Munasolujen kehittyminen

Ks. artikkeli Kuukautiskierto ja munasolun kehitys.

Siittiöiden kehittyminen

Siittiöiden tuotantoa säätelevät samat aivolisäkkeen tuottamat hormonit FSH ja LH, jotka naisella säätelevät kuukautiskiertoa. Kiveksillä on kaksi tärkeää tehtävää: testosteronin tuotanto ja siittiöiden tuotanto eli spermatogeneesi. Siittiöiden kehittyminen kantasoluista alkaa kiveksissä, joista ne kulkeutuvat lisäkiveksiin kypsymään ja varastoitumaan.

Siittiöiden muodostuminen ja kypsyminen kestää noin 72 vuorokautta. LH säätelee kiveksen testosteronituotantoa, joka on välttämätön normaalille siittiöiden tuotannolle. FSH säätelee siittiömuodostusta. Se myös aktivoi muiden, siittiöiden tuotannolle välttämättömien tekijöiden eritystä.

Siittiöiden muodostuminen alkaa murrosiästä ja jatkuu vanhuuteen asti. Siittiöitä syntyy satoja miljoonia vuorokaudessa. Testosteroni vaikuttaa myös miehisiin ominaisuuksiin, kuten lihasten kasvuun ja karvoituksen kehittymiseen.

Kuva

Siittiön rakenne.

Yhdynnässä jopa satoja miljoonia siittiöitä pääsee emättimeen, mutta vain pieni osa niistä kulkeutuu kohtuun. Vasta naisen elimistössä siittiöt saavuttavat hedelmöityskykynsä, kun kapasitaatio tapahtuu. Kapasitaation aikana siittiöiden sisään siirtyy kalsiumia, niistä vapautuu kolesterolia ja siittiöiden valkuaisaineissa tapahtuu muutoksia. Kapasitaatio tapahtuu siittiöiden vaeltaessa kohdunkaulan ja kohtuontelon läpi munanjohtimeen. Siittiöt kulkevat yhdynnän jälkeen nopeasti munanjohtimeen.

Munasolun hedelmöityminen

Munasolun hedelmöityminen tapahtuu tavallisesti munanjohtimessa. Munanjohtimen päässä olevat ripsut eli fimbriat poimivat munasolun, joka kulkeutuu munanjohtimissa olevien värekarvojen avulla eteenpäin. Munasolu on hedelmöitymiskykyinen ainakin 24 tunnin ajan. Siittiöt elävät naisen elimistössä hedelmöittämiskykyisinä jopa 1–4 päivää. Useita siittiöitä kiinnittyy munasolua ympäröivään kettokerrokseen eli zona pellucidaan. Sen jälkeen ne erittävät entsyymejä, jotka mahdollistavat siittiöiden tunkeutumisen kettokerroksen sisälle (siittiöiden akrosomireaktio).

Yksi siittiö läpäisee munasolun kalvon ja kulkeutuu munasolun sisään. Samalla hetkellä munasolun kalvo tiivistyy ja "kovettuu" ja estää muita siittiöitä pääsemästä munasolun sisään. Useamman kuin yhden siittiön tunkeutuminen munasoluun voisi johtaa häiriöön, joka tunnetaan rypäleraskautena. Siinä ei muodostu sikiötä, vaan rypäleet ovat muodostuneet vain istukan ja sikiökalvojen rakenteista.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitisen kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).