Äitiysneuvolaan on hyvä ottaa yhteyttä soittamalla heti, kun raskaustesti on positiivinen tai raskaus on todettu. Tämän ensipuhelun yhteydessä käydään läpi äidin perustiedot, aloitetaan raskausaikaan liittyvä ohjeistus ja kerrotaan neuvolan toiminnasta. Samoin varataan aika ensikäynnille neuvolaan raskausviikolle 8.–10. Jos odottavalla äidillä on jokin perussairaus (esimerkiksi diabetes tai verenpainetauti) tai säännöllinen lääkitys, on hyvä mainita asiasta äitiysneuvolan terveydenhoitajalle jo ensikäyntiaikaa varatessa. Näin terveydenhoitaja pystyy suunnittelemaan mahdollisesti tarvittavat tutkimukset ja hoito-ohjeet etukäteen oikeaan aikaan.
Äidille tarjotaan normaalisti sujuvan raskauden aikana neuvolassa vähintään 9 tarkastusta terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Uudelleensynnyttäjillä voi olla 8 tarkastusta. Lääkärin tarkastuksia on raskausaikana kaksi. Synnytyksen jälkitarkastus tehdään 5–12 viikon kuluttua synnytyksestä. Lääkärikäynnit voi halutessaan hoitaa omalla gynekologilla. Jos raskausaikana tarvitaan erityisseurantaa, neuvolasta tehdään lähete synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalle.
Alkuraskaudessa tapaamiset terveydenhoitajan kanssa ovat harvemmin. Raskausviikkojen lisääntyessä tapaamiset tihentyvät ja loppuraskaudesta niitä on joka toinen viikko. Molemmat vanhemmat ovat aina lämpimästi tervetulleita neuvolaan.
Ensikäynti neuvolassa terveydenhoitajalla
Ensimmäinen neuvolakäynti on noin raskausviikolla (rvk) 8–10. Ensimmäisen tapaamisen aikana kartoitetaan kuukautiskiertoa raskauden keston ja lasketun ajan määrittämiseksi, aikaisempien raskauksien kulkua ja sairaushistoriaa. Keskustellaan ruokavaliosta, elämäntavoista ja päihteiden käytöstä. Työ ja riskitekijät huomioidaan.
Keskustelun pohjana käytetään jo kotona täytettyä perustietolomaketta, joka löytyy yleensä kotikunnan internetsivuilta. Lisäksi molemmat vanhemmat täyttävät henkilökohtaisen kyselyn alkoholin käytöstä, ns. AUDIT-lomakkeen, joka käydään yhdessä läpi. Käynnillä kerrotaan sikiöseulontojen mahdollisuudesta ja tulevien neuvolakäyntien sisällöstä.
Ensikäynnin aikana tehdään perustutkimukset (pituus, paino, painoindeksi, verenpaine) ja otetaan raskaudenseurantaan liittyviä näytteitä tai tehdään niistä lähete laboratorioon. Näytteistä tutkitaan hemoglobiini, puhtaasti laskettu virtsanäyte ja virtsan bakteeriviljely, veriryhmä ja vasta-aineet, kuppa, hepatiitti B ja HIV. Joskus on aiheellista tehdä sokerirasituskoe jo 12.–16. raskausviikoilla.
Rvk 13–18: lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus, käynti terveydenhoitajalla ja lääkärillä
Terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat ja silloin tavataan sekä terveydenhoitaja että lääkäri. Joissakin kunnissa terveydenhoitajan ja lääkärin käynnit on jaettu kahdelle erilliselle käynnille. Käynnin yhteydessä kartoitetaan perheen hyvinvointia ja terveyttä sekä sairauksia tai niiden riskejä. Terveystottumukset käydään läpi ja tarvittaessa niiden korjaamiseen voi saada neuvontaa.
Rvk 22–24: terveydenhoitajan käynti
Perustutkimusten lisäksi terveydenhoitaja tekee ulkotutkimuksen, jossa tunnustellaan kohtua äidin vatsanpeitteiden läpi. Ulkotutkimuksella arvioidaan kohdun ja sikiön kasvua sekä sikiön asentoa ja tarjontaa. Kohdun koon ja sikiön kasvun seurannan apuna käytetään kohdunpohjankorkeuden mittaamista häpyluun yläreunasta eli symfyysi-fundus-mittaa (sf-mitta; kuva ). 24. raskausviikolla kohdunpohja on navan korkeudella. Sikiön sydänääniä kuunnellaan dopplerlaitteella.
Kohdunpohjan korkeus häpyluun yläreunasta mitattuna eri raskausviikoilla (symfyysi-fundusmitta eli sf-mitta). Mittaa käytetään sikiön kasvun seuraamiseen.
Ensikäynnin yhteydessä otettujen verinäytteiden tulokset ja merkitys kerrotaan ja tiedot merkitään äitiyskorttiin. RhD-negatiivisilta äideiltä tutkitaan uudelleen veriryhmävasta-aineet ja sikiön RhD-veriryhmä anti-D-immunoglobuliinisuojauksen tarpeen arvioimiseksi (ks. Seulontatutkimukset äitiysneuvolassa). Lähes kaikki äidit ohjataan sokerirasitukseen.
Tässä vaiheessa raskautta kysytään myös sikiön liikkeitä, joita jokainen äiti tuntee yksilöllisesti. Uudelleensynnyttäjä voi tuntea liikkeitä jo 18. raskausviikolla, mutta ensisynnyttäjä yleensä vasta pari viikkoa myöhemmin. Alussa liikkeet muistuttavat ilmakuplia tai höyhenen kutitusta, mutta muuttuvat vähitellen selväksi liikehdinnäksi.
Kun raskaus on kestänyt 22 viikkoa (154 päivää), neuvolasta annetaan todistus äitiysavustuksen ja äitiysrahan hakua varten.
Kaikkien käyntien aikana tehtäviä perustutkimuksia ovat verenpaine, paino, virtsan sokeri ja valkuainen sekä sikiön sydämen sykkeen kuuntelu dopplerlaitteella.
Rvk 26–28: terveydenhoitajan käynti
Perustutkimusten lisäksi kontrolloidaan hemoglobiini, jos se on alkuraskaudessa ollut matala, ja mitataan kohdunpohjan korkeus.
Käynnillä kiinnitetään huomio raskauden aiheuttamien sairauksien varhaisiin oireisiin ja kerrotaan, miten niitä voi itse seurata. Esimerkiksi päänsärky, näköhäiriöt ja turvotukset voivat olla merkki verenpaineen noususta ja alkavasta pre-eklampsiasta. Limainen, verinen tai vetinen vuoto sekä painontunne emättimessä voi taas viitata ennenaikaiseen synnytykseen. Tällaisten oireiden ilmaantuessa on aina syytä olla yhteydessä omaan terveydenhoitajaan vielä samana päivänä tilanteen tarkistamiseksi. Tarvittaessa ohjataan äiti jatkotutkimuksiin ja hoitoon oman synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalle.
Rvk 30–32: terveydenhoitajan käynti (tai kotikäynti ensisynnyttäjälle)
Perustutkimusten, ulkotutkimuksen ja sydänäänten kuuntelun lisäksi terveydenhoitaja kysyy mahdollisista turvotuksista ja ihon poikkeavasta kutinasta erityisesti kämmenissä ja jalkapohjissa. Supistustuntemuksista, jaksamisesta ja selviytymisestä töissä keskustellaan.
Odottavan äidin ja perheen mieliala ja tuntemukset raskauden edetessä on tärkeää välittää terveydenhoitajalle. Aina on myös tärkeää kertoa ja kysyä mieltä painavista asioista. Synnytyksen aika lähestyy, joten siihen liittyen käynnillä otetaan esille imetykseen liittyvät asiat, synnytyspaikka, mahdolliset tutustumiskäynnit, synnytyssuunnittelu sekä varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa.
Rvk 35–36: lääkärikäynti
Perustutkimusten lisäksi lääkäri tekee sisä- ja ulkotutkimuksen, joissa sikiön kasvun lisäksi arvioidaan sikiön asentoa kohdussa eli tarjontaa, tarjoutuvan osan (pää tai perä) korkeutta lantiossa sekä lantion tilavuutta. Jos tarjoutuvana on muu kuin sikiön pää tai tarjonnasta on epäselvyyttä, neuvolalääkäri tekee lähetteen synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalle tarjonnan tarkistusta varten. Tarvittaessa sikiö voidaan kääntää äitiyspoliklinikalla pois perätilasta tekemällä niin sanottu ulkokäännös.
Lääkärikäynnin yhteydessä keskustellaan synnytyksen lähestymisen merkeistä ja tehdään synnytystapa-arvio. Mikäli aikaisemmat synnytykset ovat tapahtuneet keisarileikkauksella tai niissä on ollut vakavia ongelmia, lääkäri tekee lähetteen synnytyksen suunnittelukäyntiä varten äitiyspoliklinikalle. Veriryhmävasta-aineet tutkitaan vielä kertaalleen RhD-negatiivisilta äideiltä ja niiltä RhD-positiivisilta, jotka ovat saaneet joskus verensiirtoja tai joiden aikaisemmat lapset ovat saaneet valohoitoa keltaisuuden takia.
Rvk 37–41
Käynnit ovat kahden viikon välein, tarvittaessa tiheämmin. Perustutkimusten, ulkotutkimuksen ja sydänäänten kuuntelun lisäksi käynneillä keskustellaan lähestyvästä synnytyksestä, vauvan tarvikkeista, hankinnoista ja mieltä askarruttavista asioista. Raskausviikon 41 jälkeen loppuraskauden seurantakäynnit siirtyvät synnytyssairaalaan.
Synnytyksen jälkeen
Synnytyksen jälkeen sairaalassa ollaan keskimäärin 1–4 vuorokautta. Kotiutumisen jälkeen tai jo sairaalasta kannattaa soittaa neuvolan terveydenhoitajalle ja sopia neuvolakäynnistä tai kotikäyntiajasta. Mahdollisuuksien ja vanhempien toivomusten mukaan terveydenhoitaja tulee kotikäynnille. Käynnillä varmistetaan, että äiti on toipumassa synnytyksestä ja imetys on käynnistymässä hyvin.
Terveydenhoitaja tutkii vastasyntyneen sekä varmistaa, että hän voi hyvin ja saa riittävästi maitoa. Lisäksi keskustellaan vauvan hoidosta. Käynnillä keskustellaan alustavasti synnytyksestä, vanhempien kokemuksesta, sekä mielialasta ja jaksamisesta.
Varsinainen synnytyksen jälkitarkastus on 5–12 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jälkitarkastus on edellytyksenä vanhempainrahan saamiselle. Lääkäri antaa todistuksen käynnin jälkeen ja äiti toimittaa sen Kelaan.
Katso myös PregMind mobiilisovellus raskausajan ja vanhemmuuden henkiseen hyvinvointiin.
Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Susanna Sainion ja terveydenhoitaja Liisa Aho-Asunmaan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
