Etusivu » D-vitamiini

D-vitamiini

100 kysymystä ravinnosta
15.10.2015
Antti Aro

Riittämätön D-vitamiinin saanti on Suomessa erityisesti lasten ja ikääntyvien henkilöiden sekä kalaruokia karttavien ongelma.

D-vitamiinia muodostuu auringon ultraviolettivalon vaikutuksesta ihossa. Valitettavasti tämä vaikutus rajoittuu Suomessa lähinnä kesäkuukausiin. Kesällä hankitut varastot eivät kestä muutamaa kuukautta pitempään, joten pimeään vuodenaikaan tarvitsemme D-vitamiinia ravinnosta.

Ihmisten eläessä entistä pitempään luuston kunnon merkitys on korostunut ja luukadon eli osteoporoosin «Osteoporoosi (luukato)»1 torjuntaan kiinnitetään runsaasti ja aiheellisesti huomiota. D-vitamiinin riittävä saanti on edellytys sille, että ravinnon kalsium imeytyy ja luuston mineraalitiheys säilyy hyvänä. Tämä ei ole vain vanhuuden murhe, vaan riittävä D-vitamiinitila on tärkeä kaikissa elämän vaiheissa. Koska Suomessa on todettu D-vitamiinin saannin olevan talvikautena niukkaa, aloitettiin vuonna 2003 maito- ja hapanmaitotuotteiden täydentäminen D-vitamiinilla annoksena 0,5 mikrogrammaa (gramman miljoonasosaa) 100 grammassa ja lisättiin D-vitamiinitäydennystä rasvalevitteissä 10 mikrogrammaan/100 g. Vuodesta 2010 lähtien maitovalmisteisiin on lisätty 1 mikrogramma ja rasvalevitteisiin 20 mikrogrammaa/100 g.

Imeväisten ja muiden alle 3-vuotiaiden osalta D-vitamiinin riittävä saanti on turvattu sillä, että lapsille annetaan rinta- ja pulloruokinnan lisäksi D-vitamiinitippoja. D-vitamiinin puutteesta johtuva lasten riisitauti onkin nykyisin harvinainen vaiva. Myöhemmällä iällä D-vitamiinin saanti on riippunut erityisesti kalan käytöstä. Valitettavasti kalan käyttö jakautuu hyvin epätasaisesti: D-vitamiinin saannin kannalta riittävästi kalaa eli kahdesti viikossa nauttii vain noin viidennes suomalaisista. Nykyisin ravintomme D-vitamiinista noin kolmannes saadaan kalasta. Vitaminoitujen elintarvikkeiden merkitys on lisääntynyt, ja nestemäisten maitovalmisteiden osuus D-vitamiinin saannista on nykyisin 30–45 % ja ravintorasvojen noin 25 %.

D-vitamiinin riittävä saanti onnistuu helpoimmin syömällä viikoittain pari kala-ateriaa ja käyttämällä vitaminoituja ravintorasvoja ja maitotuotteita. D-vitamiinilla täydennettyjen tuotteiden käyttö on eduksi kaikille, mutta erityisen tärkeää kasvaville lapsille ja myöskin eläkeläisille, joiden D-vitamiinin tarve on suurempi kuin lasten. Täydennettyjen elintarvikkeiden sisältämät määrät ovat kohtuullisia, joten vaaraa niiden aiheuttamasta D-vitamiinin liikasaannista ei ole. Täydennysten lisäämisen jälkeen suomalaisten D-vitamiinin saanti on keskimäärin ollut suositusten mukaista. Nuorten ja keski-ikäisten on mahdollista saavuttaa suositeltava saanti tavallisia ruokia käyttämällä, mutta pikkulapsille ja eläkeikäisille suositetaan lisäksi D-vitamiinivalmisteiden käyttöä (lapsille10 mikrogrammaa ja ikääntyneille 20 mikrogrammaa päivässä).

Jatkuvasti laitoshoidossa tai muuten auringonvalon ulottumattomissa oleskeleville D-vitamiinivalmisteen jatkuva käyttö on erityisen tärkeää. Kasvikunnasta saatavan D2-vitamiinin hyväksikäyttö on puutteellista, joten kasvissyöjienkin kannattaisi liittää ruokavalioonsa kalaa, D-vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita tai D-vitamiinivalmisteita.

Väestötutkimuksissa todettujen tilastollisten yhteyksien perusteella pidetään mahdollisena, että D-vitamiini voisi vähentää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen tai MS-tautiin. Asiaa selvitetään tutkimuksissa, joiden tuloksia voidaan odotella 5–10 vuoden kuluessa. Nykytiedon mukaan suosituksia suurempien D-vitamiiniannosten nauttimisesta ei ole hyötyä terveydelle.