Puutiaisaivotulehdus eli TBE (tick-borne encephalitis) eli Kumlingen tauti tai puutiaisaivokuume on useimmiten puutiaisten pureman välityksellä tarttuva virustauti. Infektioista yli puolet on todennäköisesti oireettomia. Viruksen voi saada myös pastöroimattomasta maidosta, erityisesti vuohenmaidosta. Viruksen kierto luonnossa on riippuvainen ilmasto- ja muista olosuhteista, joten sitä esiintyy vain tietyillä riskialueilla, ja niissäkin yleensä vain n. 1:200–1:100 punkeista kantaa virusta. Puutiainen elää tyypillisesti lehdoissa ja varjoisissa pensaikoissa. Toisin kuin borrelia, TBE-virus tarttuu minuuteissa punkin syljestä eikä borrelioositartunnan estämiseksi suositeltu punkkisyyni estä TBE-virustartuntaa. Puutiaisaivotulehduksen tartunnan riski riippuu alueesta ja siitä, liikutaanko luonnossa puutiaisten esiintymisaikaan.

Virusta esiintyy Euroopassa sekä Aasiassa ja sitä on kolmea eri alatyyppiä: eurooppalaista, siperialaista ja Kaukoidän tyyppiä. Kaukoidän virustyyppi aiheuttaa tavallisesti näistä vakavimman ja nopeimmin etenevän taudin. Sitä esiintyy pääasiallisesti Aasiassa, mutta myös Suomesta on raportoitu joitakin Kaukoidän virustypin aiheuttamia infektioita. Euroopassa tavataan pääasiallisesti eurooppalaista virustyyppiä. Suomessa tautia esiintyy eniten eteläisessä Suomessa ja Ahvenanmaalla, mutta taudin riskialueita on myös muualla maassa. Taudin tärkein levittäjä on puutiainen (Ixodes ricinus).

Euroopassa taudin ilmaantuvuus on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana ja tapauksia havaitaan entistä enemmän sekä entistä pohjoisemmassa. Eniten tautia esiintyy Euroopan maista Liettuassa, Latviassa sekä Virossa, mutta korkea ilmaantuvuus taudille on havaittu myös Sloveniassa ja Tšekissä. Lisätietoa taudin esiintyvyydestä EU- ja EFTA -maissa .

Muissa kuin Kaukoidän virustyypin aiheuttamissa tautitapauksissa taudille ominaista on kaksivaiheinen taudinkuva. Eurooppalaiselle virustyypille on tyypillistä, että oireita ilmenee noin 10–30 prosentilla tartunnan saaneista noin 4–28 päivää tartunnan saamisesta. Ensimmäisen vaiheen oireisiin kuuluu kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta. Tämän jälkeen seuraa tavallisesti oireeton vaihe, jonka jälkeen osalle potilaista (n. 20–30%) voi kehittyä varsinainen aivotulehdus. Tämän vaiheen oireisiin voi kuulua kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä, pahoinvointia ja mahdollisia neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kouristuksia ja halvausoireita.

Jos matkan aikana liikutaan luonnossa, erityisesti aluskasvillisuuden seassa, kannattaa TBE riskistä ottaa selvää ennen matkaa. Puutiaisilta kannattaa suojautua pukeutumalla oikealla tavalla luonnossa liikkuessa: vaaleisiin, pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin, laittamalla housun lahkeet sukkien sisään ja käyttämällä korkeavartisia saappaita. Sukat ja housujen lahkeet kannattaa tarkastaa ja puistella tai harjata heti kävelyn jälkeen. Hyönteiskarkotteista ja pitkävartisista jalkineista saattaa myös olla apua. Jos luonnossa on liikkunut lemmikkieläimen kanssa, kannattaa myös niiden turkki tarkastaa puutiaisten varalta. Lue lisää Euroopan tautiviraston ECDC:n sivuilta

Rokote ja tehoste

Puutiaisaivotulehdusta aiheuttaa kolme eri viruksen alatyyppiä. Rokotteet antavat suojaa niitä kaikkia vastaan. Suomessa on käytössä inaktivoidut virusrokotteet Encepur, Encepur lapset sekä TicoVac ja TicoVac Junior. Rokotetta annetaan aikaisemmin rokottamattomille aikuisille ja lapsille yhteensä kolme annosta lihakseen. Kaksi ensimmäistä rokoteannosta on hyvä ottaa talvella ja varhain keväällä ennen puutiaiskautta, joka alkaa Ahvenanmaalla toukokuussa, Manner-Euroopassa jo aikaisemmin. Kolmas pistos annetaan seuraavana talvikautena. Aloitettua rokotussarjaa voidaan tarvittaessa jatkaa myös toisella puutiaisaivotulehdusrokotevalmisteella.

Encepur

Encepur on tarkoitettu 12 vuotta täyttäneille. Encepur lapset sopii 1–11-vuotiaiden rokottamiseen. Valmistajan suosituksen mukaan perusrokotussarjaan kuuluu kolme annosta. Toinen annos annetaan 1–3 kuukautta ensimmäisen jälkeen. Tarvittaessa toinen pistos voidaan antaa jo kahden viikon kuluttua ensimmäisestä. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa kolmas annos annetaan 9–12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

Ensimmäinen tehosteannos annetaan kolmen vuoden kuluttua. THL:n suositus tämän jälkeen annettavien tehosteannosten aikaväleistä ja lisätietoa rokotuksista . Alle 50-vuotiaiden tehosteiden antoväli poikkeaa valmisteyhteenvedon ohjeista.

Valmisteyhteenvedossa on myös ohje nopeutetusta aikataulusta.

TicoVac

TicoVac on tarkoitettu 16 vuotta täyttäneille ja TicoVac Junior 1–15-vuotiaille. Perusrokotussarjaan kuuluu kolme annosta. Toinen annos annetaan 1–3 kuukautta ensimmäisen jälkeen. Kolmas annos annetaan 5–12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. Tarvittaessa toinen pistos voidaan antaa jo kahden viikon kuluttua ensimmäisestä. Myös tällöin kolmas annos annetaan 5–12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

Ensimmäinen tehoste suositellaan annettavaksi kolmen vuoden kuluttua.THL:n suositus tämän jälkeen annettavien tehosteannosten aikaväleistä ja lisätietoa rokotuksista . Alle 50-vuotiaiden tehosteiden antoväli poikkeaa valmisteyhteenvedon ohjeista.

Haittavaikutukset . Raskaana olevien ja lääketieteellisten riskiryhmien rokottaminen