Mitä nämä vaihtoehdot käytännössä tarkoittavat? Vuorokauden valoisan ajan pituus on tietenkin kaikissa vaihtoehdoissa sama. Vaihtoehdot eroavat toisistaan pelkästään sen suhteen, mihin kellonaikaan on valoisaa.

Katsotaan, mitä tämä tarkoittaa. Esitän neljän vaihtoehdon mukaiset vuorokauden valoisan ajan ja pimeän ajan kellonajat läpi vuoden. Kuvassa kellonajat ovat nykyisen käytännön mukaiset. Kuvassa ne ovat nykyisen aikavyöhykkeen (UTC+2) mukaiset, mutta ilman kesäaikaa. Kuvassa kellonajat ovat pysyvän kesäajan (UTC+3) mukaiset. Kuvassa ne ovat Keski-Euroopan aikavyöhykkeen (UTC+1) mukaiset.

Suomessa valoa on niukasti talvella ja se tulisi kerätä talteen. Jos valo kerätään talteen aamun tunneista, sisäinen kello ei jätätä poikkeavan paljon. Jos valo kerätään talteen illan tunneista, sisäinen kello jätättää tavallista enemmän. Valinta on tehtävä, suositaanko valoisia aamuja vai valoisia iltoja. Tämän sovittelun tulisi turvata edes se, että illat hämärtyvät riittävän aikaisin ja että aamut sarastavat riittävän aikaisin.

Se, mitä kello on, kun on valoisaa, on sopimus. Sopimalla, että Suomessa kellot käyvät ympäri vuoden Keski-Euroopan aikavyöhykkeen mukaista aikaa ilman kesäajan käyttöä, aamut ovat syksyisin ja talvisin nykyistä valoisampia.

Vuorokauden valoisan ajan pituus ja sitä vastaavat kellonajat nykyisin.

Vuorokauden valoisan ajan pituus ja sitä vastaavat kellonajat ilman kesäaikaa (UTC+2).

Vuorokauden valoisan ajan pituus ja sitä vastaavat kellonajat pysyvässä kesäajassa (UTC+3).

Vuorokauden valoisan ajan pituus ja sitä vastaavat kellonajat ilman kesäaikaa uudella aikavyöhykkeellä (UTC+1).

— — —

Olet luvussa: Tarvitsemme lisää valoa aamuihin

Edellinen artikkeli: Talven lyhyt päivä saa sisäisen kellon jätättämään

Seuraava artikkeli: Tarvitsemme lisää valoa aamuihin – Kirjallisuutta