Palataan kysymykseen, kuinka paljon myöhemmin koulun pitäisi alkaa? Voisiko koulu alkaa vasta iltapäivällä? Ei, sillä ihmisen unirytmin kannalta ei ole järkevää, että koulu alkaisi vasta iltapäivällä. Kaikkein lyhimmät, ekaluokkalaisten kolmen tunnin koulupäivät voisivat alkaa kello 12, jolloin ne ehtisivät päättyä kello 15. Käytännössä tämä voisi kuitenkin olla hankalaa, sillä jos vanhemmat ovat töissä, koululainen joutuisi tällöin viettämään koko aamun yksin kotonaan.

Yhä useammalla koululaisella ja aikuisella ongelmaksi ovat alkaneet tulla liian lyhyet yöunet. Jos pitkät koulupäivät alkaisivat vasta iltapäivällä, niin ne loppuisivat vastaavasti vasta myöhemmin alkuillan aikana. Koulupäivä voisi siis esimerkiksi alkaa kello 13 ja loppua kello 18. Myöhään loppuva koulupäivä myös lisäisi kiirettä, sillä jotta koululainen ehtisi koulun jälkeen tehdä läksynsä ja harrastustensa pariin, hänen tulisi kiirehtiä. Kiire haittaa nukahtamista illalla, ja yöunet voisivat jäädä liian lyhyiksi.

Jos koulu alkaisi myöhemmin, täyttyisikö koululaisten unentarve paremmin? Kiireen tai muiden syiden takia liian lyhyeksi jäänyt yöuni aiheuttaa väsymystä koulun aamutunneilla. Vaikka koulupäivä alkaisi myöhemmin, ei lasten unentarve välttämättä kuitenkaan täyttyisi nykyistä paremmin. Myöhemmin alkavan koulupäivän ansiosta lasten unentarve voisi täyttyä nykyistä paremmin silloin, jos koululaiset käyttäisivät näin aamutunneista vapautuneen ajan nukkumiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että illalla tulisi käydä nukkumaan samaan aikaan kuin ennen, jotta ehtisi nukkua enemmän, siis tarpeeksi, ja herätä virkeänä kouluun. Koska koulupäivä alkaisi myöhemmin, se myös loppuisi myöhemmin, ja koska illalla tulisi käydä nukkumaan samaan aikaan kuin ennen, vapaa-aikaa jäisi vähemmän.

Valvoisivatko koululaiset myöhempään, jos koulu alkaisi myöhemmin? Emme tiedä vastausta tähän kysymykseen, koska asiaa ei ole tutkittu kouluissa, joiden olosuhteet vastaisivat Suomen kouluja. Jos koulupäivä alkaisi myöhemmin, niin se myös loppuisi myöhemmin ja vapaa-aikaa ohjatuissa harrastuksissa olisi vähemmän. Todennäköisesti nykyistä suurempi osa koululaisista valvoisi tämän jälkeen nykyistä myöhempään.

Valvominen myöhempään on ihmiselle luontaista, sillä elimistömme sisäinen kello pyrkii jätättämään joka päivä ja siten vaivatta siirtämään nukkumaanmenon ajankohtaa hieman myöhemmäksi. Myös tieto siitä, että koulu alkaisi myöhemmin, voisi saada monet ajattelemaan, että he ehtisivät kyllä nukkua tarpeeksi, ja siksi myös suosiolla siirtämään nukkumaanmenoaikansa myöhemmäksi. Tällöin, jos pitää itsensä virkeänä myöhään illalla ja esimerkiksi ruutuaika pitenee, ohittaa sisäisen kellon määräämän otollisen nukahtamishetken. Jos näin käy, niin unen tuloa joutuu odottamaan, jolloin ei kuitenkaan saa nukuttua tarpeeksi. Siis, jos koulupäivä alkaisi myöhemmin ja koululaiset valvoisivat myöhempään eivätkä käyttäisi näin saamaansa aikaa nukkumiseen, niin myöhemmin alkavasta koulusta ei tällöin olisi haluttua hyötyä.

Perusteluna kouluaamujen myöhentämiselle on ollut, että siten koululaiset olisivat aamutunneilla virkeämpiä. Jos näin kävisi, motivaatio ja myös kouluarvosanat voisivat parantua. Jos? On nimittäin mahdollista ja jopa hyvin todennäköistä, että mikään ei muuttuisi. Sillä, jos koulupäivät alkaisivat myöhemmin, niin ne myös loppuisivat myöhemmin. Tämän seurauksena vapaa-ajan vietto siirtyisi myöhemmäksi, sillä perheet ja palvelujen tuottajat todennäköisesti molemmat haluaisivat, että vapaa-aikaa olisi edelleen yhtä paljon ja että harrastuksissa ja muissa menoissa kulutettaisiin aikaa ja rahaa yhtä runsaasti kuin aiemminkin. Nukkumaanmeno siirtyisi myöhemmäksi. Myös sisäinen kello alkaisi päivä päivältä jätättää.

Koska aamutuntien väsymykseen johtaa tavallisesti liian lyhyeksi jäänyt yöuni, mikään ei silloin muuttuisi, jos koululaiset edelleen nukkuisivat saman verran kuin aiemmin, siis vain eri kellonaikaan, mutta kuitenkin liian vähän. Vaihtoehtona tälle siis olisi se, että vapaa-aikaa jäisi nykyistä vähemmän, siitä vapautunut aika käytettäisiin yöuniin ja yöunesta tulisi siten nykyistä pitempi. Riittävän pitkä yöuni virkistäisi koululaiset, kuten myös heidän vanhempansa ja opettajat, aamun tunneiksi. Olisi toki mukavaa, jos tämä vaihtoehto houkuttelisi nuoria nukkumaan tarpeeksi ja laajemminkin arvostamaan hyvää yöunta, mutta ainakin toistaiseksi tämä taitaa olla epärealistinen toive. Vai onko se sitä?