Ensimmäinen raskauskolmannes – alkionkehitys
Sikiön kehityksen kannalta on tarkoituksenmukaista jakaa raskaus kolmanneksiin eli trimestereihin. Ensimmäinen raskauskolmannes (I trimester) alkaa viimeisten kuukautisten alkaessa ja jatkuu 14. raskausviikon alkuun. Jakson loppuun mennessä kahdesta sukusolusta, munasolusta ja siittiöstä, alkunsa saanut yksilö on saanut kaikki ihmiseksi tunnistettavat piirteensä.
Alkiokauden aikana kehittyvät kaikki tärkeät elimet ja rakenteet (kuva ). Kehitys alkaa keskushermostosta ja sydämestä ja päättyy sormien ja varpaiden kehittymiseen. Tänä aikana alkio on herkimmillään ulkoisille tekijöille, kuten äidin sairauksille, lääkeaineille, päihteille, ympäristömyrkyille tai säteilylle.
Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana kehittyvät sikiön kaikki tärkeät elimet ja rakenteet.
Kullakin elimellä on oma erityisen herkkä kehitysvaiheensa, jolloin myös epämuodostumien syntyriski on suurin. Alkiokauden päättyessä 8. viikon loppuun mennessä herkkyys ulkoisille tekijöille vähenee eikä merkittäviä epämuodostumia enää synny. Aivojen kehitys jatkuu kuitenkin voimakkaana aina toiselle ikävuodelle asti, joten niihin voi kehittyä epämuodostumia myöhemminkin. Yhdeksännestä viikosta hedelmöitymisen jälkeen eli 11. raskausviikon alusta synnytykseen asti puhutaan sikiöstä.
Toinen raskauskolmannes - sikiö saavuttaa elinkyvyn rajat
Toinen raskauskolmannes (II trimester) alkaa 14. raskausviikolla ja jatkuu 28. raskausviikolle. Tyypillistä tälle ajanjaksolle ovat sikiön nopea kasvu ja jo olemassa olevien elinjärjestelmien kypsyminen (kuva ).
Toisen raskauskolmanneksen aikana sikiö kasvaa ja kypsyy nopeasti.
Varsinaisia uusia rakenteita ei enää kehity lukuun ottamatta ulkoisia sukupuolielimiä, kynsiä ja hiuksia. Sikiö liikkuu aktiivisesti. Ensimmäistä lastaan odottava äiti alkaa tuntea sikiön liikkeitä yleensä 20. raskausviikolla ja uudelleensynnyttäjä jo muutamaa viikkoa aikaisemmin. Sikiön ihon rasvakerros on vielä ohut ja iho punainen, ryppyinen ja läpikuultava, ja sitä peittää untuvakarva eli lanugo. Aistit alkavat toimia, ensin kuulo ja tuntoaisti, sitten maku- ja hajuaistit. Näköaisti kehittyy viimeisenä pääosin vasta syntymän jälkeen. Sikiö reagoi ärsytyksiin liikkeillään, silmiään räpyttämällä ja sydämensykettään kiihdyttämällä.
Raskausviikkoja on 20, sikiön pituus on 22 cm ja paino 300 g.
Elintoimintojen kypsyessä sikiö saavuttaa elinkykynsä 2. raskauskolmanneksen lopulla, jolloin sikiön verenkiertoelimistö ja keuhkot alkavat olla riittävän kehittyneet huolehtimaan kaasujen vaihdosta. Tärkeä muutos liittyy keuhkorakkuloiden lukumäärään ja kykyyn tuottaa niitä auki pitävää ainetta, surfaktanttia. Ilman sitä keuhkorakkulat painuvat kasaan eikä keuhkoihin pysty vetämään ilmaa.
Jos sikiö syntyy hyvin ennenaikaisena 24. raskausviikolla, se painaa keskimäärin 600 grammaa, mutta sen keuhkojen kypsyys ei ole vielä riittävää hengitystoimintaan. Tehohoidosta huolimatta sen mahdollisuus jäädä henkiin on vain noin 50%. Kuukautta myöhemmin 28. raskausviikolla syntyessään sikiö painaa jo kilon ja on 37 cm pitkä. Sen keuhkojen kyky tuottaa surfaktanttia on vielä riittämätön, mutta tehohoidossa sen mahdollisuudet selvitä ovat 90 %. Vasta 32. raskausviikon jälkeen syntyneillä lapsilla ei näitä pikkukeskosille ominaisia hengitysvaikeuksia yleensä enää ole odotettavissa.
Kolmas raskauskolmannes - valmiudet syntymän jälkeiseen elämään
Kolmas raskauskolmannes kestää 29. raskausviikosta synnytykseen. Tänä aikana sikiö kolminkertaistaa painonsa ja rasvan kertyminen ihonalaiseen kudokseen antaa täysiaikaiselle vastasyntyneelle tyypillisen pullean muodon. Ruskean rasvan kertyminen selän ihoon ja sisäelinten ympärille alkaa jo toisen raskauskolmanneksen aikana ja on tärkeä vastasyntyneen lämmönsäätelyn kannalta.
Kolmannella raskauskolmanneksella sikiö on saavuttanut elinkykyisyyden kohdun ulkopuolella.
Sikiön ihoa peittää valkoinen lapsenkina, joka suojaa sikiön herkkää ihoa sen vedenalaisen elämän aikana. Sikiön liikkeet lisääntyvät ja voimistuvat. Viimeisen raskauskolmanneksen aikana sikiön uni-valverytmille on tyypillistä 40–50 minuuttiakin pitkät unijaksot ja niitä seuraavat aktiiviset 15–20 minuuttia kestävät vaiheet. Tuolloin odottava äiti tuntee yleensä helposti yli 10 potkua tai vartalonojennukseen liittyvää liikettä.
Raskausviikkoja on 32, sikiön pituus on 40 cm ja paino 1 800 g.
Täysiaikainen vastasyntynyt tyttö painaa Suomessa keskimäärin 3 500 grammaa ja poika 3 700 grammaa ja on 50–52 senttimetriä pitkä. Päänympärys on keskimäärin 35 senttimetriä ja vatsanympärys suunnilleen sama.
Kallon luita erottavat saumat ja aukileet mahdollistavat ensinnä pään muovautumisen synnytyksen aikana kovassa paineessa ja toisaalta aivojen voimakkaan kasvun lapsuusiässä (kuva ). Aukileet sulkeutuvat 1,5 vuoden ikään mennessä, mutta viimeiset saumat luutuvat vasta lähellä aikuisikää.
Vastasyntyneen aukileet.
Katso myös PregMind mobiilisovellus raskausajan ja vanhemmuuden henkiseen hyvinvointiin.
Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Susanna Sainion kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
