Pimeää vuodenaikaa voi elävöittää kulttuurin keinoin ja innoittavien tapahtumien avulla. Valoa juhlitaankin nykyisin keinovalon keinoin tilataideteoksilla, mutta myös tarjoamalla symbolista valoa musiikin keinoin. Maailmalla voi törmätä lisäksi kirkasvaloon myös kahviloissa, joissa valoa tarjoillaan yhtenä tuotteena muiden joukossa siinä missä erikoiskahviakin, tai museoissa, joissa voi istua valkoisen kaavun alla Valohoitohuoneen lamppujen loisteessa tai kävellä valoseinän ohi Melatoniinihuoneen hiljaiseen hämärään.

On myös syntynyt valon ympärille kietoutuvia kaupunkitapahtumia. Ihmisten viihtyvyyden lisäämiseen valoilla kannattaisi keskittyä pitkäjänteisesti eikä vain tällaisten tapahtumien tai perinteisten juhlien yhteydessä keskellä talvea. Esimerkiksi Helsingissä on lehtikirjoituksin toistuvasti toivottu valaistuksen runsasta käyttöä paitsi kulkuväylien valaisemiseksi turvallisuuden takia, myös kaupunkikuvan ehostamiseksi viihtyvyyden vuoksi. Näillä keinoin voidaan luoda valoisia mielikuvia hämärän keskelle, mutta hoidollista vaikutusta niillä ei ole.

Erilaisten mainoskampanjoiden yhteydessä piristäviä valoruiskeita on tarjoiltu matkalaisille muun muassa valaisemalla valokuiduin linja-auton matkustamo tai kirkasvaloin pysäkkikatoksia. Näissä ratkaisuissa ei kuitenkaan huomioitu lisävalon antamisen kellonaikaa, vaan valot paloivat myös iltapäivän ja illan aikana. Tarkoituksena ei näillä ole ollut antaa kirkasvalohoitoa, vaan edistää sähkövalon kulutusta.