Mielenterveyden häiriöiden lääkehoito perustuu huolelliseen diagnoosiin ja eri hoitovaihtoehtojen punnitsemiseen. Äkillisessä päivystystilanteessa tähän on harvoin mahdollisuutta.

Lääkehoito on päivystystilanteessa useimmiten tarpeellinen vain ahdistuneisuuden, kiihtyneisyyden, sekavuuden tai väkivaltaisen käyttäytymisen rauhoittamiseksi. Säännöllistä lääkitystä ei yleensä kannata aloittaa päivystystilanteessa. Tilanteen rauhoituttua oikean diagnoosin tekeminen on olennaisesti helpompaa, ja sen perusteella päätetään tarvittavasta säännöllisestä lääkityksestä. Monet hoidollisesti turhat ja helposti pitkäaikaisiksi unohtuvat lääkehoidot on aloitettu päivystystilanteessa ilman huolellista tutkimusta.

Avohoidossa olevan mielenterveyden häiriöistä kärsivän lääkehoitoa koskevissa päätöksissä on huomioitava nykyinen lääkehoito ja hänen aikaisemmat kokemuksensa eri lääkkeistä. Päivystävän lääkärin voi olla hyvä keskustella sairastuneen oman lääkärin kanssa lääkitykseen liittyvistä muutoksista.