulääkkeet on tarkoitettu vain omaan käyttöösi.

Lisätietoja

Lisätietoja lääkkeistäsi saat pakkausselosteesta sekä lääkäriltäsi ja apteekista.