Suomessa säädettyjen tupakkalakien tarkoituksena on suojata tupakoimattomia. Tupakkatuotteiden esilläpitoa ja saatavuutta on rajoitettu ja tupakointikieltoja laajennettu. Tupakan myyntikielloilla alle 18-vuotiaille nuorille halutaan ehkäistä nuorten tupakoinnin aloittamista.

Vaikka tupakointi on viime vuosikymmeninä vähentynyt niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa, vuonna 2019 tehdyn Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan päivittäin tupakkatuotteita käytti 14-vuotiaista tytöistä ja pojista 2 %, 16-vuotiaista tytöistä 9 % ja pojista 12 % sekä 18-vuotiaista tytöistä 14 % ja pojista 17 %. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisista 20–64-vuotiaista tupakoi päivittäin 12 % vuonna 2020.

Lopettamiseen tukea

Tupakkatuotteiden käytön lopettaminen voi olla vaikeaa, ja monesti tarvitaan useampia lopettamiskertoja. Lopettamiseen saa tukea terveydenhuollon työntekijöiltä, apteekeista ja erilaisilta järjestöiltä, jotka järjestävät esimerkiksi ryhmätoimintaa lopettamisen tueksi.

Koska tupakointi ja nuuskan käyttö vaikuttavat haitallisesti suun ja hampaiden terveyteen jo nuorilla tupakkatuotteiden käyttäjillä, tupakasta vieroitus ja nikotiinittomuuden edistäminen kuuluvat myös suunterveydenhuollon henkilöstön perustehtäviin. Lopettamisen tukeminen on luontevaa tehdä moniammatillisena yhteistyönä koulun, työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon kesken.

Lopettamisen apukeinoja

Tupakkatuotteiden käytön lopettajan avuksi on olemassa erilaisia nikotiinikorvaushoitolääkkeitä, kuten purukumeja, laastareita, imeskely- ja kielenalustabletteja sekä inhalaattoreita. Niiden käyttöä suositellaan yli 10 savuketta polttavalle tupakoivalle tai päivittäin nuuskaavalle. Nikotiinikorvaushoito on jaksohoitoa, josta irrottaudutaan asteittain nikotiinikorvaustuotteiden vahvuutta vähentäen. Samalla on tarkoitus päästä irti nikotiiniriippuvuudesta.

Lääkärin määräämät reseptivalmisteet, joiden vaikuttavia aineita ovat yleisimmin varenikliini ja bupropioni, voivat olla avuksi yksilöohjauksen lisänä voimakkaaseen tupakkariippuvuuteen, joka mitataan Fagerströmin kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustestillä (HSI-testi, pistemäärä ≥ 3 ja potilas on motivoitunut lopettamaan tupakoinnin). Tupakasta vieroitus- lääkkeiden soveltuvuudesta tupakoinnin lopettamisen tueksi voi keskustella oman hammaslääkärin tai lääkärin kanssa. Varenikliini on tutkitusti tehokkain tupakastavieroituslääke.

Sähkötupakan, nuuskan tai nikotiininuuskan käyttöä tupakoinnin lopettamisen tukena ja vieroitushoitona ei voida suositella.

Lopettamisvaiheen vaikutus suun terveyteen

Lopettamisvaiheessa ilmenee usein pastillien imeskelemisen tarve. Silloin ksylitolipastillit ovat suositeltavia, ettei tupakoinnin lopettaminen aiheuttaisi uhkaa suun terveydelle. Voi myös ilmetä ientulehdusta, jonka tupakkatuotteiden käytön aiheuttama heikentynyt ikenien verenkierto on peittänyt. Ientulehduksen hoitamiseksi tulee tehostaa suun puhdistusta ja tarvittaessa kääntyä hammaslääkärin tai suuhygienistin puoleen.

Yleensä välittömät vaikutukset tupakoinnin lopettamisen jälkeen näkyvät jo muutaman päivän kuluessa, esimerkiksi haju- ja makuaistin paranemisena.

Pidemmän ajan kuluessa lopettaminen vaikuttaa perusteellisemmin terveyteen, muun muassa sydäninfarktin riski puolittuu vuodessa lopettamisen jälkeen.

Nikotiinittomuuden edistämisessä tärkeintä on tupakkatuotteiden aloittamisen ehkäisy, etenkin lasten ja nuorten osalta. Lasten ja nuorten kasvu- ja elinympäristöjen tulisi olla nikotiinittomia.