Mitä ovat ahdistuneisuus- ja pelko-oireiset häiriöt?

Kyky pelätä on tärkeä ominaisuus, jonka avulla ihminen osaa välttää vaarallisia tilanteita. Vaarallisissa tai jännittävissä tilanteissa pelko on luonnollinen tunne. Ahdistuneisuus on pelon tapainen tunne, johon ei välttämättä liity tiettyä kohdetta. Pelot tai ahdistuneisuus voivat olla niin voimakkaita, että ne kaventavat toimintakykyä tai aiheuttavat muuta tarpeetonta kärsimystä. Tällöin on kyse ahdistuneisuushäiriöstä. Pelot ja ahdistuneisuus ovat usein syy alkoholin tai päihteiden liikakäyttöön.

Ahdistuneisuus ja pelko aktivoivat elimistön sympaattisen hermoston toimintaa. Sen seurauksena syntyy ruumiillisia oireita, kuten sydämen lyöntien tihentymistä, muita sydäntuntemuksia, hengitysvaikeuksia, pahoinvointia, ripulia, suun kuivumista, hikoilua ja vapinaa.

Ahdistuneisuuden luonteen huolellinen selvittäminen on tärkeää oikean hoitolinjan valitsemiseksi ja henkilön ohjaamiseksi asianmukaiseen jatkohoitoon.

Varsinaisista ahdistuneisuushäiriöistä on kyse, kun ahdistuneisuus tai pelot ovat niin voimakkaita, että ne rajoittavat potilaan psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä eivätkä ole ohimeneviä. Taulukossa Tavallisimmat ahdistuneisuushäiriöt on esitetty tavallisimmat ahdistuneisuushäiriöt.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja ainakin joka kymmenes kärsii elämänsä aikana niistä. Lievemmät ahdistus-, jännitys- ja pelko-oireet ovat huomattavasti tätä yleisempiä.

Ahdistuneisuus on usein tilannekohtaista, vaikean elämäntapahtuman laukaisemaa ja menee tilanteen lauetessa luonnostaan ohi. Ahdistuneisuus voi myös jatkua pidempään, jolloin se rajoittaa toimintakykyä.

Psykoterapia on usein paras keino lievittää pelkoja ja ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuutta ja pelkoja voi lievittää myös lääkkeillä, joista tärkeimpiä ovat masennuslääkkeet, bentsodiatsepiinit sekä buspironi. Pelko- ja ahdistusoireet ovat tavallisia myös psykoottisissa häiriöissä. Tällöin niiden hoidossa käytetään ensi sijassa psykoosilääkkeitä.