Etusivu » Tali-ihottuma

Tali-ihottuma

Lääkärikirja Duodecim
5.2.2021
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Kristiina Airola

Tali-ihottuma eli seborrooinen ekseema on yleinen niin lapsilla kuin aikuisillakin. Sitä esiintyy aivan varhaislapsuudessa ja uudestaan murrosiästä lähtien, jolloin lepotilassa olleet talirauhaset alkavat kasvaa ja erittää talia. Malassezia-rasvahiivat pilkkovat talia, joka härskiintyy ja ärsyttää ihoa. Iho alkaa punoittaa, hilseillä ja kuivua pinnasta, ja on syntynyt tali-ihottuma eli taliköhnä (lat.eczema seborrhoicum). Taudin syntyyn vaikuttavat runsaan talinerityksen ja hiivakasvun lisäksi elimistön reagointi talin hajoamistuotteisiin.

Aikuisilla tali-ihottuman esiintyvyys on noin 3–5 % ja se on miehillä jonkin verran naisia yleisempää. Lieviä oireita eli päänahkaan painottuvaa hilseilyä ja kutinaa on selvästi useammalla. Myös joihinkin sairauksiin (kuten HIV ja Parkinsonin tauti) ja lääkkeisiin (kuten tietyt psyykenlääkkeet) voi liittyä lisääntynyt taipumus tali-ihottumaan.

Tali-ihottuman oireet

Tali-ihottuma oireilee pääosin alueilla, joissa on paljon talirauhasia, eli hiuspohjassa, kasvoilla, rintakehällä ja genitaalialueella. Iho voi tuntua yhtä aikaa rasvaiselta ja kuivalta, koska talin eritys ja ekseemaan liittyvä ihon kuivuminen tapahtuvat eri mekanismeilla.

Tyypillisiä oireita ovat hilse1 ja kutina päänahassa (kuva « Seborrooinen ekseema hiuspohjassa»1) sekä punoittavat, hilseilevät ekseemaläiskät kulmakaarissa, nenänpielissä, parran alueella (kuva « Seborrooinen ihottuma nasolabiaalipoimuissa»2) ja korvien seudussa. Joskus ihottumaa on myös vartalolla rinnan ja selän keskiviivassa (kuva « Vartalon seborrooinen ekseema»3) sekä pakaravaossa ja ulkoisissa sukuelimissä.

Kuva 1.

Seborrooinen ekseema hiuspohjassa. Rehevästi hilseilevä seborrooinen ekseema hiuspohjassa. Hilse on hienojakoisempaa kun psorissa, mutta usein pelkän hiuspohjamuutoksen perusteella rajankäynti psorin suuntaan on mahdoton.

Kuva 2.

Seborrooinen ihottuma nasolabiaalipoimuissa. Seborrooinen ekseema hakee "hikirännejä" - tyypillisesti mm. nasolabiaalipoimun seutua. Oireita on yleensä nenän tyviseudussa otsalla.

Kuva 3.

Vartalon seborrooinen ekseema. Seborrooinen ekseema voi olla hyvin laaja-alainen; selässäkin se hakeutuu "hikirännien" seutuun.

Oireilevat alueet vaihtelevat henkilöstä toiseen. Vastasyntyneillä tali-ihottumaa on useimmiten hiuspohjassa, ja nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä usein terskan alueella2.

Tali-ihottuma pahenee yleensä talvisin ja rauhoittuu kesällä.

Tali-ihottuman toteaminen

Seborrooisen ekseeman diagnoosi tehdään oireiden ja niiden sijainnin perusteella. Varsinkin hiuspohjan osalta tärkein erotusdiagnoosi on psoriaasi3. Ihottuma voi myös muistuttaa atooppista ihottumaa4 tai ihon sieni-infektiota. Miesten genitaalialueen tali-ihottumaa2 hoidetaankin usein aluksi hiiva- tai sieni-infektiona.

Tali-ihottuman itsehoito

Aikuisilla taipumus tali-ihottumaan on yleensä pysyvä, joten hoidon tarkoitus on pitää oireet kurissa ja se uusitaan aina tarpeen mukaan.

Ihon perushoitoon kuuluu päivittäinen pesu vedellä ja saippualla, mikä poistaa härskiintyneen talin ja vähentää hiiva- ja bakteerikasvua. Pesun jälkeen iho voidellaan vähärasvaisella perus- tai kosteusvoiteella. Myös glyserolia sisältävästä desinfektiokäsihuuhteesta voi olla apua sekä iholla että hiuspohjassa.

Hiuspohjan hilseilyä vähentävät ns. hilseshampoot, jotka sisältävät esimerkiksi seleenisulfidia tai sinkkipyritionia.

Paikallisilla sienilääkkeillä vähennetään ihon ja hiuspohjan rasvahiivojen määrää. Iholle käytetään sienivoidetta ja hiuspohjaan lääkeshampoota yleensä 1–2 viikon hoitokuureina ja sen jälkeen tarpeen mukaan ylläpitohoitona 1–2 kertaa viikossa.

Punoittavaa ja hilseilevää ihoa voi hoitaa apteekista saatavalla hydrokortisonivoiteella tai hydrokortisonin ja sienilääkkeen yhdistelmävoiteella 1–2 viikon hoitokuureina. Päänahkaa voi hoitaa hydrokortisoniliuoksella 1–2 viikon ajan.

Myös pakaravaon ja ulkoisten sukuelinten ihottumaa hoidetaan saippuapesulla, perus- tai kosteusvoiteella ja tarvittaessa 1–2 viikon hydrokortisonivoidekuureilla.

Milloin lääkäriin?

Kun itsehoito ei auta ja ihottuma, kutina ja kirvely häiritsevät itseä tai läheisiä, on aika mennä lääkäriin. Paikallishoitoa voidaan tehostaa mm. kalsineuriinin estäjävoiteella (pimekrolimuusi tai takrolimuusi). Joskus tarvitaan sisäinen sienilääkekuuri tai UV-valohoitoa5.

Tali-ihottuman ehkäisy

Taipumusta rasvaiseen ihoon ja tali-ihottumaan ei voi estää. Ihon säännöllinen perushoito vähentää lääkehoitokuurien tarvetta.

Käytettyjä lähteitä

Salava A. Seborrooinen ekseema (tali-ihottuma) aikuisella. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 31.10.2019.

Handler MZ. Seborrheic dermatitis. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 13.11.2020.

Borda LJ ja and Wikramanayake TC. Seborrheic Dermatitis and Dandruff: A Comprehensive Review. J Clin Investig Dermatol. 2015; 3(2).