Etusivu » Testaa, oletko illanvirkku vai illantorkku

Testaa, oletko illanvirkku vai illantorkku

Lisää unta - kiireen lyhyt historia
31.5.2017
Timo Partonen

Ihmisen yöunen ajoitus on yksilöllinen. Siis se, mihin kellonaikaan yöuni luontaisesti ajoittuu, on yksilöllistä. Vähitellen lapsuuden aikana uni-valverytmi tulee näkyville, ja ennen murrosikää se on jo selvästi nähtävissä. Murrosiässä lähes jokaisen nuoren unijakso pyrkii myöhentymään ainakin jonkin verran ja nuoret ovat illanvirkumpia kuin mitä olivat aiemmin. Yläluokkien koululaisilla yöunet voivat osin myös tästä syystä jäädä liian lyhyiksi. Jopa alaluokkien koululaisillakin yöunet voivat jäädä liian lyhyiksi esimerkiksi kiireen ja liian myöhään asti jatkuvan harrastuksen tai ruutuajan takia. Tähän tavallisesti auttaa se, että illat rauhoitetaan tarpeettomalta kiireeltä noin 1 tunti ennen haluttua nukahtamisaikaa ja että yöunelle varataan sen tarvitsema aika.

Unirytmit ovat ihmisillä luontaisesti hyvin erilaisia. On luontaisesti aamuihmisiä (aamunvirkut, illantorkut), luontaisesti iltaihmisiä (aamuntorkut, illanvirkut) ja näiden kahden ääripään välissä yöunensa nukkuvia.

Joka päivä luontaisesti aamuihmiset käyvät nukkumaan aikaisimmillaan noin kello 18, nukkuvat luontaisen pituisen yöunensa ja heräävät yöuniltaan virkeinä esimerkiksi noin kello 2. Suomalaisista aikuisista aamuihmisiä on joka viides.

Joka päivä luontaisesti iltaihmiset käyvät nukkumaan myöhäisimmillään noin kello 3, nukkuvat luontaisen pituisen yöunensa ja heräävät yöuniltaan virkeinä esimerkiksi noin kello 11. Suomalaisista aikuisista iltaihmisiä on joka kahdeksas.

Yhteiskunnan työaikojen ja sosiaalisen lukujärjestyksen muutokset ovat muokanneet myös suomalaisten unen yksilöllisiä piirteitä. Yhä useampi on univelkainen. Univelka kasvaa nykyaikana niin lapsilla ja nuorilla kuin aikuisilla. Yhä useampi on myös iltaihminen. 30 vuotta sitten suomalaisista aikuisista aamuihmisiä oli joka kolmas ja iltaihmisiä joka yhdestoista.

Ruotsin kuningatar Kristiina oli mitä ilmeisimmin aamuihminen, ja hänen opettajansa ranskalainen filosofi Descartes oli mitä ilmeisimmin iltaihminen. Aamuihmisen ja iltaihmisen aikataulujen yhteensovittaminen pitkän päälle saattaa usein olla hyvinkin hankalaa, mistä karulla tavalla kertoo osin myös aamunvirkun Kristiinan ja illanvirkun Descartesin ennen päivän sarastusta aamuvarhain pitämien istuntojen päättyminen muutamassa kuukaudessa jälkimmäisen kuolemaan.

Saksalainen lääkäri Emil Kraepelin (1856–1926) oli jo toimiessaan 1880-luvun jälkipuoliskolla Tarton yliopiston psykiatrian klinikassa alkanut järjestelmällisesti tutkia unitutkimushuoneessa aamu-iltaunisuutta. Siellä hän julkaisi ensimmäisenä tiedeyhteisön luettavaksi aamu-iltaunisuuden piirreominaisuuksia yhdessä väitöskirjaoppilaansa Axel Oehrnin (1862–1907) sekä postdoc-tutkijansa Eduard Michelsonin (1861–1944) kanssa. Seuraavan syväluotauksen aamu-iltaunisuuteen teki venäläissyntyinen fysiologi Nathaniel Kleitman (1895–1999) vasta runsaat 30 vuotta myöhemmin Chicagon yliopistossa suorittamillaan tutkimuksilla. Hän myös löysi ihmiseltä vilkeunen.

Mistä tietää, onko aamuihminen vai iltaihminen? Taulukossa «Vastaamalla seuraaviin kysymyksiin voit arvioida aamuisuus-iltaisuuspiirteesi, oletko illanvirkku, aamunvirkku vai näiden väliltä.»1 esitettyihin kysymyksiin antamasi vastaukset auttavat selvittämään, oletko enemmän aamuihminen vai enemmän iltaihminen. Nämä 6 kysymystä ovat 19 kysymyksen lomakkeelta, jota on useimmiten käytetty aamu-iltaunisuuden itsearviointiin. Alun perin lomakkeen kysymykset laati Göteborgissa ruotsalainen psykologi Oscar Öqvist, ja tämän jälkeen niitä edelleen testasi ja kehitti ruotsalainen Olov Östberg aluksi yksin ja myöhemmin yhdessä englantilaisen James A. Hornen kanssa. Lopputuloksena oli vanhin ja käytetyin lomake ihmisen sisäisen kellon toiminnan tutkimiseksi.

Taulukko 1. Vastaamalla seuraaviin kysymyksiin voit arvioida aamuisuus-iltaisuuspiirteesi, oletko illanvirkku, aamunvirkku vai näiden väliltä.
Kaikkien kannattaa hoitaa terveyttään mahdollisimman hyvin, mutta jos saat pistemäärän 5–12 eli olet selkeästi illanvirkku, muista huolehtia terveydestäsi erityisen hyvin jo nuoresta pitäen.
Kysymys 1. Olettaen sopivat ympäristön olosuhteet, kuinka helppoa sinulle on aamuisin vuoteesta nouseminen? Valitse sopivin seuraavista vaihtoehdoista:
☐ ei lainkaan helppoa ☐ ei kovin helppoa ☐ melko helppoa ☐ hyvin helppoa
Kysymys 2. Kuinka väsyneeksi tunnet itsesi aamuisin ensimmäisen ½ tunnin aikana? Valitse sopivin seuraavista vaihtoehdoista:
☐ hyvin väsyneeksi ☐ melko väsyneeksi ☐ melko levänneeksi ☐ hyvin levänneeksi
Kysymys 3. Oletetaan, että olet päättänyt ruveta harrastamaan jotakin urheilulajia. Ystäväsi suosittelee sinulle harjoitusohjelmaksi 2 kertaa viikossa tunti kerrallaan. Paras aika hänelle on aamuisin kello 7.00–8.00. Pitäen mielessäsi vain oman "parhaalta tuntuu" -rytmisi, kuinka luulisit suoriutuvasi? Valitse sopivin seuraavista vaihtoehdoista:
☐ olisin hyvässä vireessä ☐ olisin kohtuullisessa vireessä ☐ tuntuisi melko vaikealta ☐ tuntuisi hyvin vaikealta
Kysymys 4. Oletetaan, että sinun täytyy osallistua 2 tunnin rasittavaan fyysiseen työhön. Voit täysin vapaasti suunnitella aikataulusi. Ottaen huomioon vain oma "parhaalta tuntuu" -rytmisi, minkä vaihtoehdon valitsisit? Valitse sopivin seuraavista vaihtoehdoista:
☐ kello 8.00–10.00 ☐ kello 11.00–13.00 ☐ kello 15.00–17.00 ☐ kello 19.00–21.00
Kysymys 5. Oletetaan, että voit valita työaikasi. Oletetaan, että työpäivä on 5 tunnin mittainen, työ on mielenkiintoista ja palkkaa maksetaan tulosten mukaan. Minkä työajan valitsisit? Valitse sopivin seuraavista vaihtoehdoista.
☐ kello 08–13☐ kello 09–14☐ kello 10–15☐ kello 11–16☐ kello 12–17☐ kello 13–18
☐ kello 14–19☐ kello 15–20☐ kello 16–21☐ kello 17–22☐ kello 18–23☐ kello 19–24
☐ kello 20–01☐ kello 21–02☐ kello 22–03☐ kello 23–04☐ kello 24–05☐ kello 01–06
☐ kello 02–07☐ kello 03–08☐ kello 04–09☐ kello 05–10☐ kello 06–11☐ kello 07–12
Kysymys 6. On niin sanottuja "aamuihmisiä" (aamunvirkku, illantorkku) ja "iltaihmisiä" (illanvirkku, aamuntorkku). Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Valitse sopivin seuraavista vaihtoehdoista.
☐ Ehdottomasti "aamuihmisiin" ☐ Enemmän "aamu-" kuin "iltaihmisiin" ☐ Enemmän "ilta-" kuin "aamuihmisiin" ☐ Ehdottomasti "iltaihmisiin"
Vastausten pisteytys:
Kysymys 1. Pisteet (vasemmalta oikealle) 1, 2, 3 tai 4
Kysymys 2. Pisteet (vasemmalta oikealle) 1, 2, 3 tai 4
Kysymys 3. Pisteet (vasemmalta oikealle) 4, 3, 2 tai 1
Kysymys 4. Pisteet (vasemmalta oikealle) 4, 3, 2 tai 1
Kysymys 5. Pisteet 5 (kello 23–24... kello 6–7), 4 (kello 3–4... kello 7–8), 3 (kello 4–5... kello 12–13), 2 (kello 9–10... kello 15–16) tai 1 (kello 12–13... kello 2–3).
Kysymys 6. Pisteet (vasemmalta oikealle) 6, 4, 2 tai 0
Pisteiden tulkinta:
19–27 pistettä = aamuihminen (aamunvirkku, illantorkku)
13–18 pistettä = ei aamuihminen eikä iltaihminen vaan siltä väliltä
5–12 pistettä = iltaihminen (illanvirkku, aamuntorkku)

— — —

Olet luvussa: Kaikki terveysvaarat kertyvät illanvirkuille

Edellinen artikkeli: Univelka johtaa terveysvaaroihin1

Seuraava artikkeli: Unta varten on joka päivä kaksi aikaikkunaa2