Jos kouluaamut päätetään aloittaa nykyistä myöhemmin, esimerkiksi kello 10, niin on syytä myös selvittää, mitä päätöksestä seuraa. On kolme vaihtoehtoa.

  1. Oppilaat käyvät iltaisin samaan aikaan nukkumaan kuin nykyisin. He nukkuvat siten pitemmät yöunet. Koska kouluaamut alkavat nykyistä myöhemmin, ne myös loppuvat nykyistä myöhemmin. Koska nukkumaanmenoaika pysyy samana, vapaa-aikaa jää nykyistä vähemmän. Jos koulun jälkeen halutaan viettää vapaa-aikaa ja harrastaa kuten ennenkin, niin samat asiat tulee tehdä nykyistä lyhemmässä ajassa. Tämä johtaa siihen, että on kiire. Kiire ei helpota nukahtamista iltaisin, joten nukahtamisvaikeudet ovat mahdollisia.
  2. Oppilaat käyvät iltaisin myöhemmin nukkumaan kuin nykyisin. Koska he saavat nukkua pitempään aamulla mutta koska he myös käyvät myöhemmin nukkumaan, he nukkuvat saman verran kuin nykyisin. Mikään ei siten muutu. Tämä on kuin hölmöläisten peitteen jatkamista, leikkaamista toisesta päästä ja leikatun palan ompelemista toiseen päähän.
  3. Oppilaat käyvät iltaisin selvästi myöhemmin nukkumaan kuin nykyisin. Tämä on kolmesta vaihtoehdosta houkuttelevin, sillä niin oppilaat kuin heidän vanhempansa haluavat viettää nykyistä pitemmän vapaa-ajan, koska kouluaamut alkavat myöhemmin eikä kouluun ole yhtä kiire kuin aiemmin. Myös ihmisen sisäisellä kellolla on taipumus jätättää joka vuorokausi, minkä takia nukkumaanmenon myöhentäminen on helppoa. Lasten elämän aktiivisin vaihe painottuisi tällöin iltaan ja yöhön.

Koululaisten kannalta paras aika koulun aloitukselle on siis kello 8 ja kello 9 välillä, jotta koulupäivät ehtivät loppua ajoissa. Siten lapsille jää aikaa myös vietettäväksi perheen kanssa ja he ehtivät illalla ajoissa nukkumaan.

Kouluaamujen myöhentämiselle ei löydy tieteellisiä perusteita. Olisiko kuitenkin olemassa joitakin muita syitä, jotka puoltaisivat sitä? Nukutun yöunen pituudella on ainakin merkitystä niin painonhallinnalle kuin kauneudelle.