Raskauden myötä tulevat vanhemmat luovat itselleen vanhemman identiteetin lapsen identiteetin rinnalle. Ensimmäistä lasta odottavan kohdalla prosessi on usein työläin, sillä vanhemman identiteetti rakentuu raskauden, synnytyksen ja varhaisen vauvavaiheen aikana. Myöhempien lasten kohdalla vanhemman identiteetti on jo olemassa ja siksi sopeutuminen uuteen rooliin tapahtuu hieman helpommin.
Vanhemmaksi tulo koetaan usein yhtenä etappina aikuisuuteen kasvussa. Vauvan kasvu kohdussa kestää 40 viikkoa. Näiden viikkojen aikana sisäinen vanhemmuus rakentuu ja muotoutuu uudelleen. Raskaudenaikainen kiintymyssuhde äidin ja vauvan välillä alkaa muodostua raskauden alusta alkaen.
Ensimmäinen raskauskolmannes
Vaikka raskaus ei vielä näy ulospäin, sen ensimmäinen kolmannes on odottavalle äidille hämmentävää tunnemyrskyn aikaa. Tietoisuus elämänmuutoksen suuruudesta, vaihtelevat tunteet vauvaa kohtaan, mahdolliset raskausoireet sekä huoli raskauden jatkumisesta ovat yhtä aikaa mielessä. Toisaalta jos raskausoireita ei vielä ole, raskaus voi tuntua epätodelliselta.
Vauvan tarpeet tuovat raskauden alusta alkaen paineen muokata elämäntyyliä vauvaystävälliseksi, erityisesti odottavan äidin kohdalla. Ruokavalio, liikunta, lääkkeet, nautintoaineet, matkustaminen ja työnteko joutuvat uudenlaiseen puntariin. Parhaassa tapauksessa isäkin alkaa muokata elämäntyyliään jo tässä vaiheessa.
Nainen ja mies pohtivat tahoillaan ja ehkä myös yhdessä, minkälainen perhe on syntymässä. Pari pohtii, millaisia vanhempia meistä tulee ja mitä lapsen syntymä muuttaa parisuhteessa. Parisuhteen vahvuudet ja heikot kohdat tulevat arvioitaviksi. Vauvan odotus voi myös laukaista kriisin parisuhteessa, erityisesti jos raskaus on yllätys.
Myös mahdolliset sisarukset käsittelevät tulevaa muutosta. Pienen lapsen kohdalla muutoksen käsittely voi näkyä kehityksen taantumisena, korostuneena tarvitsevuutena ja kiukutteluna, jota vanhempien on joskus vaikea yhdistää uuteen elämäntilanteeseen.
Toinen raskauskolmannes
Raskauden toisella kolmanneksella alkaa muodostua luottamus siihen, että vauva on todella tulossa. Pahin riskiaika keskenmenoa ajatellen on ohi. Vauvan liikkeiden tuntemisen myötä vauvan olemassaolo tulee naiselle todellisemmaksi. Sisäkkäisyys, se että vatsassa on todella toinen elävä olento, tulee konkreettiseksi. Tässä vaiheessa raskautta nainen on kuin kahden maailman välissä, hän ei ole vielä tulevan lapsen äiti, mutta entistäkään identiteettiä ei enää ole. Mieli on usein herkistynyt, sillä naisen on oltava herkkä vauvan viesteille.
Samanaikaisesti äiti käy läpi omaa kehityshistoriaansa. Omat varhaisvaiheet ja niihin liittyvät kokemukset ja muistot kiinnostavat. Ajatukset omasta lapsuudesta, suhteesta vanhempiin ja kumppaniin tulevat uudella tavalla ajankohtaisiksi. Yhtä aikaa ajatukset tulevasta vaiheesta aktivoituvat.
Mies kokee usein puolisonsa jo äidiksi tässä vaiheessa, mutta oma isyys ei vielä ole muotoutunut. Jos miehen irtaantuminen omista vanhemmista ja erityisesti äidistä on jollakin tavoin jäänyt kesken, mies voi kokea hämmentävänä ajatuksen oman puolison muuttumisesta äidiksi. Tämä voi vaikuttaa miehen seksuaaliseen halukkuuteen.
Raskauden etenemisen myötä mielikuvat tulevasta lapsesta aktivoituvat, samoin ajatukset siitä, millainen itsestä tulee vanhempana. Tässä vaiheessa esimerkiksi synnytyspelko tai erilaiset mielialaongelmat voivat estää suhteen syntymistä mielikuvavauvaan.
Viimeinen raskauskolmannes
Raskauden viimeisen kolmanneksen aikana nainen valmistautuu synnytykseen ja vauvan kohtaamiseen. Ajatukset keskittyvät jo yhä useammin tulevaan, synnytyksen jälkeiseen aikaan. Odottavan naisen keho alkaa tässä vaiheessa olla jo kömpelö ja monesti erilaiset kivut ja vaivat häiritsevät.
Vaikka synnytys olisi herättänyt aikaisemmin pelkoa ja levottomuutta, usein nämä tunteet hälvenevät viimeisten viikkojen aikana ja tunne raskauteen kyllästymisestä sekä kaipuu olla taas yksin omassa vartalossaan kertoo mielen olevan valmis. Miehen identiteetin muutos isäksi näkyy usein tarpeena turvata perhettä ja huolina taloudesta ja hankinnoista. Vanhemmat valmistelevat kotia uutta perheenjäsentä varten ja samalla tekevät mielessään tilaa tulokkaalle.
Katso myös PregMind mobiilisovellus raskausajan ja vanhemmuuden henkiseen hyvinvointiin.
Artikkelin pohjana on käytetty psykologi, psykoterapeutti Maiju Tokolan ja psykologi, psykoterapeutti Riikka Airon kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
