Etusivu » Lastenneuvolan tehtävät

Lastenneuvolan tehtävät

Kotineuvola
1.7.2012
Elina Hermanson

Lapsen ja perheen tasolla

  • Mahdollistaa vanhemmille ajantasaisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon saaminen lapseen, perheeseen ja näiden terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla.
  • Mahdollistaa vanhemmille riittävästi tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen perheen toimivuuden vahvistamiseksi.
  • Tukea vanhempia turvalliseen lapsilähtöiseen ja turvallisen aikuisuuden sisältävään kasvatustapaan.
  • Seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä.
  • Antaa rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja pitää yllä lasten rokotussuojaa.
  • Tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin.
  • Ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon.

Terveyskeskuksen tasolla

  • Perehtyä vastuualueeseensa kuuluviin perheisiin ja näiden elinoloihin.
  • Varmistaa vanhempien osallistuminen neuvolapalvelujen kehittämiseen ja vanhempien riittävän vertaistuen saanti,
  • Lisätä terveyden tasa-arvoa mm. kohdentamalla tukea tiedossa olevien ja tunnistettujen tarpeiden mukaisesti eniten tarvitseville perheille.
  • Osallistua pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten hoidon järjestämiseen ja koordinointiin.
  • Järjestää ja koordinoida neuvolan palvelut osana perhepalveluverkostoa siten, että turvataan perheiden saamien palvelujen jatkuvuus ja tarvittava moniammatillinen yhteistyö; tehdä tarvittaessa aloitteita toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi.
  • Seurata ja arvioida säännöllisesti neuvolatoiminnan tuloksia, toimintaprosesseja ja toimintaedellytyksiä.
  • Kehittää aktiivisesti neuvolapalveluja ja henkilökunnan ammattitaitoa pitämällä huolta uuden tiedon kanavoitumisesta neuvolatoimintaan.

Kunnan ja yhteiskunnan tasolla

  • Tuntea kunnan lapsiperheiden palvelut ja perheitä koskeva suunnittelu ja päätöksenteko sekä tarvittaessa vaikuttaa niihin.
  • Seurata yhteisön ja ympäristön turvallisuutta, lapsi- ja perhemyönteisyyttä sekä erilaisten tekijöiden vaikutusta perheiden terveyteen ja edistää lasten ja perheiden hyvinvoinnin huomioon ottamista.

Neuvolassa asiointi on maksutonta ja vapaaehtoista. Tosin äitiysavustuksen – äitiyspakkauksen tai vastaavan summan rahaa, vuonna 2012 140 euroa – saa vain, jos hakeutuu äitiysneuvolaan ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Neuvolaan saa yhteyden soittamalla oman kunnan terveyskeskukseen. Yleensä terveydenhoitajan nimi selviää, kun kertoo oman asuinosoitteensa.

Neuvoloiden toimintaa säänneltiin ja valvottiin hyvin tarkasti 1990-luvun alkupuolelle asti. Äkkiä kunnat saivat melko itsenäiset valtuudet järjestää palveluita haluamallaan tavalla, ja monissa kunnissa neuvolatoimintaa kuristettiin merkittävästi. Vuonna 2009 tilanne jälleen muuttui, kun voimaan astui asetus, joka säätelee neuvolatoimintaa merkittävästi (ks. «Neuvolan terveystarkastukset»1, Neuvolan terveystarkastukset).

Määräaikaistarkastukset muodostavat neuvolatyön selkärangan, mutta perheellä on oikeus ottaa neuvolaan yhteyttä muulloinkin. Valtakunnallisten ohjeiden mukaan tavoitteena on, että neuvolassa työskennellään joustavasti, pitkäjänteisesti ja kaavamaisuutta välttäen. Neuvolassa käytetään ensisijaisesti menetelmiä ja toimintatapoja, joiden terveyttä edistävästä ja ehkäisevästä vaikutuksesta on näyttöä. Perusperiaatteita on, että neuvolahenkilökunta kunnioittaa perheen valintoja, mutta tuo kaikessa esiin lapsen edun.

Lapsen odotusaikana neuvolat järjestävät perhevalmennusta. Kotikäyntejä tehdään vaihtelevasti usein lapsen synnyttyä, mutta myös erityistilanteissa. Viime vuosina on erityisesti panostettu isien tukemiseen. Uusi asetus määrää, että jo lasta odottavalle perheelle tehdään ns. laaja terveystarkastus.

Neuvolassa työskentelevistä terveydenhoitajista osa on saanut myös kätilön koulutuksen. Osa tekee vain neuvolatyötä, osa niin sanottua laaja-alaista väestövastuutyötä. Suurin osa lääkäreistä työskentelee neuvoloissa osa-aikaisesti. He tekevät silloin päätyötään yleensä terveyskeskuksen sairausvastaanotoilla.

Neuvolan terveydenhoitajat ovat niin terveydenhoidon kuin lapsiperheiden arjenkin ammattilaisia. Heidän kokemustaan kannattaa käyttää hyödyksi. Osassa neuvoloita järjestetään erilaisia vertaistukiryhmiä. Terveydenhoitajilla on tietoa myös paikkakunnan muista auttajatahoista.

Lääkärit koulutetaan toteamaan ja hoitamaan sairauksia. Neuvolassa lääkäri on ensisijassa seulomassa vikoja, vammoja ja tauteja, joita voisi auttaa. Ravintosuosituksista, kasvatuksesta ja muusta terveen lapsen hoitamisesta lääkärillä on peruskoulutuksensa pohjalta vähemmän tietoa kuin terveydenhoitajilla. Toki kokemus opettaa, ja osa lääkäreistä on täydennyskouluttautunut hyvin neuvolassa toimimiseen.

Äitiysneuvoissa tehtävät seulontatutkimukset perustuvat pääsääntöisesti valtakunnallisiin käytäntöihin. Neuvolat ja synnytyssairaalat tekevät kiinteää yhteistyötä, ja jokaisessa neuvolassa on selkeä ohjeisto tilanteista, joissa odottava äiti on lähetettävä synnytyssairaalan poliklinikalle.

Terveydenhoitajien ja lääkäreiden lisäksi neuvoloissa tai läheisessä yhteistyössä niiden kanssa toimii erilaisia erityistyöntekijöitä. Tällaisia ovat puheterapeutti, psykologi ja fysioterapeutti – joskus myös perhetyöntekijä ja toimintaterapeutti. Heidän pakeilleen mennään yleensä terveydenhoitajan tai lääkärin ohjaamana. Käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain.

Perheneuvola

Perheneuvolatoiminta on sosiaalilain alaista toimintaa, jota kunnat tai kuntayhtymät järjestävät vaihtelevilla tavoilla. Kaikilla paikkakunnilla ei perheneuvolaa ole.

Perheneuvoloissa työskentelee yleensä ainakin psykologi tai psykologeja, sekä sosiaalityöntekijä tai sosiaalityöntekijöitä. Lastenpsykiatreista on kova pula, sen takia kaikkialla ei ole psykiatria saatavilla. Useimpien perheneuvoloiden johtajana toimii psykologi. Perheneuvola on siis eri asia kuin äitiys- tai lastenneuvola. Monen perheneuvolan aikaisempi nimi oli kasvatus- ja perheneuvola. Joillakin paikkakunnilla perheneuvolan yhteydessä toimii niin sanottu nuorisoneuvola.

Tavoitteena on auttaa lapsia, nuoria ja heidän perheitään kasvatukseen, kehitykseen ja perheiden ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa antamalla ohjausta ja neuvontaa, tekemällä tutkimuksia lapsen ja perheen kokonaistilanteesta ja toteuttamalla erilaisia hoitomuotoja kuten perheterapiaa, lasten yksilöterapiaa, vanhemmuuden hoitoa ja verkostoterapiaa.

Perheneuvolan periaatteita on, että perheen tulee itse ottaa sinne aktiivisesti yhteyttä. Terveydenhoitaja tai lääkäri voi toki suositella sen palveluita, mutta sinne ei kirjoiteta varsinaista lähetettä. Perinteisesti perheneuvola toimii terveydenhuollon ulkopuolella: siellä työskentelevät työntekijät eivät siis pääse lukemaan terveyskeskuksen potilasasiakirjoja, eikä se anna ulkopuolisille tietoja ilman vanhemmilta saatua lupaa.

Palveluita joudutaan usein jonottamaan. Toisaalta perheneuvolaa voidaan pitää terveydenhuoltoa täydentävänä palveluna. Jos lapsen psyykkinen vointi vaatii kiireellistä paneutumista, perusterveydenhuollosta voidaan tehdä lähete perheneuvolan sijasta lasten- tai nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon.