Suomessa raskaana olevien rokotuksia pidetään perusteltuina vain silloin, kun sairaudelle altistumisen riski on suuri ja mahdollinen infektio olisi äidille tai sikiölle erityisen haitallinen. Koska matkustaminen moniin suuren riskin maihin aiheuttaa moninkertaisen vaaran sekä äidille että sikiölle, inaktivoituja, kokonaisia mikrobeja tai mikrobin osia sisältäviä rokotteita ei pidetä ehdottoman vasta-aiheisina raskauden aikana. Rokottamista suositellaan ensimmäisen raskauskolmanneksen mentyä.
Eläviä, heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita ei yleensä suositella raskausaikana. Näitä ovat tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote eli MPR-rokote, keltakuume- ja vesirokkorokotteet sekä suun kautta annettava lavantautirokote. Nämä rokotukset olisi hyvä ottaa jo raskautta suunniteltaessa, mikäli odottaja joutuu matkustamaan suuren riskin alueelle.
Raskauden aikana suositeltavat rokotukset:
- influenssa (ei-elävä): suositellaan kaikille raskaana oleville raskauden vaiheesta riippumatta
- kurkkumätä-jäykkäkouristus (dT, ei-elävä): voi antaa raskauden aikana kuten muulloinkin. Osana kansallista rokotusohjelmaa annetaan 25-vuotiaille kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskärokotteen (dtap) tehoste (raskauden aikana mieluiten loppuraskaudessa); seuraavat tehosteet dT-rokotteella 20 vuoden välein.
Raskauden aikana, jos äiti matkustaa suuren riskin maahan:
- A- ja B-hepatiitti
- hinkuyskä
- meningokokki
Jos oleskelua suuren riskin maissa ei voi välttää raskausaikana, harkittava:
- Japanin aivotulehdus
- keltakuume
- kolera
- lavantauti
- polio
Katso myös THL:n ohje Raskaana olevien rokotukset
Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Susanna Sainion kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
