Kalsium

Kalsiumia tarvitaan sikiön luuston kehittymiseen. Jos kalsiumia ei saada riittävästi ravinnosta, sitä vapautuu äidin luustosta vereen, jotta sikiön kalsiumin saanti tulee turvatuksi. Riittävä kalsiummäärä (900 milligrammaa) saadaan 6 desilitrasta nestemäisiä maitovalmisteita ja 30 grammasta juustoa. Lasillisessa maitoa on 240 milligrammaa (mg) ja juustoviipaleessa noin 100 milligrammaa (mg) kalsiumia. Maidotonta ruokavaliota noudattavat tarvitsevat kalsiumlisän, mikäli eivät käytä kalsiumilla täydennettyjä kasvipohjaisia maitovalmisteiden tyyppisiä tuotteita. Hyvin nuoret tarvitsevat usein kalsiumlisän valmisteena.

D-vitamiini

D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeytymiseen sekä vauvan luuston kehittymiseen ja kasvuun raskaus- ja imetysaikana. Parhaita D-vitamiinilähteitä ovat kala sekä vitaminoidut maitovalmisteet ja margariinit.

Raskauden aikana D-vitamiinin saantisuositus on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa kaikille äideille ympäri vuoden, ruokavaliosta riippumatta. Ensisijaisesti suositellaan D-vitamiinia D3-muodossa.

Rauta

Raudan tarve moninkertaistuu raskauden aikana. Rautaa tarvitaan mm. äidin punasolumassan lisääntymiseen, istukkaan ja rautavarastoihin. Raudan puute aiheuttaa äidille väsymystä, huonokuntoisuutta ja anemiaa. Raskauden aikana hemoglobiinia seurataan neuvolassa ja rautalisä aloitetaan tarvittaessa neuvolan ohjeen mukaisesti. Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana rautalisää ei yleensä käytetä. Raskauden aikana raudanpuute hoidetaan ensisijaisesti suun kautta otettavalla rautalisällä, tavallisesti 100 mg/vrk.

Rautaa saa eniten lihasta ja täysjyväviljasta. Lihan, kalan ja veriruokien rauta on hyvin imeytyvää hemirautaa. Viljan ja kasvisten raudan, nonhemiraudan, imeytymistä edistävät C-vitamiinia sisältävät tuoreet marjat, hedelmät ja kasvikset. Vahva tee, kaakao, leseet, mysli, tuorepuuro sekä maidon ja juuston kalsium puolestaan ehkäisevät imeytymistä runsaasti käytettynä. Maitovalmisteet tai kalsiumvalmisteet ja rautavalmisteet nautitaan eri aterioilla imeytymisen turvaamiseksi.

Folaatti

B-ryhmän vitamiineihin kuuluvan folaatin (ravinnossa esiintyvä muoto) ja foolihapon (vitamiinivalmisteissa oleva muoto) tarve lisääntyy raskaus- ja imetysaikana. Lisääntynyttä tarvetta saadaan tyydytettyä suosituksen mukaisella ruokavaliolla: tuoreet kasvikset, hedelmät, marjat ja täysjyväviljatuotteet.

Kaikille raskautta suunnitteleville ja odottaville äideille suositellaan 400 mikrogramman foolihappolisää. Lisä suositellaan aloitettavaksi viimeistään kaksi kuukautta ennen suunniteltua raskautta. Foolihappolisän käyttöä suositellaan 12. raskausviikkoon saakka.

Folaatin puutetta voi esiintyä, jos äidillä on yksipuolinen ruokavalio, vaikea kasvis- ja hedelmäallergia, epilepsialääkitys, huonossa hoitotasapainossa oleva keliakia tai vaikea suoliston imeytymishäiriö, hän käyttää runsaasti alkoholia tai hänellä on insuliinihoitoinen diabetes tai epilepsia. Tällöin suositellaan käytettäväksi 400 mikrogramman foolihappolisää. Jos hermostoputken sulkeutumishäiriön (NTD) riski on suurentunut (perheessä on aiemmin ollut keskushermostoputken sulkeutumishäiriö), foolihappoa tarvitaan 4 milligrammaa päivässä.

Artikkelin pohjana on käytetty TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Riitta Kivelän kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).