Matkustaminen suihkulentokoneilla nopeasti aikavyöhykkeiden yli on johtanut olosuhteisiin, joiden haasteisiin evoluutio ei ole ehtinyt vielä vastata. Aikaerorasitus on uusi ilmiö. Sen välittömät haitat, väsymys ja unettomuus, ovat tuttuja kaikille aikaerolennoilla olleille. Haitat ilmenevät sitä selvemmin, mitä useamman aikavyöhykkeen yli on lennetty. Itään päin lennetyt matkat aiheuttavat enemmän haittaa kuin lennot länteen päin. Työkseen aikaeroon lentävät altistuvat suurimmalle rasitukselle.

Aikaerolennoille voi valmistautua etukäteen. Tavoitteena on mahdollisimman nopeasti pyrkiä sopeutumaan perillä odottavaan paikalliseen aikaan. Nukkumaanmenoaikojen ja heräämisaikojen siirtämisestä jo ennen lentoa voikin olla hyötyä. Mikäli mahdollista, siirretään ennen länteen lentämistä nukkumaanmenoaikoja ja heräämisaikoja 1–2 tuntia myöhemmiksi jo paria päivää ennen lentoa ja itään mentäessä päinvastoin. Univelkaa ennen lentoa tulisi kuitenkin välttää.

Lentokoneessa siirretään oma kello heti tulevaan aikaan, ja ruokailu ja muut elintavat pyritään muutenkin muuttamaan koneessa ja viimeistään perillä mahdollisimman nopeasti uutta paikallista aikaa vastaaviksi. Yöllä tulee siten pyrkiä nukkumaan ja päivällä pysymään valveilla. Katso myös taulukosta Aikaerorasituksen itsehoitona on Suomesta lähteneen lennon j, mitä voit tehdä perille päästyäsi helpottaaksesi aikaerorasitusta. Tämä koskee paitsi lentokoneen henkilökuntaa, myös matkustajia. Aikaerorasituksen itsehoitoon voisikin esimerkiksi Jetlagless Airlines saada myyntivaltin tarjoamalla matkustajilleen tämän taulukon tiedot jokaisessa lentolipussa ja jokaisessa maihinnousukortissa, jolloin ne olisivat helposti löydettävissä ja käytettävissä. Tässä olisi ehdotukseni uudeksi appsiksi, jonka matkustaja voisi tallentaa älypuhelimeensa.

Samasta ilmiöstä kuin aikaerorasitus on kyse myös kolmivuorotyössä, joskin pienemmässä mittakaavassa. Pienempi vaikutus voi kuitenkin olla vaarallisempi, jos se toistuu useammin. Vain harvat lentävät pitkiä aikaerolentoja useammin kuin kerran viikossa, monet sitä vastoin kiertävät vuorotyövuoroissaan jatkuvasti. Jos vuorotyöstä ei voida tai haluta luopua kokonaan, niin vuorotyön aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä. Vuorotyöstä johtuvia haittoja on pyritty pienentämään sisäisen kellon toimintalogiikan huomioivilla työaikajärjestelyillä. Taulukossa Vuorotyötä voidaan järkeistää näillä suosituksilla on esitetty hyvän vuorotyön periaatteet. Yövuoroissa työskentelevät saattaisivat lisäksi tarvita vuosittaisen "kelloloman" sisäisen kellon rytmihäiriöistä toipumista varten, siis samaan tapaan kuin ionisoivalle säteilylle työssään altistuvat saavat vuosittaisen "säteilyloman" säteilyrasituksista toipumista varten.

Kesäaikaan siirtyminen on samaa ilmiötä kuin aikaerorasitus ja kolmivuorotyön haitat. Mittakaava on niitä pienempi, mutta vaikutukseltaan suurin, sillä kesäaika koskee valikoimatta kaikkia maassa asuvia, kaikenikäisiä, niin terveitä kuin sairaita. Ongelma aiheutuu siitä, että kesäajalta ei voi suojautua. Matkustaa voimme ilman aikaerolentojakin, samoin voimme niin halutessamme välttää kolmivuorotyön ammatin ja työpaikan valinnoilla.

Vaikka emme voi estää kesäaikaa kelloissamme, voimme kuitenkin jonkin verran helpottaa siihen siirtymistä. Katso ohjeet tähän taulukosta Näin valmennat itsesi kesäaikaan. Järkevämpää olisi kuitenkin luopua kesäajan käytöstä kokonaan. Kesäaika on historiallinen jäänne, josta ei ole mitään hyötyä, ei taloudellista hyötyä eikä etua kaupalle saati liikenteelle.

Taulukko 1. Aikaerorasituksen itsehoitona on Suomesta lähteneen lennon jälkeen perillä tulopäivänä oleskelu auringonpaisteessa tai kirkasvalossa sisäistä kelloa tahdistavaan aikaan. Esimerkkeinä ovat havainnollisuuden vuoksi tietyt (suluissa nimetyt) kaupungit.
Kellonajat kertovat, mihin aikaan vuorokaudesta paikallista aikaa tulee oleskella valossa, milloin taas välttää valoisuutta. Muista, että paluulennon ilmansuunta on päinvastainen. Sen takia ohjeet ovat samat esimerkiksi niin lennolle Suomesta Tokioon kuin New Yorkista Suomeen.
Aikaero Suomesta tunteina Tulopäivänä (kellonaika on paikallista aikaa)
  Oleskele valossa Vältä valoa
Länteen
– 3 19–1 3–9
– 4 18–24 2–8
– 5 17–23 1–7
– 6 16–22 24–6
– 7 (New York) 15–21 23–5
– 8 (Chicago) 14–20 22–4
– 9 13–19 21–3
– 10 (Los Angeles) 12–18 20–2
– 11 11–17 19–1
– 12 10–16 18–24
– 13 9–15 17–23
– 14 8–14 16–22
ITÄÄN
+ 1 6–12 22–4
+ 2 7–13 23–5
+ 3 8–14 24–6
+ 4 9–15 1–7
+ 5 (Bangkok) 10–16 2–8
+ 6 (Peking) 11–17 3–9
+ 7 (Tokio) 12–18 4–10
+ 8 (Sydney) 13–19 5–11
+ 9 14–20 6–12
+ 10 8–14 16–22
+ 11 9–15 17–23
+ 12 10–16 18–24
Taulukko 2. Vuorotyötä voidaan järkeistää näillä suosituksilla. Ne auttavat kuittaamaan univelkaa pois ja vähentävät sisäisen kellon rytmihäiriöitä.
Selite: A = aamuvuoro, I = iltavuoro, Y = yövuoro.
Asia Suositus
1 Peräkkäisiä yövuoroja on 2 tai 3.
Huom! Joskus on helpointa tehdä vain 1 yövuoro kerrallaan. Jos yövuoroja on vähemmän kuin muita vuoroja, ne kannattaa keskittää yhteen jaksoon.
2 Pyritään välttämään jatkuvaa yötyötä.
Huom! Jatkuvan yötyön tulisi perustua vapaaehtoisuuteen.
3 Hyvin aikaisin alkavia aamuvuoroja on mahdollisimman vähän peräkkäin.
Huom! Enintään 3 peräkkäin.
4 Peräkkäisiä iltavuoroja on mahdollisimman vähän.
Huom! Enintään 3 peräkkäin.
5 Työvuorojen välin tulisi olla yli 11 tuntia.
Huom! Tämä toteutuu helpoimmin, jos työvuorojen kiertosuunta on eteenpäin (AIY–). Taaksepäin kiertävää järjestelmää (YIA–) tulisi välttää.
6 Jakson viimeisen yövuoron jälkeen tulisi olla vähintään 2 vapaapäivää.
Huom! Jaksoa Y–A tulisi välttää.
7 Vältetään yksittäisiä vapaapäiviä (A–A, I–I tai Y–Y).
8 Vältetään yksittäisiä työpäiviä (–A–, –I– tai –Y–).
Taulukko 3. Näin valmennat itsesi kesäaikaan.
Viikonpäivä Tavallinen nukkumaanmenoaika (kellonaika) Uusi nukkumaanmenoaika (kellonaika)
Sunnuntai 22.00 22.00
Maanantai   21.50
Tiistai   21.40
Keskiviikko   21.30
Torstai   21.20
Perjantai   21.10
Lauantai   21.00
Kesäaikaan siirtyminen tapahtuu aamuyöllä kello 3.00
Sunnuntai   22.00
Maanantai   22.00
Tiistai   22.00
Keskiviikko   22.00
Torstai   22.00
Perjantai   22.00
Lauantai   22.00
Sunnuntai   22.00