Odottavan äidin matkustamiseen liittyvät ongelmat ovat pääasiassa samoja kuin muidenkin matkustajien. Ne liittyvät tapaturmien ja tartuntatautien vaaraan sekä hyvän terveydenhuollon saatavuuteen. Lentäminen, mahdollisesti tarvittavat rokotukset ja lääkitykset sekä tavalliset vastoinkäymiset kuten turistiripuli ja aikaerorasitus voivat raskauden aikana aiheuttaa ongelmia tai ainakin raskaus tulee ottaa huomioon niitä hoidettaessa.
Raskaushäiriön ilmaantumisen tai synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen varalta on syytä varmistaa etukäteen, että kohdemaassa on saatavissa riittävän korkeatasoista hoitoa. Sairaalaan joutuessa kannattaa mahdollisimman nopeasti ottaa yhteyttä vakuutusyhtiön päivystysnumeroon, jotta hoitoon pääsy ei viivästy maksuepäselvyyksien takia. Vakuutusyhtiön päivystäjältä voi kysyä myös sairaalan tasosta ja mahdollisuudesta päästä Suomeen hoitoon.
EU- ja ETA-maissa suomalaiset voivat saada akuuttia hoitoa sairauden, raskauden tai synnytyksen takia samoin ehdoin kuin maan kansalaiset. Maasta riippuen hoitokustannukset voivat osittain tai kokonaan tulla potilaan itsensä maksettaviksi. Suomen sairausvakuutus ei korvaa sairaalan päivähoitomaksuja eikä kuljetusta Pohjoismaiden ulkopuolelta. Tästä syystä kannattaa aina ottaa matkavakuutus ja tarkastaa sen ehdot myös raskauden osalta. Neuvolakortti pitää aina olla matkalla mukana.
Automatkailu
Autolla ajaminen on altista onnettomuuksille, vaikka liikenneturvallisuus onkin parantunut. Auto-onnettomuudet ovat usein suurienergiaisia tapaturmia, jotka 1–3 %:ssa onnettomuuksista johtavat sikiön menetykseen.
Turvavyön käytöstä on huomattava hyöty. Suomessa turvavyön käyttö on pakollista, myös raskausaikana. Parhaimman suojan antavat kolmipisteturvavyöt.
Raskausaikaisen auto-onnettomuuden vuoksi on syytä hakeutua välittömästi raskaana olevien päivystykseen. Siellä sikiön ja äidin vointi varmistetaan ja tarkkailua jatketaan ainakin vuorokauden ajan.
Lentäminen
Lentämiseen liittyvät epämukavuudet, kuten ilmanpaineen vaihtelu ja ilmakuopat, eivät aiheuta varaa sikiölle, ei myöskään kosmisen säteilyn määrä satunnaisesti matkustettaessa. Koska synnytyksen käynnistymisen todennäköisyys suurenee loppuraskautta kohden, lentoyhtiöt ovat asettaneet rajoituksia odottavien äitien matkustamiselle lasketun ajan lähestyessä.
Kansainvälisille lennoille vaaditaan 28. raskausviikolta lähtien lääkärintodistus, joka todistaa, että raskaus on edennyt normaalisti. Lentäminen sallitaan yleensä 36. raskausviikolle asti. Finnair sallii lentämisen alle kahden tunnin lennoilla 38. raskausviikon loppuun asti. Ajankohtaiset ohjeet kannattaa aina selvittää lentoyhtiöltä.
Laskimotukosriski
Lentokoneen kuiva ilma, matala ilmanpaine, ahtaat tilat ja paikallaan istuminen lisäävät laskimotukoksen riskiä kaikilla pitkillä (yli 4 tuntia) lentomatkoilla. Raskauden ajan normaalien muutosten takia laskimotukoksen riski on erityisesti suurentunut raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Matkan aikana voi laskimotukosriskiä pienentää juomalla riittävästi nesteitä (lasillinen vettä 1–2 tunnin välein). On hyvä kävellä lentokoneen käytävällä 1–2 tunnin välein sekä voimisteluttaa jalkoja. Tukisukkien käyttö on suositeltavaa.
Jos lentomatkustajalla on raskauden lisäksi muita laskimotukoksen riskitekijöitä, kuten perinnöllinen tukokselle altistava tekijä, lihavuus (BMI ennen raskautta yli 30), tupakointi, vaikeat suonikohjut tai perussairaus (reumataudit, tulehdukselliset suolistosairaudet, sydän- ja keuhkosairaudet), kannattaa keskustella asiasta neuvolalääkärin kanssa, joka voi määrätä tarvittaessa laskimotukoksen estolääkityksen.
Tyypillisiä laskimotukoksen oireita raskausaikana ovat erityisesti vasemman alaraajan ja pohkeen turvotus sekä kipu ja arkuus pohkeessa tai nivusessa asti. Ensioireena voi olla myös äkillinen tai hiljalleen paheneva hengenahdistus keuhkoveritulpan merkkinä. Oireiden ilmaantuessa tulee hakeutua heti lääkäripäivystykseen.
Milloin on vältettävä lentämistä?
Lentomatkailua suositellaan välttämään seuraavissa tilanteissa:
- verenvuodon uhka tai äskettäin esiintynyt verinen vuoto
- ennenaikaisen synnytyksen mahdollisuus etenkin silloin, kun kohdunkaulan vahvistamiseksi on jo asetettu tukiommel
- vaikea anemia (hemoglobiini alle 90)
- sikiön kasvun hidastuma istukan huonon toiminnan seurauksena
- huonossa tasapainossa oleva diabetes
Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Susanna Sainion kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
