Etusivu » Alle kouluikäisen terveys- ja liikuntakasvatus

Alle kouluikäisen terveys- ja liikuntakasvatus

Kotineuvola
10.5.2019
Elina Hermanson

Elämäntapojen pohja luodaan lapsuudessa. Lapsi syö sitä, mitä hänelle tarjotaan. Tarjotusta ruoasta syntyy mieltymyksiä, jotka joko edistävät tai murentavat terveyttä. Suolaiseen ruokaan tai makeisiin juomiin tottuu helposti. Yhtä hyvin voi oppia alusta lähtien pitämään vähäsuolaisesta ja vähärasvaisesta ravinnosta ja hyväksymään sen, että makeita syödään vain poikkeuksellisina herkkupäivinä (karkkipäivinä).

Hampaiden harjaaminen kannattaa alkaa heti, kun ensimmäiset hampaat ovat puhjenneet – ei siksi, että hampaat heti tarvitsisivat perusteellista puhdistusta, vaan siksi, että lapsi tottuisi tapaan.

Kuivaksi opetteluun kuuluu myös hygieniasta huolehtimisen opettelu. Potalla käynnin jälkeen pestään kädet. Aivastaminen tai yskiminen voidaan peittää kädellä, mutta sitten pestään kädet. Tutkimuksissa on havaittu, että infektiotauteja voidaan merkittävästi vähentää päiväkodeissa käsien pesua tehostamalla.

Fyysinen liikunta on paitsi terveellistä, myös kehittävää. Liikkumalla lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja suhdettaan ympäröivään maailmaan. Aluksi hän liikkuu tutkiakseen, löytääkseen ja matkiakseen. Leikki- ja esikouluiässä hän liikkuu uuden oppimisen ilosta ja aistimiensa kokemusten tuottamasta mielihyvän tunteesta. Alle seitsemänvuotiaana motorisella toiminnalla luodaan perustaa myöhemmälle niin sanotulle sensoriselle integraatiolle ja myös älyllis-sosiaaliselle kehitykselle. Liikuntataidot parantavat lapsen minäkuvaa ja itseluottamusta.

Jos vilkkaalla lapsella ei ole mahdollisuuksia energian purkamiseen, hän turhautuu ja alkaa käyttäytyä häiritsevästi. Liikunnan tarpeensa tyydyttänyt lapsi nukkuu yleensä riittävästi ja rauhallisesti. Levänneenä hän puolestaan jaksaa paremmin, saa tästä jälleen myönteistä palautetta ja voi siten yhä paremmin. Yhdessä harrastettu liikunta on myönteinen yhdessäolohetki koko perheelle.

Liikunnallinen kehitys pohjautuu toisaalta lapsen kasvuun, fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen, toisaalta ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja elämyksiin. Lapsen liikunnallisiin ominaisuuksiin vaikuttaa esimerkiksi nopeiden ja hitaiden lihassyiden jakauma vauvaiästä lähtien, samoin temperamenttiin liittyvä aktiivisuus tai passiivisuus. Perheen suhtautuminen liikuntaan on luonnollisesti ratkaisevan tärkeää.

Liikkumisen perusedellytyksiä on tasapainon hallinta, joka kehittyy vähitellen. Kaikenlainen keinuttelu, pyörittely ja erilaisten liikekokemusten tuottaminen turvallisesti sylissä on vauvalle hyväksi. Vauva nauttii liikkeen ja äänen luoman rytmin yhdistämisestä, joten hänen kanssaan voi leikkiä erilaisia loru- ja laululeikkejä. Kun vauva oppii ryömimään, kierimään, konttaamaan ja kiipeämään, siihen pitää luoda turvallisia mahdollisuuksia.

Kävely edellyttää jo monimutkaista tasapainon, lihasten ja aivotoimintojen yhdistämiskykyä. Kun kävely on opittu, muutkin karkeamotoriset liikkumisliikkeet tulevat nopeasti mahdollisiksi. Leikki-iässä lapsi juoksee, hyppää, hyppelee ja kiipeää. Vauvaikäisen halusta tavoitella esineitä kehittyy välineiden käyttö liikunnassa. Lapsen kanssa voi leikkiä esimerkiksi palloilla tai hernepusseilla: lapsi opettelee vieritystä, heittoa, kiinniottoa, potkimista, pompotusta, lyöntiä ja pukkausta.

Lasten liikunnallisessa kehityksessä erotetaan kaksi erityistä herkkyyskautta. Ensimmäinen ajoittuu 5.–8. ikävuoteen, jolloin tasapaino kehittyy voimakkaasti. Tuossa iässä olisi hyvä, että lapsi saisi polkupyörän ja riittävän hyvät, vaikkapa käytetyt sukset ja luistimet, joilla harjoitella. Suomen olosuhteissa on tärkeää oppia myös jäällä ja lumessa liukuminen. Toinen liikunnallinen herkkyyskausi on 9–12-vuotiaana, jolloin opitaan jo vaativia liikesuorituksia, kuten juoksun, hypyn ja heiton yhteen liittämistä esimerkiksi pallopeleissä.

Sellaisia sairauksia, jotka estäisivät kaiken liikunnan, ei juuri ole, akuuttia kuumetautia lukuun ottamatta. Fyysinen rasitus saattaa aiheuttaa keuhkoastmaa sairastavalle lapselle hengenahdistusta, mutta siihen on saatavissa hyvä ennaltaehkäisevä lääkitys. Astman hoidon tavoitteena on nykyisin oireettomuus: Jos liikunta aiheuttaa oireita, on lisättävä keuhkoja hoitavaa lääkitystä. Liikunta kuuluu oleellisesti myös vaikkapa diabetesta sairastavan lapsen hoitoon.