Alkoholin ongelmakäyttö on sydänsairauksien ja syövän jälkeen yleisin sairaalahoitoon joutumisen syy. Alkoholi löytyy monen itsemurhan, tapon, auto-onnettomuuden, tapaturmaisen kuoleman ja perheväkivaltatapauksen taustalta.

Alkoholin ongelmakäyttöön liittyy usein jokin muu psykiatrinen häiriö. Lääkkeillä voidaan joko estää alkoholin ongelmakäyttöä tai hoitaa alkoholismin taustalla olevia psykiatrisia sairauksia. Myös alkoholin vieroitusoireiden hoidossa tarvitaan lääkitystä.

Ehkä joka kuudes suomalainen mies ei hallitse alkoholinkäyttöään. Alkoholin suurkuluttajia arvioidaan olevan Suomessa noin 500 000. Kärsivien läheisten määrä on moninkertainen.

Alkoholiriippuvuus kehittyy asteittain; useimpien kohdalla kehitys kestää vuosia. Mitä aikaisemmin henkilö tunnistaa itsessään päihdehakuisen juomisen, sitä helpompaa on välttää riippuvuuden kehittyminen ja ongelmakäyttö. Omaa alkoholinkäyttöä voi selvittää kyselykaavion avulla (taulukko AUDIT-kysely alkoholin suurkulutuksen tunnistamiseksi).

Pakonomainen alkoholin käyttö on usein addiktiivinen keino vapautua edes hetkeksi mielelle sietämättömistä avuttomuuden tunteista.

Jos juominen on kestänyt pitkään, täysraittius on usein helpoin ja ainoa keino päästä siitä eroon. Monelle täysraittiuden aloittaminen ja säilyttäminen on ylivoimaista ilman muita saman henkisiä ihmisiä. Tässä suhteessa AA- ja ja A-kilta-ryhmät ovat monille alkoholin väärinkäyttäjille ensiarvoisen tärkeä tukiryhmä. Itselleen sopivaa AA-ryhmää kannattaa etsiä etenkin suuremmissa kaupungeissa, koska eri AA- ja ja A-kilta-ryhmät voivat olla luonteeltaan hyvinkin erilaisia. AA-yhdistyksen auttava puhelin on aina käytettävissä. Päihdeongelmasta kärsivien puolisot hyötyvät usein ongelmakäyttäjien läheisille tarkoitetuista Al-Anon-ryhmistä.

Kaikki alkoholin ongelmakäytöstä kärsivät eivät kuitenkaan tunne AA-ryhmiä ja niiden tunnustuksellista ilmapiiriä omakseen. Kaikki eivät myöskään halua asettaa täysraittiutta päämääräkseen ainakaan ongelmakäyttönsä alkuvaiheessa. Tällaisissa tapauksissa A-killan juomisen hallintaan tarkoitetut vertaisryhmät voivat olla hyvä vaihtoehto.

Irtaantuminen päihdehakuisesta juomisesta ei onnistu, ellei henkilö kykene tunnustamaan ongelmaansa ja ottamaan vastuuta juomisensa hallinnasta.

Juomiseen on monia syitä. Ihminen juo peittääkseen ujoutta, paetakseen yksinäisyyttä tai tylsyyttä, unohtaakseen surun, sopeutuakseen sosiaalisiin tilanteisiin, hoitaakseen kipuja ja särkyjä ja helpottaakseen nukahtamista. Juomisen hallintaan on yhtä monia keinoja kuin juomiseen. Pääasia on, että ongelmasta kärsivä ottaa päämääräkseen juomisen hallinnan, tilannekohtaisen raittiuden tai täysraittiuden. Matka juomisen hallintaan tai raittiuteen ei tapahdu hetkessä ja katkeaa välillä eriasteisiin retkahduksiin. Usko päämäärän saavuttamiseen on tärkeä säilyttää.

Moni hyötyy tavoitteiden ja välitavoitteiden kirjaamisesta. Yhtä hyödyllistä on pitää päiväkirjaa omista mielialoista, niihin liittyvistä tapahtumista, juomisesta ja juomisen mielihaluista. Vaarallisten tilanteiden välttäminen tai mielikuvaharjoittelu voi auttaa estämään retkahduksia. Tiettyihin tilanteisiin liittyvää alkoholin ongelmakäyttöä voi oppia hallitsemaan erilaisten käytösharjoitteiden avulla. Aluksi apuna voi käyttää myös lääkkeitä (disulfiraami sekä naltreksoni ja nalmefeeni).

Alkoholin ongelmakäytöstä kärsivän kannattaa kokeilla mietiskelyä, liikuntaa ja muita keinoja ahdistavien tai epämiellyttävien tunnetilojen hoidossa. On myös hyvä opetella syömään säännöllisesti sekä välttämään kofeiinipitoisia juomia ja tupakointia.

Raittiutta voi helpottaa yksinkertaisilla ohjeilla. Raitistuttuaan henkilö on altis stressille ja itsensä hajottamiselle. Keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan voi suojata stressin aiheuttamalta retkahdukselta. On hyvä muistaa, että kaikkea ei voi muuttaa heti eikä kaikkea pidä ottaa liian vakavasti. Huumori on parantava voima. Vaikuttamalla juomisen tapaan voi vaikuttaa erilaisten oireiden ohella elämän laatuun ja kestoon.

Pitkäaikaisen ja säännöllisen alkoholin käytön seurauksena syntyvä riippuvuus on usein seurausta alkoholin käytön aiheuttamasta aivojen toiminnan muutoksesta. Tämä aiheuttaa osin tahdosta pitkälti riippumattoman alkoholismin, jossa tilassa on usein lähes ylivoimaista lopettaa päivittäistä juomista. Tämä pakonomaista juomista ylläpitävä aivojen toiminnan muutos on korjaantuva, mutta edellyttää monien kohdalla 3–6 kuukauden pituista raittiusjaksoa. Muutaman päivän pituinen raittius katkaisuasemalla ei tällöin yksin riitä lopettamaan pakonomaista juomishimoa.

Taulukko 1. AUDIT-kysely alkoholin suurkulutuksen tunnistamiseksi. Sähköisesti täytettävä lomake: ks. AUDIT-kysely.
Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa suositeltava AUDIT-kysely. Pistemäärä kunkin kysymyksen edessä. Yhteispistemäärä yli 8 merkitsee mahdollista suurkulutusta.
Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Koeta ottaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä.
0 En koskaan
1 Noin kerran kuussa tai harvemmin
2 2–4 kertaa kuussa
3 2–3 kertaa viikossa
4 4 kertaa viikossa tai useammin
Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytät alkoholia?
0 1–2 annosta
1 3–4 annosta
2 5–6 annosta
3 7–9 annosta
4 10 tai enemmän
Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia?
0 En koskaan
1 Harvemmin kuin kerran kuussa
2 Kerran kuussa
3 Kerran viikossa
4 Päivittäin tai lähes päivittäin
Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettamaan alkoholinkäyttöä, kun aloit ottaa?
0 Ei koskaan
1 Harvemmin kuin kerran kuussa
2 Kerran kuussa
3 Kerran viikossa
4 Päivittäin tai lähes päivittäin
Kuinka usein viime vuoden aikana et ole juomisen vuoksi saanut tehtyä jotain, mikä tavallisesti kuuluu tehtäviisi?
0 Ei koskaan
1 Harvemmin kuin kerran kuussa
2 Kerran kuussa
3 Kerran viikossa
4 Päivittäin tai lähes päivittäin
Kuinka usein viime vuoden aikana runsaan juomisen jälkeen tarvitsit aamulla olutta tai muuta alkoholia päästäksesi paremmin liikkeelle?
0 Ei koskaan
1 Harvemmin kuin kerran kuussa
2 Kerran kuussa
3 Kerran viikossa
4 Päivittäin tai lähes päivittäin
Kuinka usein viime vuoden aikana tunsit syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen?
0 Ei koskaan
1 Harvemmin kuin kerran kuussa
2 Kerran kuussa
3 Kerran viikossa
4 Päivittäin tai lähes päivittäin
Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et juomisen vuoksi pystynyt muistamaan edellisen illan tapahtumia?
0 Ei koskaan
1 Harvemmin kuin kerran kuussa
2 Kerran kuussa
3 Kerran viikossa
4 Päivittäin tai lähes päivittäin
Oletko itse tai onko joku muu satuttanut tai loukannut itseään sinun alkoholinkäyttösi seurauksena?
0 Ei
2 On, muttei viimeisen vuoden aikana.
4 Kyllä, viimeisen vuoden aikana.
Onko läheisesi tai ystäväsi, lääkäri tai joku muu ollut huolissaan alkoholinkäytöstäsi tai ehdottanut, että vähentäisit juomista?
0 Ei
2 On, muttei viimeisen vuoden aikana.
4 Kyllä, viimeisen vuoden aikana.
Yksi annos on:
  • Pullo (33 cl) keskiolutta tai siideriä
  • Lasi (12 cl) mietoa viiniä
  • Pieni (8 cl) lasi väkevää viiniä
  • 4 cl väkeviä

Ks. myös Lääkärikirja Duodecimin artikkeli Alkoholin ja huumeiden väärinkäyttö.