Suomen eduskunnassa on kansanedustajien kirjallisia kysymyksiä kesäajasta luopumiseksi käsitelty vuosina 2009, 2011 ja 2012. Liikenneministerien niihin antamista vastauksista 77 prosenttia on sanasta sanaan samaa, puoluekannasta riippumatta.

Ministerit ovat puolustaneet kesäajan käyttöä otaksumalla, että siitä saadaan hyötyä liikenneturvallisuudelle. Liikenneonnettomuuksista pääosa sattuu heidän kertomansa mukaan iltapimeässä. Liikenneviraston ja Tilastokeskuksen tilastot osoittavat, että tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuu ja kuolee ihmisiä keskimäärin enemmän toukokuusta lokakuuhun eli juuri silloin, kun kesäaika on voimassa. Siten kesäajan iltapimeässä tapahtuu pääosa liikenneonnettomuuksista. Tätä tietoa vasten kesäajan käytöllä ei saada hyötyä liikenneturvallisuudelle.

Liikenneministerit ovat liikuttavan yksimielisesti puolustaneet kesäaikaa myös vedoten kansainvälisiin lentoliikenneyhteyksiin sanoen

Suomen maantieteellisen sijainnin takia tunnin aikaero keskeisiin unionin jäsenmaihin on oleellisen tärkeä.

Tämä on kerrottu eduskunnalle sanasta sanaan yhteensä kolme kertaa, ja tätä käyttökelpoista iskulausetta voikin tarvittaessa pyörittää vastauksissa aina uudelleen kuin vinyyliä levylautasella.

Keskustan ministerin mukaan myös Euroopan ruuhkaisilla lentokentillä on lähes mahdoton muuttaa aikatauluja ja että aikataulujen yhteensovittaminen olisi joka tapauksessa huomattavan hankalaa. Vastauksissa on lopuksi vedottu lisäksi siihen, että myös Euroopan unionin ulkopuolisissa valtioissa on käytössä kesäaika. Esimerkkeinä näistä käytettiin aluksi sekä Venäjää että Sveitsiä, mutta Venäjän lopetettua kesäajan käytön esimerkiksi jäi vain Sveitsi. Sveitsi ei ole esimerkki innokkaasta kesäajankäyttäjästä, koska siellä kesäaika oli ollut käytössä pelkästään vuosina 1941–1942 ja uudelleen vasta vuodesta 1981 lähtien. Ministerien vastauksista lienee tässä kohtaa tieten tahtoen jätetty antamatta esimerkkiä niistä Euroopan unionin ulkopuolisista valtioista, joissa kesäaika ei ole ollut pitkään aikaan tai koskaan käytössä.

Vasemmistoliiton ministerin vastauksissa todetaan, että Venäjän lopetettua kesäajan käytön on esimerkiksi Suomen ja Venäjän välisen junaliikenteen aikatauluja jouduttu muuttamaan, mutta ei sanota sanaakaan siitä, oliko aikataulujen yhteensovittaminen huomattavan hankalaa. On siten vain toivottava, että Suomen ja Venäjän välillä muutettiin samalla myös lentoliikenteen aikatauluja.

Toinen suosikkiperuste kesäajan puolustamiseksi molemmilla ministereillä oli seuraava:

Suomen kansainvälisten lentoliikenneyhteyksien kannalta on oleellista, että kesäaikaan ja siitä takaisin siirrytään samana päivänä kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa.

Tämä on ylevää, mutta Suomella on kansainvälisiä lentoliikenneyhteyksiä myös sellaisiin maihin, esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jotka siirtyvät kesäaikaan ja siitä takaisin eri tahdissa kuin Euroopan unioni. Lisäksi Suomesta on kansainvälisiä lentoliikenneyhteyksiä sellaisiin maihin, esimerkiksi Venäjälle ja Kiinaan, joissa ei käytetä kesäaikaa. Siten ministerien vastausten perusteella on ilmeistä, että Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan lentokentät eivät ole ruuhkaisia ja että jostain syystä aikatauluja ei olekaan lähes mahdoton muuttaa. On tietenkin myös mahdollista, että lentoliikenneyhteydet Suomesta Yhdysvaltoihin, Venäjälle ja Kiinaan eivät ole Suomelle oleellisia.

Kesäajan käytöllä pitäisi saada aikaan "säästöjä", mutta mitä nämä säästöt oikein ovat? Sähkön kulutus kasvaa kuitenkin Suomessa lähes jatkuvasti. Tilastokeskuksen mukaan sähkön kulutus oli vuonna 2016 yli kolminkertainen vuoteen 1970 verrattuna, ja samassa ajassa energian kokonaiskulutus on liki kaksinkertaistunut. Tihentyvä kilpailu energian hankkimiseksi ja kuluttamiseksi, energiashoppailu paljastaa kulutusriippuvuutemme, joka näyttää olevan loputon. Ilmeisesti on niin, että jatkuvalla syötöllä on rakennettava ja suunniteltava uusia energiavoimaloita alati kasvavan ja kyltymättömän kulutustarpeen tyydyttämiseksi.

Vaikka perusteet kesäajan käytön puolustamiselle ovat rapautuneet, on aina mahdollista vedota direktiivin voimaan. Ministerit puolustivatkin kesäajan käyttöä sanasta sanaan samoin kuin yhdestä suusta:

Unionin jäsenvaltiona Suomi ei voi luonnollisestikaan luopua yksipuolisesti kesäajasta.

Tämän voi tietenkin myös lukea siten, että Suomi ei halua luopua kesäajasta.