Ahdistus- ja pelko-oireet ovat yleisiä lapsilla ja nuorilla. Ne voivat liittyä myös muihin psykiatrisiin häiriöihin.

Lasten ja nuorten ahdistus- ja pelko-oireiden lääkehoito on perusteltua, jos oireet ovat hyvin voimakkaita tai psyko- tai perheterapia eivät auta. Ahdistus- ja pelko-oireiden taustalla voi olla biologinen rakenne, minkä takia oireita lievittävä lääkitys saattaa olla tarpeen jo lapsuuden tai nuoruuden aikana. Monien lääkehoidosta hyötyvien aikuispotilaiden ahdistus-, paniikki- ja pelko-oireiset häiriöt ovat alkaneet ennen aikuisikää.

Ahdistus- ja pelko-oireiden yleisyydestä huolimatta lääkityksen tehoa niiden hoidossa ei ole juurikaan tutkittu.

Lääkkeen valinta

Lasten ja nuorten ahdistus- ja pelko-oireiden lääkehoidossa on käytetty erilaisia lääkkeitä: bentsodiatsepiineja, beetasalpaajia, klonidiinia, rauhoittavia antihistamiineja, trisyklisiä masennuslääkkeitä ja SSRI- ja SNRI-lääkkeitä.

Bentsodiatsepiinit ovat nopean vaikutuksensa ja tehonsa vuoksi paras vaihtoehto tilapäisen voimakkaan ahdistuneisuuden, pelon tai unettomuuden hoidossa. Diatsepaami ja tematsepaami imeytyvät nopeimmin ja sopivat kertaluonteiseen käyttöön. Tilapäisen unettomuuden hoidossa käytetään myös tsopiklonia ja hydroksitsiinia.

SSRI-lääkkeitä on alettu käyttää aikaisempaa enemmän ensilääkkeenä lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Oireiden kiusallisuus, eri lääkkeiden hyödyt ja haitat sekä muut käytettävissä olevat hoitokeinot on punnittava tarkkaan. SSRI-lääkkeet voivat osalla nuorista, etenkin lääkehoidon alussa, myös lisätä ahdistusoireiden voimakkuutta tai paniikkikohtausten tiheyttä.

Ks. myös Lääkärikirja Duodecimin artikkeli Ahdistuneisuus.