Etusivu » Mitä nukahtamisen jälkeen tapahtuu?

Mitä nukahtamisen jälkeen tapahtuu?

Lisää unta - kiireen lyhyt historia
31.5.2017
Timo Partonen

Ihmisen uni on kaavamainen. Nukahtamisen jälkeen kaikki terveet aikuiset nukkuvat saman kaavan mukaan. Kaavan mukaan univaiheet toistuvat yöunen aikana tietyssä järjestyksessä, ja tämä järjestys on terveellä aikuisella aina sama. Univaiheet voimme erottaa toisistaan, jos meillä on kolme mittalaitetta: EEG mittaa sähkötoimintaa aivokuorelta, EMG lihasjänteyttä leuasta ja sääristä sekä EOG silmänliikkeitä silmäkulmista.

Nukahtamisen jälkeen uni on ensin kevyttä perusunta, mutta syvenee nopeasti syväksi perusuneksi. Syvästä perusunesta ihmistä on hyvin vaikeaa saada hereille edes metelöimällä tai ravistelemalla. Syynä tähän on se, että aistinelimiin tulevat ulkoiset ärsykkeet eivät tavoita aivoja. Syvä uni mahdollistaa kuitenkin esimerkiksi unissakävelyn. Aivot ottavat kuitenkin syvässä perusunessa vastaan elimistön sisäisiä ärsykkeitä. Yöunesta syvää perusunta on terveellä aikuisella 16–20 prosenttia, terveellä koululaisella 20–25 prosenttia.

Syvä perusuni vaihtuu vilkeuneksi. Tämä tapahtuu, kun aikaa nukahtamisesta on kulunut noin jalkapallo-ottelun verran eli noin 90 minuuttia. Tällöin elimistön sisäisen kellon käynti kiihtyy. Vilkeuni kestää hetken ja vaihtuu kevyeksi perusuneksi, joka jälleen syvenee nopeasti syväksi perusuneksi. Tällöin sisäisen kellon käynti hidastuu. Syvä perusuni vaihtuu jälleen vilkeuneksi, joka kestää hieman pitempään kuin edellisellä kerralla ja pitenee yön kuluessa jopa 30 minuuttia kestäviksi jaksoiksi. Tämä kaava toistuu kaikilla terveillä aikuisilla yöunen aikana.

Univaiheiden keskimääräinen suhde muuttuu eri vuodenaikoina. Talvisin yöunessa on vähemmän syvän unen vaiheita ja enemmän vilkeunta kuin kesäisin. Talvella uni on siis kevyempää, minkä takia se voi helposti muuttua myös katkonaiseksi. Tämän takia myös muistamme nähneemme runsaammin unia talvisin. Elimistön sisäisen kellon synnyttämät ruumiinlämmön ja melatoniinin erityksen vuorokausirytmit ovat nuorilla jaksoltaan liki yhtä pitkät, mutta vanhemmiten näiden jaksojen pituusero venyy. Vanhemmiten erityisesti syvän perusunen määrä vähenee ja yleisesti uni kevenee yöunen täyttyessä kevyen perusunen vaiheilla. Nämä muutokset saattavat selittää sitä, että uni on katkonaista aamuyöllä ja ihminen havahtuu hereille tavallista aiemmin ikääntymisen myötä.

Univaiheiden vuorottelu perusunen ja vilkeunen kesken luo yöuneen unisyklin. Tämä unisykli toistuu tavallisesti neljästä kuuteen kertaa yöunen aikana riippuen siitä, miten pitkä ihmisen yöuni luontaisesti on. Syvän perusunen vaiheet kertyvät yöunen ensimmäiselle puoliskolle, minkä jälkeen uni kevenee selvästi ja tulee samalla myös alttiiksi ulkoisille häiriötekijöille, kuten esimerkiksi melulle tai valolle. Vilkeunen vaiheet puolestaan kertyvät yöunen toiselle puoliskolle ja pitenevät aamua kohti. Vilkeunta on terveen aikuisen yöunesta 21–30 prosenttia.

Vilkeunesta ihminen saattaa helposti herätä hetkeksi, mutta nukahtaa heti uudelleen. Siten myös lyhyet valvejaksot kuuluvat terveen ihmisen yöuneen. Kun nukahtamiseen kulunut aika ja kaikki lyhyet heräämiset yön ajalta lasketaan yhteen, valvetta kertyy terveen aikuisen yöuneen joka yö 10–20 minuuttia. Kun ihminen herää kesken vilkeunen, hän muistaa nähneensä unta. Jos ihminen herää kesken kevyen perusunen, hän ei muista nähneensä unta tai muistaa vain haaleita unikuvia. Kevyttä perusunta on terveen aikuisen yöunesta 50–63 prosenttia. Koska jokaisen yöunessa on aina ainakin jonkin verran vilkeunta, jokainen näkee unia joka yö, vaikka ei sitä aamulla herätessään muistaisikaan.

Vilkeuni on paradoksinen univaihe, sillä sen aikana aivosähkötoiminta on valveen lailla vilkasta, ja hengitys ja verenkierto ovat epätasaisia ja rauhattomia. Aamuyön aikana vilkeunen jaksot muuttuvat voimakkaammiksi. Tällöin ne voivat helposti muuttua myös painajaisuniksi. Aivot toimivat ja silmät liikkuvat vilkeunessa yhtä vilkkaasti kuin valveilla, joten nämä kaksi terveeseen yöuneen kuuluvaa vaihetta on erotettava tahdonalaisten lihasten sähkötoiminnan perusteella. Vilkeunessa raajat ovat halvaantuneet, vartalon lihakset pysyvät lyhyitä supistuksia lukuun ottamatta täysin velttoina emmekä pysty liikkumaan. Jos vilkeunen aikana kuitenkin liikumme, lyömme tai potkimme, kyse on terveestä poikkeavasta ilmiöstä.

Vilkeunen aikana nähtävät unet sisältävät tavallisesti vahvan tunnelatauksen, mikä voi selittää niiden pysymistä muistissa. Koska useammat valveen aikaiset ajatukset tai muistot sulautuvat yhteen, unissamme on usein perin juurin surrealistinen juoni ja hehkuvat värit juonenkäänteitä tehostamassa.

Unessa nähdyt unikuvat ovat yksilöllisiä mutta kulttuuritaustaan sidottuja, eikä niillä ole ihmiselle mitään merkitystä, ellei henkilö jostain syystä anna niille erityistä merkitystä. Unet kertovat siitä, että aivot toimivat aktiivisesti paitsi valveen myös unen aikana ja että uni ei ole elimistön toimintojen suhteen passiivinen olotila. Unet ovat kuitenkin unikuviensa puolesta merkityksettömiä samaan tapaan kuin Aleksis Kiven (1834–1872) Seitsemän veljeksen Tuomas toteaa Simeonille huuhkajan pahaenteiseksi koetun ääntelyn olevan.

SIMEONI. Huhkain tuolla korvessa huutelee, ja hänen huutonsa ei ennusta koskaan hyvää. Ennustaapa tulipaloa, tappeluksia ja murhia niinkuin vanhat ihmiset sanoo.

TUOMAS. Metsässä on huutaminen sillä virkana ja ilman mitään merkitystä.

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

Pöllöt, jotka nykyisin voidaan nähdä velhomaailman kirjekyyhkyinä, jalkapallosankareina tai viisauden perikuvina, olivat ihmisille aiemmin pelon lähde. Samaan tapaan viestintuojina tuonpuoleisesta kuin mitä ihmiset ovat nähneet isot mustat koirat masennuksen allegoriana tai mustanpuhuvat korpit kuoleman.

Miksi nukumme? Itävaltalainen lääkäri Sigmund Freud (1856–1939) kirjoitti 12. kesäkuuta 1900 päiväämässään kirjeessä saksalaiselle kollegalleen Wilhelm Fliessille (1858–1928) ratkaisseensa unien arvoituksen.

Arveletko, että jonain päivänä talon seinään laitetaan marmorilaatta, johon on kaiverrettu nämä sanat: ’Tässä talossa 24. heinäkuuta 1895 unien salaisuus paljastui tri Sigm. Freudille’? Tällä hetkellä pidän sitä jopa hieman mahdollisena.

Tuota heinäkuun päivää edeltäneenä yönä Freud oli nähnyt unen ("Irmas Injektion"), jonka hän analysoi seikkaperäisesti yleistäen selityksensä teorian tasolle asti. Freudin selitys oli, että unien tehtävänä oli saattaa alitajunnan toiveet lihaksi eikä miten tahansa, vaan sillä tavoin, että nukkuva ei heräisi kesken kaiken. Hänen mukaansa unikuvat olivat toiveita, jotka olimme torjuneet valveilla mutta jotka saattoivat vihdoin toteutua unessa, tosin valeasuun naamioituneina. Unet toimivat siten ikään kuin psyykkisen painekattilan varaventtiileinä.

Nykyisin tiedämme, että tarvitsemme unta, jotta soluista poistetut aineenvaihduntatuotteet poistuvat myös aivoista. Osa näistä on solujen toiminnoille haitallisia. Aivoissa ja selkäytimen ympärillä kiertävä aivo-selkäydinneste pääsee unitilan aikana huuhtoutumaan syvemmälle solujen väliseen tilaan ja tuomaan sieltä kuona-aineet pois. On kuin se huuhtoisi nousuveden lailla aivosolujemme rantoja. Unitila puhdistaa aivojamme, kun nukumme luonnollista unta, tai yhtä lailla, jos olemme nukutettuna keinounessa.

Syvän unen aikana aivoissa tapahtuu myös hermoliitosten huolto siten, että tasaisen hyvin toimivat liitokset hermosolujen välillä säilytetään ja korjataan kuntoon valveen vaurioilta. Sitä vastoin liian vahvat tai liian heikot hermoliitokset puretaan pois. Yöunta tarvitsemme myös uusien hermosolujen synnyttämiseksi etenkin muistin kannalta tärkeille aivoalueille. Kaikki hermosolut eivät ole ihmisellä syntyessä valmiina, minkä jälkeen niitä vain kuolee pois toisilla nopeammin, toisilla hitaammin, vaan aikuisenakin meille syntyy aivoihin uusia hermosoluja sekä aivoturson ja tursopoimun välissä pykäläpoimuun että sivukammioiden ulkoseiniin. Näiden edellä mainittujen tehtävien lisäksi uni ilmeisesti vahvistaa elimistön vastustuskykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. Vertailemalla useita nisäkäslajeja toisiinsa on saatu selville, että mitä pitkäunisempi laji on, sitä paremmin se on suojassa etenkin loistartuntoja vastaan.

— — —

Olet luvussa: Kaikki terveysvaarat kertyvät illanvirkuille

Edellinen artikkeli: Ihmiset nipistävät herkästi yöunestaa1

Seuraava artikkeli: Univelka johtaa terveysvaaroihin2