Työnjaosta äitiysneuvolan, terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon kesken sovitaan paikallisesti. Äitiysneuvolan palvelut ovat lähellä kotia, niihin pääsee yleensä lyhyelläkin odotusajalla ja käynnit ovat maksuttomia. Synnytyssairaalan äitiyspoliklinikoille kuten muuhunkin erikoissairaanhoitoon tarvitaan lähete lukuun ottamatta raskaudenaikaisia hätätilanteita ja synnytyksen käynnistymistä. Äitiyspoliklinikkakäynnit, sairaalahoito raskauden aikana ja synnytyksen hoito ovat maksullisia.

Hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi hyvä tiedon kulku äitiysneuvolan ja synnytyssairaalan välillä on välttämätöntä. Tarvittavat tiedot äidin terveydentilasta ja raskauden kulusta välittyvät neuvolasta synnytyssairaalaan esitietolomakkeella ja lähetteellä joko sähköisesti tai vielä joissakin tapauksissa paperilla. Tiedot äitiyspoliklinikkakäynneillä ja sairaalassa tehdyistä tutkimuksista ja hoidoista sekä synnytyksestä välitetään neuvolaan hoitopalautteina.

Koska sähköisiin tietojärjestelmiin ja tiedon kulkuun eri yksiköiden välillä liittyy omat ongelmansa, tulee äitiyskortin olla mukana jokaisella käynnillä. Tietosuojalaki vaatii aina asianosaiselta suostumuksen tiedonsiirtoon neuvolasta synnytyssairaalaan ja takaisin. Myös lähete äitiyspoliklinikalle tehdään aina äidin luvalla.

Suositus odottavan äidin lähettämisestä äitiyspoliklinikalle

Äitiysneuvolat ja synnytyssairaalat ovat yhdessä sopineet omalla alueellaan siitä, milloin odottava äiti ohjataan äitiyspoliklinikalle jatkotutkimuksiin. Epäselvissä tilanteissa äitiysneuvolan kätilö, terveydenhoitaja tai lääkäri voi ennen lähetteen tekoa olla ensin yhteydessä äitiyspoliklinikan lääkäriin ja keskustella jatkohoidon tarpeesta.

Jos äitiyspoliklinikan lääkäri katsoo, ettei tilanne vaadi lähettämistä erikoissairaanhoitoon, hän antaa tarvittavat ohjeet tutkimuksista ja hoidosta neuvolassa tai muussa terveydenhuollon yksikössä. Joskus lähete johtaa vain yhteen käyntiin, joskus toistuvaan seurantaan äitiyspoliklinikalla, mutta näitäkin raskauksia seurataan aina myös äitiysneuvolassa.

Jos raskautta suunnittelevalla naisella on vakava krooninen sairaus, kannattaa aina keskustella raskauteen liittyvistä riskeistä ja sairauden hoidosta oman lääkärin kanssa. Raskauden suunnitteluvaiheessa tai viimeistään heti kun raskaus alkaa, otetaan yhteys äitiysneuvolaan.

Neuvolan terveydenhoitaja tai lääkäri tekee lähetteen äitiys-, perinnöllisyys- tai muulle erikoispoliklinikalle, jos odottavalla äidillä on

  • vakava sairaus, kuten diabetes tai epilepsia
  • aikaisemman raskauden ongelma, jonka merkitys seuraavalle raskaudelle on jäänyt synnytyksen jälkitarkastuksessa epäselväksi (esimerkiksi toistuvat keskenmenot tai hyvin ennenaikainen synnytys)
  • synnytyselinten epämuodostuma tai kohdun lihaskasvain tai kohtuun kohdistunut leikkaus
  • perinnöllinen sairaus suvussa
  • ongelmana päihteiden käyttö.

Äitiyspoliklinikkakäynnin ajankohdan ratkaisee sairauden vaikeusaste. Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos tulevalla äidillä on diabetes, suositellaan käyntiä äitiyspoliklinikalla jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Hyvä sokeritasapaino jo hedelmöitymishetkellä ehkäisee sikiön epämuodostumia ja raskaushäiriöiden kehittymistä.

Neuvolan terveystarkastuksessa todetusta ongelmasta ja raskauden kestosta riippuen tilannetta voidaan joko seurata neuvolassa tai tehdä lähete äitiyspoliklinikan ajanvarausvastaanotolle. Aina, jos on epäily äidin tai sikiön voinnin huononemisesta, lähetetään äiti synnytyssairaalaan päivystysvastaanotolle.

Tavallisia syitä, joiden vuoksi odottava äiti lähetetään äitiyspoliklinikalle:

  • verenpaineen nousu
  • raskausdiabetes, jos ruokavalio ei riitä hyvän sokeritasapainon ylläpitämiseen
  • raskauskolestaasi
  • anemia
  • ennenaikaiset supistukset
  • kohdun poikkeava kasvu
  • poikkeava tarjonta loppuraskaudessa
  • synnytyssuunnittelu, jos epäillään äidin ja sikiön välistä epäsuhtaa, aiemmassa synnytyksessä on ollut ongelmia tai tehty keisarileikkaus
  • yliaikainen raskaus joko 41+5 tai 42+0 raskausviikkoa
  • synnytyspelko
  • kaksos- tai kolmosraskaus
  • hyvin nuori tai vanha ensisynnyttäjä.

Oireita, jotka vaativat yhteydenottoa päivystyksenä synnytyssairaalaan, ovat

  • runsas verenvuoto emättimestä
  • jatkuva kova kipu kohdussa tai alavatsalla
  • epäily lapsivedenmenosta
  • säännölliset, kivuliaat supistukset, jotka eivät mene ohi levolla 2 tunnin sisällä
  • sikiön liikkeiden väheneminen
  • äkilliset oireet, kuten kova päänsärky, ylävatsakipu, voimakas kutina kämmenissä ja jalkapohjissa.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Susanna Sainion ja terveydenhoitaja Liisa Aho-Asunmaan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).